3. Työryhmien kenttätyö

3.1 Monipaikkaisuuden mahdollisuudet

Työryhmätoiminta käynnistettiin alkuvuodesta 2021 koordinaattoreiden valinnan myötä. Itse työryhmään haettiin jäseniä teemaan liittyvistä laitoksista mm. Suomen Ympäristökeskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen Yrittäjistä sekä Ympäristöministeriöstä. Jäsenistöä pyrittiin saamaan mahdollisimman laajalla skaalalla, monelta eri rintamalta. Vauhtiin päästiin helmikuussa 2021.

Toiminta aloitettiin määrittämällä teeman laajuus, haasteet sekä tarkasteltavat aspektit laajassa teemassa. Tärkeää oli myös nykytilan kartoittaminen monipaikkaisuuden osalta. Tutustuimme tällä hetkellä menossa oleviin hankkeisiin ja jo olemassa olevaan toimintaan.

Toimintaa varten tehtiin vuosikello, jota pyrittiin seuraamaan mahdollisimman hyvin. Suurin osa toiminnoista pysyi aikataulussa, mutta hanketreffit venyivät elokuulle. Työryhmän kokouksia pyrimme pitämään noin 3 kk välein vähintään, jossa kävimme ajankohtaiskatsauksia ja kävimme läpi työryhmän ja koordinaattoreiden toimintaa.

Viestinnän osalta aloimme kartoittamaan sopivia henkilöitä vaikuttajaviestintään heti kevään 2021 loppupuolella, lopulliset vaikuttajaviestintäpiloitoinnit toteutuivat Q4 puolella 2021.

Työryhmän järjestämät Monipaikkaisuuden mahdollisuudet: näkökulmana kunnat -webinaari sai erinomaisen vastaanoton ja osallistujia oli ympäri Suomea Helsingistä Inariin. Webinaarin pitäminen oli hyvä kokeilu, josta saimme hyvää palautetta myös. Jatkossa tulemme pitämään samalla sapluunalla webinaareja, mutta vaihtuvin näkökulmin. Lue lisää webinaarista.

Itse teema on saanut työryhmän kautta hyvää julkisuutta monessakin mielessä. Osa työryhmäläisistä on esillä jatkuvasti teemaan liittyvässä uutisoinnissa ja haastatteluissa. Koordinaattori Vihinen osallistui mm. SuomiAreenaan ja Maaseutuparlamenttiin. Teimme sinne yhdessä julkilausuman monipaikkaisuuteen liittyen.

Työryhmää on pyydetty mukaan monenlaiseen toimintaan. Esimerkiksi koordinaattorit Puntala ja Vihinen ovat olleet mukana hankeyhteistyössä Landemiahankkeen kanssa, järjestöjen kanssa sekä Etelä-Pohjanmaan alueen kuntien kanssa monipaikkaisuus-toimenpiteisiin ja strategioihin liittyen.Yhteistyötä ollaan tehty myös Savossa hallinnoitavien monipaikkaisuus-hankkeiden kanssa sekä tutkimuslaitosten kanssa.

Yhteistyötä on tehty myös Leader-ryhmien kanssa, kuten Leader Kuudestaan ja Aisaparin kanssa. Koordinaattorit ovat olleet pitämässä mm. Aisaparin hankkeiden yhteydessä monipaikkaisuuteen liittyviä työpajoja. Tietoa on välitetty aktiivisesti etenkin kunnille ja muille sidosryhmille toiminnan aikana. Vuonna 2021 kesällä yksi työryhmän jäsen Anssi Kujala (Suomen Yrittäjät) kertoi jättävänsä Suomen Yrittäjien toimensa ja sitä myötä myös työryhmän jäsenyytensä. Paraikaa etsimme Anssille korvaajaa.

Heinäkuisessa SuomiAreenassa keskusteltiin hyvästä elämästä monipaikkaistuvassa Suomessa

Arkemme ja elämämme on irtaantumassa paikasta. Teemme työtä, harrastamme, asumme ja opiskelemme eri paikoissa. Viihdymme sekä kaupungissa että maaseudulla. Onko monipaikkaisuus meille mahdollisuus syödä ja säästää kakku: rakastaa monia paikkoja samaan aikaan?

