1. Tapahtumien TOP 5 – aitoja kohtaamisia ja elämyksiä

1.1 Lähiruokapäivä

Uudistunut Lähiruokapäivä jatkoi syyskuussa siitä, mihin viitenä aiempana vuotena järjestetty Osta tilalta -päivä jäi: lauantaina 11.9.2021 suomalaisilla oli mahdollisuus tutustua maaseudun toimijoihin “pintaa syvemmältä” sekä ostaa tuoreita raaka-aineita tai valmiiksi jalostettuja tuotteita suoraan tekijöiltä itseltään. Moni osallistuva yritys antoi myös kävijöille mahdollisuuden tutustua paikan eläimiin, koneisiin ja pihapiiriin.

Jo perinteeksi muodostuneen tapahtuman nimi päivitettiin tälle vuodelle Lähiruokapäiväksi. Tällä pyrittiin kuvaamaan entistä paremmin päivän kokonaisuutta ja toimintaa: tänä vuonna tapahtuma kutsui ihmisiä tutustumaan lähiseutunsa toimijoihin entistäkin laajemmalla skaalalla. Mukana oli niin lähiruoan tuottajia kuin maaseudun muitakin toimijoita. Kyseessä on siis oikea maaseudun avointen ovien tapahtuma – ja tällä linjalla jatketaan varmasti jatkossakin!

Valtakunnallinen Lähiruokapäivä oli menestys: se houkutteli satoja ihmisiä maaseudun tuotteiden ja elämysten äärelle ympäri Suomen. Ovensa avasi 235 maaseudun toimijaa aina perinteisistä karja- ja viljelytiloista elämysyrityksiin. Tämä oli iloinen yllätys poikkeuksellisen korona-ajan keskellä. Määrä oli nimittäin lähellä kaikkien aikojen ennätystä!

Avajaistapahtumaa vietettiin Hutkon laama- ja eläintilalla Pukkilassa. Hutkon tilalla vieraat pääsivät rapsuttelemaan eläimiä aina laamoista ja aaseista kaneihin ja villasikoihin, tekemään ostoksia lähituottajien ja 4H-nuorten kojuista sekä nauttimaan kahvilan herkuista. Ohjelmassa oli myös puheita ja musiikkia. Tapahtuma huipentui jännittävään laama-agilitykisaan. Avajaistapahtuman tunnelmiin voi palata videon kautta.

Lähiruokapäivän viestintää tehtiin monikanavaisesti aina mediatiedotteista sosiaalisen median kanaviin. Tänä vuonna markkinoinnissa päätettiin hyödyntää myös vaikuttajia yhteistyössä Satokausikalenterin kanssa. Vaikuttajat Roope Tonteri ja Michael Ntima tekivät Satokausikalenterin kanssa lähiruokamatkan, josta he kertoivat Facebookissa ja Instagramissa. Matkaseurue keräsi samalla lähiruokakassit, joista valmistettiin sadonkorjuumenu. Menu resepteineen ja raaka-aineineen toimitettiin viidelle vaikuttajalle, jotka kertoivat seuraajilleen resepteistä ja näyttivät menun valmistamisen vaiheita. Lähiruokamatkan tunnelmiin voi palata Satokausikalenterin artikkelin kautta.

Lähiruokapäivän järjestelyissä olivat mukana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 ja Maaseutuverkosto, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Ruokasektorin koordinaatiohanke, Aitojamakuja.fi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, Marthaförbundet, Suomen 4H-liitto ja Finlands svenska 4H, Lomalaidun ry ja Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry.

Kuva, jossa nainen rapsuttaa lampaita. Yläkulmassa Lähiruokapäivän logo.

1.2 Innovaatiotorilla kokoonnuttiin yhteen maatalouden uusien keksintöjen äärelle

"Maa- ja metsätalousalan ammattitapahtuma KoneAgria järjestettiin Tampereella 14.–16.10.2021. Mukana messuilla oli myös maaseutuverkoston Vihreä kasvu -työryhmän järjestämä innovaatiotori. Tässä kirjoituksessa työryhmän koordinaattori Timo Junnila kertoo tunnelmiaan messuilta.

