Kuvituskuva

Monimuotoisuus tasaa viljelyn riskejä

Luonnon monimuotoisuutta on syytä vaalia jokaisella maatilalla, sillä se vahvistaa maatalouden kestävyyttä esimerkiksi äärisäitä vastaan. Viihtyisä ja vaihteleva maalaismaisema on osa suomalaista kulttuuriperintöä.

Maskussa sijaitsevalla Kallelan luomutilalla monimuotoisuus eli biodiversiteetti arvostetaan korkealle. Tilan isäntä, ProAgrian luomuneuvojana toimiva Heikki Ajosenpää toteaa, että viljelijän on oltava sopusoinnussa luonnon kanssa.

– Mitä enemmän mukailee luontoa, sitä suurempi lajikirjo maatilalla on. Monimuotoisuus esimerkiksi tasaa tuholaisriskejä ja voi pysäyttää kasvitaudin leviämisen, hän perustelee.

Maatila voi edistää monimuotoisuutta useilla tavoilla pelloilla ja peltojen ulkopuolella, mm. reunavyöhykkeillä, monimuotoisuuspelloilla tai hoitamalla piennarkasvillisuutta. Myös monet luomuviljelyn käytännöt kuten viljelykierto ja torjunta-aineettomuus tukevat sitä.

Ajosenpää kannustaa viljelijöitä etsimään omalle tilalle sopivat keinot. Tuotanto ja monimuotoisuustoimet kannattaa optimoida sen mukaan, mikä sopii mihinkin, ei pellon rajojen mukaan.

– Mahdollisuudet täytyy miettiä oman tilan talouden ja resurssitehokkuuden mukaan, esimerkiksi onko laiduntajia saatavilla tai voisiko jonkin varjoisan pellonreunan muuttaa vaikka kukkapelloksi, hän konkretisoi.

Monet keinot käytössä

Kallelan luomutilalla monimuotoisuutta vaalitaan mm. perinnebiotoopeilla, joita laiduntavat lähitilojen kyytöt ja ahvenanmaanlampaat. Pellonpientareilla saavat kasvaa pajut mahdollisuuksien mukaan, ja reunavyöhykkeille jätetään tiheikköjä ja lahopuuta. Myös viljelykasvien kirjo on laaja.

– Vehnää, ruista, syysrypsiä, härkäpapua, hernettä, sinilupiinia, apilanurmea, kerääjä- ja maisemakasveja sekä vähän perunaa. Tehokkuus hieman kärsii, mutta varsinkin äärevinä vuosina on hyötyä siitä, että on paljon erilaista tuotantoa, isäntä sanoo.

Luonnon monimuotoisuutta edistävät ympäristötoimet lisäävät monesti myös hiilensidontaa: esimerkiksi pellon jatkuva kasvipeitteisyys pelaa tehokkaasti kumpaankin maaliin. Lisäksi monipuolinen viljely pitää yllä ”maanalaisen karjan” eli maaperän mikrobiston monimuotoisuutta, mikä puolestaan pitää yllä maan hyvää rakennetta, suojaa kasvitaudeilta ja tuottaa kasveille käyttökelpoisia ravinteita.

Myös maisema säilyy

Kallelan luomutilan historia ulottuu 1500-luvulla paikalle perustettuun kruunun virkataloon. Viljely on muokannut maisemaa vuosisatojen kuluessa, ja vanhat rakennukset istuvat siihen kauniisti.

Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen säilyttää myös maisemaa. Heikin sisko, maisema- ja ympäristöasiantuntija Terhi Ajosenpää Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisista toteaa, että nämä kaksi asiaa tukevat toisiaan.

– Maisema on osa kulttuuriperintöä, ja viljely pitää sen avoimena ja monipuolisena. Kaikilla tiloilla on mahdollisuuksia monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon, vaikka sijainti ja historia tietysti vaikuttavat, hän huomauttaa.

Hän muistuttaa, että maatila voi hyödyntää monimuotoisuustoimia tuotteidensa tai palvelujensa brändäämisessä, esimerkiksi järjestämällä retkiä perinnemaisemaan tai markkinoimalla luonnonlaidunlihaa. Tila voi tuottaa myös muille organisaatioille maisemaan perustuvia palveluja, kuten laidunnusta tai kukkapeltoja.

Ajosenpään mielestä nykyään pidetään liian itsestään selvänä, että viljelijät hoitavat maaseudun maisemaa. Perinnemaisemien hoitotukien lisäksi tarjolla pitäisi olla porkkanoita esimerkiksi vanhojen latojen ja tienvarsien hoitamiseen.

– Metsäpuolella on kehitetty maisema-arvokauppaa, jossa esimerkiksi matkailuyrittäjät maksavat siitä, että metsää ei avohakata, hän vertaa.

Apua asiantuntijoilta

Maatilan monimuotoisuustoimia ei tarvitse pähkäillä itsekseen, sillä monet tahot tarjoavat siihen opastusta. Asiantuntemusta löytyy esimerkiksi ProAgriasta, Maa- ja kotitalousnaisilta sekä yhdistyksistä ja yksityisiltä neuvojilta.

– Asiantuntijoita kannattaa käyttää, sillä monesti viljelijä ei itse huomaa tilansa mahdollisuuksia, Heikki Ajosenpää sanoo.

Tilakohtaisen neuvonnan ostamiseen voi käyttää Neuvo-rahoitusta. Lista neuvojista on Ruokaviraston sivuilla osoitteessa tilaneuvojat.ruokavirasto.fi.

Pääkuvassa Heikki ja Terhi Ajosenpää.

Teksti ja kuva: Minna Nurro

Monimuotoista luontoa vahvistetaan EU:ssa

Luonnon monimuotoisuutta edistetään nyt eri puolilla Euroopan unionia. EU on tehnyt biodiversiteettistrategian, joka kannustaa kaikkia jäsenmaita työskentelemään yhä vahvemmin monimuotoisuuden puolesta. Strategiassa pyritään mm. vähentämään ravinnepäästöjä ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä sekä edistämään maisemien monimuotoisuutta.

Luonnon monimuotoisuus on aina paikkaan sidottua, koska luonto on eri paikoissa erilaista. Tällä hetkellä eri ministeriöt valmistelevat yhteistyössä sidosryhmien kanssa Suomen luontoon ja olosuhteisiin sopivaa monimuotoisuusstrategiaa. Maatalousluonnon monimuotoisuutta tuetaan enemmän myös tulevalla CAP-rahoituskaudella.

On tärkeää, että monimuotoisuustyötä tehdään EU:ssa kaikkien jäsenmaiden voimin. Parhaat ratkaisut löydetään kuitenkin aina paikallisesti.

Teksti: Tuuli Orasmaa, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö

Muokkauspäivämäärä: 16.11.2021