SuomiAreenan Hyvää elämää monipaikkaistuvassa Suomessa –keskustelun aiheena oli monipaikkainen Suomi nyt ja tulevaisuudessa. Mitä kaikkea monipaikkaisuus on ja minkälaisia mahdollisuuksia se meille tarjoaa? Mitä se tarkoittaa työelämän ja esimerkiksi opiskelun osalta? Entä mitä monipaikkaisuus merkitsee pienelle, harvaan asutun maaseudun kunnalle? Kiinnostaako se nuoria? Keskustelussa syvennyttiin kokemuksiin monipaikkaisuudesta ja siihen liittyvästä yhteisöllisyyden muodon muutoksesta sekä digitalisaation kaksiosaisesta merkityksestä - sen haasteista ja mahdollisuuksista. Lue lisää Maaseutu.fi:stä

Lue lisää Monipaikkaisuuden mahdollisuudet -työryhmän vuodesta 2021

3.2 Smarta landsbygder i Svenskfinland och Norden

Trots stora förhoppningar i början av året om att kunna ordna den finlandssvenska landsbygdsriksdagen fysiskt i Lovisa i mars 2021, som flyttats fram från hösten 2020, blev vi igen tvungna att omvandla tillställningen till ett endagars webinarium. Malin Rönnblom från Karlstads universitet (SWE) pratade om platspolitik i ljuset av pandemin- nya möjligheter för landsbygden och omvärldsanalytiker Kjell Lindström (SWE) pratade om trender & framtid - framtidens organisationer och ledarskap. Deltagarna fick också höra om vad som är aktuellt inom landsbygdspolitiken/Landsbygdspolitiska rådet och landsbygdsutvecklingen/Landsbygdsnätverket. Därtill hölls dialogpaus-diskussioner om vad som är ett gott liv på landsbygden. Ett speciellt tack riktas till SILMU r.f. som gjort en stor arbetsinsats i förverkligandet av landsbygdsriksdagen trots omständigheterna.

Under våren ordnades en webinarieserie i tre delar; den nya rurala livsmiljön, den nya rurala samverkansmiljön och den nya rurala affärsverksamhetsmiljön. I dessa webinarier deltog många intressanta föreläsare och bästa praxis och projekt presenterades. Till exempel lyftes frågeställningar och projekt fram kring multi-lokalitet, bobarhet, lättföretagande, förändringsbehov (SITRA), distansarbetshubbar, byn som kreativ plats, inflyttningslotsar, hållbarhetsfrågor och samhällsansvar, partnerskapsavtal (tredje sektorn-kommuner), vad är en modern förening och samverkankoncept på lokal nivå. Temagruppen arrangerade även i juni ett svenskspråkigt informationstillfälle om återhämtningspengarna, smarta byar och bredbandsfinansiering.

På hösten planerades och förbereddes program för Landsbygdsparlamentet i Kurikka i oktober. Temagruppen ordnade tillsammans med Landsbygdsnätverket och JSM en tvåspråkig workshop på temat ”smarta landsbygder”, lanserade konceptet ”ung på landet” (dialogpausdiskusssioner) tillsammans med Bildningsalliansen och arrangerade tillsammans med Nordregio och SHERPA-projektet (Horizon2020) en svenskspråkig workshop om den rurala visionen 2040 och om vad som är viktiga teman ur finsk synvinkel.

I november gjordes en större satsning på ett nordiskt webinarium; vad vi kan lära av varandra gällande landsbygdsutveckling. Ministern för nordiskt samarbete och jämställdhet, Thomas Blomqvist, öppnade webinariet. Föreläsare kom från hela Norden och Nordregio. De bidrog och delade med sig av sin sakkunskap, insikter, forskning och bästa praxis. Glädjande var att webinariet även lockade många deltagare från Baltikum.

I slutet av året inleddes också ”Ung på landet”-dialogpausdiskussioner med ungdomar i samarbete med Bildningsalliansen. Först ute blev gymnasiet i Pedersöre. Även en virtuell dialogpausdiskussion på Åland arrangeras i december där temat var ”Åland och framtiden”.

Temagruppen har under året samverkat med många parter. Ett speciellt samarbete finns med Nordregio, Nordiska Ministerrådets forskningsinstitut i Stockholm och dess temagrupp ”Green and inclusive rural development” där även koordinatorn ingår. Koordinatorn har även föreläst på utomstående aktörers tillställningar om temagruppens arbete, Landsbygdsnätverket, EU-finansiering, smarta byar och smarta landsbygder samt om andra innovativa teman relaterade till landsbygdsutveckling och lokal utveckling.

Läs mer om verksamheten av arbetsgruppen år 2021

3.3 Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä

Tutustu Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -työryhmän toimintaan vuonna 2021

3.4 Vihreä kasvu

Lue Vihreä kasvu -työryhmän toiminnasta vuonna 2021

Tutustu Vihrۊ kasvu -liitteen juttuihin.

Tämä on karuselli, jossa on artikkeleita. Navigoi edellisen ja seuraavan painikkeen avulla.

Muokkauspäivämäärä: 9.5.2022