KoneAgria kokosi pitkästä aikaa yhteen maa- ja metsätalouden ammattilaiset ja maaseudun kehittäjät. Parin vuoden messutauon jälkeen oli mahtavaa päästä tutustumaan alan uutuuksin ja tapaamaan kollegoita. Myös muut olivat selvästi odottaneet tätä, sillä tapahtuma keräsi Tampereelle lähes 15 000 kävijää. Tunnelma tuntui olevan positiivinen ja innostunut tapahtuman alusta loppuun saakka.

Kuva, jossa on ihmisiä juttelemassa innovaatiotorilla.
Innovaatiotorin järjesti maaseutuverkoston Vihreä kasvu -teemaryhmä. Osastolla olivat mukana myös maa- ja metsätalousministeriö, Baltic Sea Action Group ja AgriHubi.

Yksi KoneAgrian uutuuksista oli innovaatiotori, joka kokosi yhteen eri organisaatioiden innovaatioita. Mukana oli seitsemän äärimmäisen kiinnostavaa maatalouteen kehitettyä innovaatiota, jotka kaikki ovat saaneet EIP-rahoitusta. Vastaavaa kokonaisuutta ei ole aiemmin tehty, mutta tämä kerta ei varmasti jää viimeiseksi, sillä palaute innovaatiotorista oli hyvin positiivista. Innovaatioista kiinnostunut vierailija sai kätevästi samalta osastolta tietoa myös siitä, miten uusien innovaatioiden kehittämiseen voi saada rahoitusta. Uusien hankkeiden EIP-haku on muuten parhaillaan käynnissä, joten lue lisää täältä, jos kiinnostuit.

Kuva, jossa kolme ihmistä kertoo innovaatiotorin lavalla EIP-hankkeista.
Innovaatiotorin lavalla kuultiin tietoiskuja EIP-hankkeista.

Innovaatiotorin tavoitteena oli nostaa EIP-innovaatioita paremmin esiin, jotta ne pääsisivät käyttöön ja jatkokehitykseen. Tässä taisimme onnistuakin: innovaatiotorilla pyöri läpi messujen kiinnostuneita alan ammattilaisia, niin maatalousyrittäjiä ja muita potentiaalisia käyttäjiä kuin alan tutkijoita ja kehittäjiäkin. Innovaatiotorista muodostuikin hyvä kohtaamis- ja verkostoitumispaikka, joka toi yhteen maatalouden innovaatioista kiinnostuneet tahot. Osastollamme ideoitiin jo jatkoaskeleita nykyisille innovaatioille ja ideoitiin uusiakin hankkeita!

Kuva, jossa ihmisjoukko kuuntelee esittelyä yhdestä innovaatiosta.
Innovaatioita olivat esittelemässä kunkin hankkeen asiantuntijat.

Innovaatiotorilla pääsi tutustumaan konkreettisesti yhteen innovaatioista, mansikanpoimintarobottiin. Robotiikkaa hyödyntävän prototyypin algoritmi tunnistaa kypsän marjan, ja robottikäsi poimii marjan. Luonnonvarakeskuksen Madis Lemsalu esitteli kiinnostuneille robotiikan toimintaa. Robottia testattiin viime kesänä usean mansikkatilan pelloilla. Vaikka tulokset olivat lupaavia, Madis kertoi tarvittavan vielä runsaasti kehitystyötä ennen kuin robotti pääsee käytännön työhön.

Kuva mansikanpoimintarobotista.
Mansikanpoimintarobotti sai monet ohikulkevat ihmiset pysähtymään innovaatiotorille.

