Kuvituskuva

Tutkimustietoa peltojen hiilensidonnasta

Hyvät asiat syntyvät yhteen hiileen puhaltamalla. Useiden alojen tutkijat, neuvonta ja viljelijät tekevät yhdessä töitä selvittääkseen lisää hiilensidonnasta kivennäismailla.

Tietoa ja menetelmiä yhdistämällä luodaan peltoviljelyyn kannattavia hiilensidonnan toimintatapoja, joita myös pilotoidaan heti viljelijöiden kanssa. Mitä kannattaa tehdä, ja mitkä ovat keskeisiä asioita yrittäjän ja yhteiskunnan näkökulmasta?

– Selvitämme peltojen potentiaalisen hiilinielun koon ja sen taloudellisen merkityksen. Tiedon haluamme heti viljelijöiden käyttöön ja testattavaksi kaikkien ymmärryksen lisäämiseksi, sanoo Hiiletin-hanketta johtava dosentti Helena Soinne Luonnonvarakeskuksesta.

Kauan kaivattua tietoa

Hiilensidonnasta on kaivattu tutkittua tietoa jo pitkään. Hiiletin-hankkeessa tietoa tuotetaan seitsemästä eri näkökulmasta: kivennäismaiden hiilensidontamekanismien ja -potentiaalin selvittäminen, tutkimukselliset pilotit käytännön toimintaympäristössä, hiilensidontapotentiaali ja toimenpiteiden kohdentaminen, tutkimustiedon soveltaminen kierrätysmaatalouden kasvattamiseksi, kytkentä talouteen sekä vuorovaikutus ja viestintä.

Tarvitaan myös tutkitun tiedon soveltamista käytäntöön. Projektin tutkijat kannustavat yrittäjiä tarttumaan hiiliasioihin. Kannattaa lähteä liikkeelle heti, hakea tietoa ja ymmärrystä sekä syventää jatkuvasti omaa osaamista. Polku hiilikauppaan ja uuteen liiketoimintaan konkretisoituu koko ajan.

Taloudella on merkitystä

Viljelijän näkökulmasta on merkittävää, että hän pystyy arvioimaan toimenpiteiden vaikutuksia rahassa, pellon parantuneena kasvukuntona tai nousseina satoina.

– Tavoitteemme on tuottaa viljelijöille helppo ja mutkaton tapa hyödyntää kannattavia hiilensidonnan toimintatapoja omassa arjen työssä.

Kannattavuus on tärkein lähtökohta, kun arvioidaan tulevia hiilensidonnan toimenpiteitä.

Pienryhmistä tieto heti

Tiedon tarve hiilensidonnasta on jatkuvaa, mutta tällä hetkellä on olemassa vain arvioita ja suosituksia. Käytäntöön sovellettu tieto antaa viljelijälle varmuuden tehdä kannattavia toimenpiteitä.

– Toimintamallimme on uusi. Viemme hiilensidonnan tutkimustuloksia jatkuvasti käytäntöön viljelijöistä koostuvissa pienryhmissä, ja testaamme ja keskustelemme tiiviisti tutkijoiden kanssa, sanoo ProAgria Etelä-Suomen kehityspäällikkö Marja Suutarla ja jatkaa:

– Kannattaa osallistua pienryhmätoimintaamme, jolloin on ensimmäisten joukossa hyödyntämässä uutta tietoa.

Hiilensidonnan ratkaisut ovat väistämättä tila- ja jopa lohkokohtaisia, koska olosuhteet kuten maaperä, viljelykierrot, kasvit ja viljelyn tavoitteet ovat erilaisia. Lisäksi viljelytoimenpiteet vaikuttavat hiilensidontaan muuttuvassa ilmastossa.

– Asiat eivät ole yksinkertaisia ja siksi tilakohtaisissa ratkaisuissa voi tarvita asiantuntijoiden apua ja yrittäjän syvällistä pohdintaa, jatkaa Suutarla.

Hiiletin-hankkeeseen osallistuvat HAMK, Helsingin ja Jyväskylän yliopistot, Luonnonvarakeskus, ProAgria, Soilfood Oy ja Syke.

Pääkuva: Hiiletin-hankkeen johtaja Helena Soinne kertoo, että kivennäismaissa eloperäinen aines vaikuttaa moniin maan kasvukunnon kannalta keskeisiin toimintoihin.

Teksti: Suvi Anttila, markkinointi- ja viestintäjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto
Kuva: Helena Soinne

HAMK katsoo pintaa syvemmälle

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK vastaa Hiiletin-hankkeen kenttäkokeista. Niiden lisäksi HAMK osallistuu hankkeen laboratoriokokeisiin ja kuvantamismenetelmien soveltamiseen. Tutkijayliopettaja Jari Hyväluoma HAMK:sta muistuttaa, että soveltava tutkimus on ammattikorkeakoulujen perustehtäviä.

– Maankäyttösektorin hiilensidonta auttaa vastaamaan yhteiskunnan hiilineutraalisuustavoitteeseen, ja lisäksi sillä on suotuisia vaikutuksia maan kasvukuntoon ja ympäristökuormitukseen. Saamme hankkeesta myös hyviä opinnäytetyön aiheita, hän toteaa.

HAMK:n kenttäkokeissa mitataan hiilen sitoutumista erilaisiin ja eri tavoin käsiteltyihin peltoihin. Koekenttiä on tänä syksynä perustettu Lopelle, Tammelaan ja Jokioisille. Ensimmäisessä kokeessa tutkitaan pellon pohjamaan hyödyntämistä hiilensidonnassa.

– Koeruuduille tehdään kertaluonteinen syvempi muokkaus, ja maanparannusaineita lisätään sekä pintamaahan että syvemmälle. Jatkossa seuraamme, minkälaisia vaikutuksia käsittelyllä on maan hiilensidontaan ja rakenteeseen, Hyväluoma tarkentaa.

Toisessa kokeessa selvitetään, mitä maaperässä tapahtuu, kun pitkäaikainen nurmi palautetaan tavanomaiseksi viljelymaaksi. Nurmimaat sitovat hiiltä tehokkaasti, ja tutkijat haluavat tietää mitä tapahtuu, jos esimerkiksi vähätuottoisia maita siirretään tulevaisuudessa energiakasvien tuotantoon.

Kolmas kenttäkoe alkaa ensi keväänä, ja siinä tutkitaan syväjuuristen kasvien vaikutuksia pohjamaan hiilensidontaan. Samalla kehitetään uusia tutkimusmenetelmiä sen selvittämiseksi, miten hiili stabiloituu eli vakautuu syvissä maakerroksissa.

Teksti: Minna Nurro

Muokkauspäivämäärä: 16.11.2021