Myös Peltodata.fi-palvelu sai paljon kiinnostusta osakseen. Palvelu on hyvä esimerkki avoimeen dataan perustuvasta tiedon hyödyntämisestä, jota ei tähän asti ole paljoa käytetty. Palvelun kautta kuka tahansa voi jatkossa ladata ilmaisen oman tilan peltolohkojen kuntoarvioinnin, joka perustuu usean kesän satelliittikuviin. Tavoitteena on tarjota runsaasta data-aineistosta pureskeltua tietoa tiiviissä paketissa. On hienoa seurata Peltodatan kehitystyön etenemistä, sillä olen itse ollut mukana ideoimassa tätä EIP-hanketta.

Kuvassa kaksi ihmistä, jotka esittelevät innovaatiotorin lavalla yhtä EIP-hanketta, peltodata.fi-palvelua.
Kaikki seitsemän innovaatioita näkyivät myös innovaatiotorin lavalla. Kuvassa vuorossa on peltodata.fi-palvelun esittely.

Innovaatiotorilla oli esillä myös tuorehakekonsepti sekä neljä ratkaisua nautojen rehuun, ruokintaan ja hyvinvointiin liittyen: digipaalaus, älyrehu, lämpökamera, rehun lämpötilan seuranta sekä luonnon peptidit. Kaikki neljä hanketta ovat hakeneet ratkaisuja käytännön ongelmiin. Kuten monessa muussakin hankkeessa, näidenkin innovaatioiden kehitystyölle pitäisi löytää jatkorahoitusta EIP-hankkeen päätyttyä.

Kuva innovaatiotorin infotauluista.
Innovaatiotorin infotaulut esittelivät parhaillaan käynnissä olevia EIP-hankkeita ja niissä syntyneitä innovaatioita.

Myös Ylen toimittaja Juuso Pekkinen vieraili innovaatiotorilla. Muutama innovaatioistamme pääsi mukaan Pekkisen radio-ohjelmaan, kannattaa kuunnella Yle Areenasta!

Kuvassa Madis Lemsalu Luonnonvarakeskuksesta esittelee mansikanpoimintarobottia Ylen toimittaja Juuso Pekkiselle.
Madis Lemsalu Luonnonvarakeskuksesta esittelee mansikanpoimintarobottia Ylen toimittaja Juuso Pekkiselle.

Innovaatiotorin lavallakin riitti kuhinaa läpi messujen. Heti torstaiaamulla lavan eteen keräytyi suuri joukko, kun maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoi CAP-uudistuksesta. Messujen aikana lavalla myös esiteltiin innovaatioita, kerrottiin EIP-rahoituksesta, jaettiin stipendejä sekä keskusteltiin maanviljelijöiden omista ilmastoteoista.

Kuvassa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä vieraili innovaatiotorilla kertomassa CAP-uudistuksesta.
Kuva innovaatiotorin lavalla, jossa neljä henkilöä keskustelee maatiloiden ilmastoteoista.
Perjantaina innovaatiotorilla käytiin mielenkiintoinen keskustelu maanviljelijöiden ilmastoteoista. Keskustelussa mukana olivat maatalousyrittäjät Samuel Jussila ja Petri Jokela.
Kuva innovaatiotorin lavalta.
Perjantaina ja lauantaina innovaatiotorin lavalla kuultiin Tuottajalle kiitos -stipendiaattien haastatteluja.

Innovaatiotori sai paljon positiivista palautetta, ja vastaava kokonaisuus voitaisiin hyvin järjestää uudelleenkin. Osaston ansiosta maa- ja metsätalouden ammattilaiset saivat kattavasti tietoa kehitteillä olevista maatalouden innovaatioista sekä mahdollisuuksista kehittää yhä uusia innovaatioita.

Haluan kiittää kaikkia innovaatiotorin suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olleita ja sen mahdollistaneita. Toivottavasti näemme taas pian!"

Kirjoittaja:

Timo Junnila
Vihreä kasvu -työryhmän koordinaattori
timo.junnila@icloud.com

Innovaatiotorin järjesti maaseutuverkoston Vihreä kasvu -teemaryhmä. Osastolla olivat mukana myös maa- ja metsätalousministeriö, Baltic Sea Action Group ja AgriHubi.

1.3 Maaseutuparlamentista iloa aluekehittämiseen

"Syyskuun lopulla järjestetty kolmepäiväinen Maaseutuparlamentti oli virtuaalinen, monipaikkainen tapahtuma, mikä sopi luonnollisesti tähän kummalliseen aikaan.

Päätapahtumapaikalla, Kurikan kampukselle rakennetulla studiolla oli fyysisesti läsnä vain puhujat ja esiintyjät, osa heistäkin etäyhteyksien päässä. Maaseutuparlamenttia pystyi seuraamaan ProstectumLIVE-alustalla, jossa oli mahdollista hyppiä päälähetyksestä kumppanitorille, työpajoihin, tietoiskuihin ja muihin toimintoihin. Alusta oli kuin virtuaalinen messukeskus, jossa oli helppo liikkua paikasta toiseen!

Kuten Maaseudun Tulevaisuus -lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen totesi, oli Maaseutuparlamentissa energinen tunnelma. Kiitos tästä kuuluu ihan ensimmäiseksi iloiselle juontajakaksikolle Inari Fernándezille ja Christoffer Strandbergille. Nappi valinta!

Strandberg oli minulle entuudestaan tuttu lähinnä viihdeohjelmista, kuten Putouksen hulvattomista sketsihahmoista ja muista hupailuista. Työkavereitteni kanssa jaksoimme äimistellä toistamiseen, kuinka loistava ja asiantunteva juontaja hän oli. Koko ajan sisällä aiheessa ja ehti siinä sivussa seurata vielä chattiakin. Todella vaikuttavaa ammattilaisuutta!

Toinen työpaikan etäkahvien puheenaihe oli se, kuinka mukavaa oli kuunnella Fernándezin ja Strandbergin lämminhenkisiä aamuvirityksiä. Positiivinen tunnelma tarttui ja jatkui myös Maaseutuparlamentin lukuisissa paneelikeskusteluissa, jotka totesimme poikkeuksellisen laadukkaiksi. Siihen vaikutti varmasti osaltaan se, että keskustelut oli pohjustettu huolella. Kulisseissa työskenteli nimittäin Erätauko-asiantuntija Efe Ewvaraye, joka lämmitteli ja valmisteli jokaisen keskusteluryhmän ennen suoraa lähetystä.

Keskiviikon aamukahvikeskustelu hyvän elämän ulottuvuuksista oli mielestäni yksi kiinnostavimmista. Siinä Väestöliiton tutkimusjohtaja ja -professori Anna Rotkirch kertoi, kuinka perheiden perustamiseen vaikuttavat yhteiskunnassa vallitsevat arvot, luottamus turvaverkkoihin ja yleinen suhtautuminen lapsiin. Saman tyyppiset asiat vaikuttavat myös ihmisten muuttopäätöksiin. Parlamentissa kuultiinkin elävä esimerkki siitä, kuinka perheen muutto maaseudulle lykkääntyi hamaan tulevaisuuteen lähikoulun puuttumisen vuoksi. Nämä seikat on syytä tiedostaa, kun alueilla punnitaan lähipalveluiden kohtaloa. Palveluiden myötä voivat kadota myös veronmaksajat.

Toinen tarpeellinen oivallus syttyi yhteisöllisyyden muuttuvia muotoja perkaavassa keskustelussa: kylän yhteisöllisyys voi olla niin vahvaa, että uuden asukkaan on vaikea päästä siihen sisälle. Mediapersoonana ja citymaalaisena tunnettu luova johtaja Jani Halme muistutti, että jos yhdistys saa julkista rahoitusta, täytyisi sitä vaatia pitämään vähintään avointen ovien päivät: "Että tervetuloa vaan kaikki mukaan ja tutustumaan. Tämä on teitä varten!"

Mitä tästä kolmesta päivästä sitten jäi käteen? Ainakin uutta intoa työhön. Tässä entistä nopeammin muuttuvassa maailmassa aluekehittäminen ja maaseudun tutkimus ovat loputtoman kiinnostavia aiheita. Parlamentissa oli myös vahva henki vastakkainasettelujen purkamisesta. Kaupunki ja maaseutu eivät todellakaan ole toistensa vihollisia, päinvastoin kumpikaan ei pärjää ilman toista. Sitä paitsi moni meistä haluaisi asua tai asuu jo vähän molemmissa.
Ja vielä ne ihanat juontajat! Hyvä muistutus omaan työhön, että tapahtuman henki ja sujuminen on paljon juontamisesta ja muusta huolellisesta toteutuksesta kiinni.

Seuraava Maaseutuparlamentti on sitten vuonna 2024 Nurmeksessa, toivottavasti ihan fyysisenä tapahtumana tai ehkäpä hybridimallina. Sitä odotellessa, kehitetään maaseutua ilon kautta!"

Kirjoittaja:

Saija Räty
KaakonKantri.fi:n tiedottaja ja kaupungin ja maaseudun rajapinnassa asuva wanna-be-citymaalainen

1.4 Vuolijoen innovaatioleiri

Älykkäät kylät kilpailun voittajan palkintona innovaatioleiri Vuolijoella

Marraskuun alussa monikymmenpäinen joukko Vuolijokelaisia ja muita kylien kehittämisestä kiinnostuneita innovaattoreita kokoontui kaksipäiväiselle innovaatioleirille Vuolijoen sydämeen. Nimittäin leirin pitopaikkana oli Vuolijoen kylän keskuksessa sijaitseva entinen pankin konttoritila, joka toimii nykyään Vuolijokelaisten keskeisenä kokoontumispaikkana, jota kylätaloksikin voisi kutsuttaman. Leirin neljä innovatiivista aihetta oli nostettu esiin nimenomaan Vuolijokelaisia askarruttavista kehittämisideoista. Leirin järjestäminen innovaatioiden lähteillä konkreettisesti innovoitavien aihepiirien keskellä toi leirin sisältöön ainutlaatuista lisäarvoa. Leirin tuloksena innovaatioiden osalta päästiin hyvään alkuun ja jäämme mielenkiinnolla seuraamaan konkreettisia jatkotoimenpiteitä.

Intensiivistä innovointia Vuolijoen innovaatioleirillä – leirin jälkitunnelmia

Vuolijoen kylässä järjestettiin 4.–5.11. kyläkehittämisen innovaatioleiri. Joukko maaseutukehittäjiä ja kyläaktiiveja kokoontui yhteen etsimään konkreettisia ratkaisuja Vuolijoen kyläläisten valitsemiin haasteisiin, jotka koskevat kuitenkin kyliä ympäri Suomen. Leirille osallistuneet Tuija Kallio ja Maria Helo lupasivat kertoa meille tunnelmiaan leirin jälkimainingeissa:

"Marraskuun alussa osallistuimme Vuolijoen innovaatioleirille, jossa pureuduttiin tehokkaasti kyläläisten etukäteen esittämiin teemoihin. Leiri oli palkinto vuodentakaisesta Suomen älykkäin kylä -kilpailun voitosta. Oikeastaan oli hyvä asia, että voiton lunastaminen venyi pidemmälle koronan takia. Teemoja ehdittiin kypsytellä, Vuolijoen kehittämistoiminta oli jatkunut uuden hankkeen myötä ja voiton tuomia uusia verkostoja oli luotu.

Teemoiksi valittiin montaa muutakin kylää tai aluetta haastavia ajankohtaisia aiheita: uudet asumisen muodot maaseudulla, työtä ja toimeentuloa uusin silmin, lasten ja nuorten kyläidentiteetin vahvistaminen sekä biokaasu ja kestävät kylät.

Leiri järjestettiin yhteistyössä Vuolijoen maaseutuyhdistyksen ja kyläaktiivien, maaseutuverkostopalvelujen ja aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kanssa. Valmistelut lähtivät kunnolla käyntiin syys-lokakuussa ja leirille saatiin vajaan kahden viikon hakuajalla reilu neljäkymmentä osallistujaa eri puolilta Suomea.

Vuolijoen aktiivit halusivat järjestää leirin kylän ytimessä, Pankkitalolla ja sen lähiympäristössä. Majoitus järjestyi entisen kunnantalon tiloihin sekä mökki- ja kotimajoituksiin. Ryhmätyöskentelyä toteutettiin Pankkitalon etätyötilassa, entisen kunnantalon valtuustosalissa sekä Runokki-kukkakaupassa. Ryhmätyöskentelyssä jalkauduttiin myös kylän raitille, Vuolijoen koululle, nuorisotilaan sekä pian aukeavaan moottorityötilaan. Puhelinlankoja pitkin tavoiteltiin myös paikallisia yrityksiä.

Leiri järjestettiin yhteistyössä Vuolijoen maaseutuyhdistyksen ja kyläaktiivien, maaseutuverkostopalvelujen ja aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kanssa. Osallistujia oli noin neljäkymmentä.

Mitä leiriltä jäi käteen?

Intensiiviset kaksi päivää mentiin isoilla sykkeillä ja ylivireessä. Hetken huokaamisen jälkeen yhteydenpitoa on pidetty ympäri Suomen. Uusia kasvoja ja kontakteja syntyi! Leirin parhaita puolia olivat ehdottomasti kohtaamiset. Ainoa harmitus oli, että oma ryhmätyöskentely oli niin intensiivistä, että verkostoituminen muiden ryhmien osallistujien kanssa jäi vähäiseksi.

Ensimmäinen tiimi pohti, miten maaseudulle saadaan uusia asukkaita ja miten heidät saadaan kotiutumaan kylään.

Toisen tiimin tavoitteena oli tarkastella työtä ja toimeentuloa uusin silmin. Ratkaisussaan tiimi ideoi rekrytointikampanjaa tietotyöläisten ohella myös alueen teollisuuden tarpeisiin osaavan työvoiman saatavuuden haasteisiin vastaamiseksi.

Kolmas tiimi puolestaan ideoi keinoja lasten ja nuorten kyläidentiteetin vahvistamiseen. Miten lapset ja nuoret saadaan viihtymään kotipaikkakunnalla? Miten heidän äänensä saadaan kuuluviin?

Neljäs tiimi työskenteli biokaasun parissa ja etsi ratkaisua biokaasun tuotannon ja jakelun kannattavuusongelmaan Vuolijoen kaltaisella harvaan asutulla maaseudulla.

Nyt hetki leirin jälkeen voi hieman kriittisemmin tarkastella ideoita ja miettiä niiden osalta tulevaisuutta. Kylän leiriosallistujien sekä leirin järjestäjien kesken on pidetty muutama purkukeskustelu toteutuksesta, onnistumisista ja jatkosuunnitelmista. Suunnitelmat jatkosta alkavat vähitellen saada konkretiaa ja useampi olkapää ottaa toivon mukaan vastuuta jatkototeutuksesta.

Takataskuun saatiin paljon ideoita tulevaisuuden varalle. Leiri antoi uutta virettä Vuolijoelle ja toivottavasti mukava, myönteinen pöhinä tuo uusia kyläaktiiveja mukaan toimintaan sekä uusia asukkaita kylälle – ainakin, kun minitalot saadaan pystyyn ja asuinkäyttöön!

Leirin järjestäminen oli iso ponnistus myös kyläläisiltä. Hurjan suuret kiitokset kaikille järjestelyihin osallistuneille sekä leiriläisille, jotka käytitte aikaanne, ideoitte ja sparrasitte meitä kylän kehittämisessä. Toivottavasti osa leirin upeista ideoista siirtyy matkassanne myös muualle Suomeen toteutukseen. Ja jospa nähdään piakkoin taas jossain päin. Hymyillään, kun tavataan ja olette aina tervetulleita Vuolijoelle!"

Kirjoittajat:

Tuija Kallio ja Maria Helo

Innovaatioleirin tulokset

Innovaatioleirin tavoitteena oli löytää konkreettisia ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin. Vuolijoen innovaatioleirillä etsittiin konkreettisia ratkaisuja Vuolijoen kyläläisten valitsemiin haasteisiin, joita voitaisiin leirin jälkeen edistää yksityisellä tai julkisella rahoituksena. Lisäksi innovaatioleirin tavoitteena oli verkottaa teemojen ja alueiden toimijoita yhteen ja vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Leirin tarkoituksen oli innostaa kylän asukkaita jatkamaan oman yhteisönsä ja asuinympäristönsä kehittämistä.

Finaalissa jokainen leirin tiimi esitti pitchauksensa tuomaristolle, jossa istuivat Marianne Selkäinaho (MMM), Pirjo Oikarinen (Leader Oulujärvi), Teemu Hauhia (Maaseutuverkosto) ja Teuvo Hatva (Kajaani, kaupunginhallituksen puheenjohtaja).

Ensimmäinen tiimi pohti, miten maaseudulle saadaan uusia asukkaita ja miten heidät saadaan kotiutumaan kylään. Heidän kokeiluideansa perustui minitaloalueseen, joka tarjoaa mahdollisuuden testata asumista Vuolijoella sekä helppoa ja yhteisöllistä asumista. Yhteiskäytössä olisi mm. rantasauna, vene ja viljelypalstoja.

Toisen tiimin tavoitteena oli tarkastella työtä ja toimeentuloa uusin silmin. Ratkaisussaan tiimi ideoi rekrytointikampanjaa tietotyöläisten ohella myös alueen teollisuuden tarpeisiin osaavan työvoiman saatavuuden haasteisiin vastaamiseksi. Tiimi ryhtyisi kehittämään etätyömahdollisuuksia konkreettisesti kartoittamalla tarpeet ja kehittämällä etätyötilojen toiminnallisuutta. Etätyötilan houkuttelevuuteen ja arjen sujuvuuden tarpeisiin vastattaisiin hyödyntämällä kaavaillun valokuidun mahdollisuudet sekä tarjoamalla etätyöläisille paikallinen palvelutarjotin. Laajempana visiona tiimi ryhtyisi kaupallistamaan Vuolijoen kylän hiljaisuutta ja rauhallisuutta sekä kehittäisi edelleen myös etätyötilojen asemaa koko kylän yhteisöllisyyden ja kohtaamisten edistäjänä.

Kolmas tiimi puolestaan ideoi keinoja lasten ja nuorten kyläidentiteetin vahvistamiseen. Miten lapset ja nuoret saadaan viihtymään kotipaikkakunnalla? Miten heidän äänensä saadaan kuuluviin? Tiimi tunnisti pieniä ja nopeastikin toteutettavissa olevia kokeiluja, joita ovat esimerkiksi heppakerho ja airsoft-tila. Seuraavia askeleita ideassa olivat mm. kansainvälinen Oulujärvi-mopomiitti vuonna 2023.

Neljäs tiimi työskenteli biokaasun parissa ja etsi ratkaisua biokaasun tuotannon ja jakelun kannattavuusongelmaan Vuolijoen kaltaisella harvaan asutulla maaseudulla. Tiimi löysi ratkaisun paikallisen biokaasutuotannon edistämiseen ja markkinoiden hyödyntämiseen. Suunnitelmien toteutuessa Vuolijoelle nousee biokaasulaitos sekä syntyy teollisuutta, maataloutta ja asukkaita hyödyttävä ekosysteemi ja nuoria houkutteleva aluebrändi.

Tuomaristo valitsi voittajaksi biokaasutiimin idean. Tuomaristo näki, että siinä huomioitiin hyvin monet eri näkökulmat, kuten teollisuus, maatalous ja asukkaat. Ideaa pidettiin kunnianhimoisena, mutta kuitenkin toteutettavissa olevana. Ideassa osattiin ottaa hyvin huomioon nuorten nousevaa ympäristöarvostusta ja -ajattelua, jonka kautta alueesta voisi syntyä vetovoimainen nimenomaan uusille ympäristötietoisille muuttajille. Tuomaristo myös koki, että idea toimii mahdollistajana muille leirin keksinnöille.

1.5 ReWi Visions -hanke oli Euroopan paras!

Suomi ja suomalainen maaseudun kehittämistyö saivat paistatella Euroopan parrasvaloissa vuonna 2021, kun ReWi Visions -hanke valittiin parhaaksi hankkeeksi Euroopan maaseutuverkosto ENRD:n järjestämässä Rural Inpiration Awards -hankekilpailussa, jossa nostetaan esiin ja annetaan Euroopan laajuista näkyvyyttä maaseuturahaston tuella toteutetuille hankkeille. Jokainen jäsenmaa sai lähettää RIA-kilpailuun yhteensä kahdeksan ehdokasta, ja Suomen ReWi Visions valittiin parhaimmaksi hankkeeksi vihreä tulevaisuus -kategoriassa. ReWi Visions -yhteistyöhankkeen tavoitteena on ollut innostaa nuoria tarkastelemaan yrittäjyyttä ja tulevaisuuden työelämää kiertotalouden näkökulmasta sekä rakentaa työkaluja nuorten parissa työskenteleville. Lue lisää ReWi Visions -hankkeesta

1.6 Kahvittelujen vuosi 2021 – rupattelua asian äärellä

Verkostoaamut – konsepti joka osui ja upposi!

Verkostoaamut ovat maaseutuverkostopalveluiden järjestämiä kuukausittaisia virtuaalituokioita, jotka kokoavat laajasti yhteen maaseudun kehittämisestä kiinnostuneita ihmisiä kuulemaan ajankohtaisista, maaseutualueisiin liittyvistä aiheista, rennossa hengessä aamukahvien ohessa. Verkostoaamujen tavoitteena on nostaa esiin kiinnostavia näkökulmia ja puhujia sekä herätellä maaseutuverkoston jäseniä uusiin aiheisiin.

Jokaisessa Verkostoaamussa on erillinen teema, ja aiheet ovat vaihdelleet feministisestä aluekehittämisestä ja CAP-etkoista alkutuotannon innovaatioihin – kuitenkin aina linkittyen maaseutualueisiin, niiden kehittämiseen ja maaseutualueilla asuviin ihmisiin.

Ensimmäinen Verkostoaamu järjestettiin maaliskuussa 2021, ja siitä lähtien kuukausittaiset aamukahvihetket ovat keränneet ilahduttavan määrän kuulijoita. Keskimäärin aamuissa on osallistujia ollut yli 200, ja osallistujajoukko hienosti heijastelee kansallisen maaseutuverkoston kokoonpanoa: osallistujat ovat yrittäjiä, tutkijoita, valtionhallinnon virkahenkilöitä, Leader-ryhmien työntekijöitä, hanketoimijoita sekä yhdistysaktiiveja eri puolilta Suomea.

Nordic-Baltic-kahvit

Suomen maaseutuverkoston aloitteesta ja organisoimana Itämeren alueen maaseutuverkostopalvelujen asiantuntijat ovat kohdanneet kuukausittain virtuaalisissa kahvihetkissä. Kahvihetkiin osallistuu yleensä noin 20-25 henkilöä. Mukana ovat kaikki Itämeren alueen EU-jäsenmaiden maaseutuverkostot Saksaa lukuun ottamatta.

Myös Euroopan maaseutuverkostoyksikön ENRD:n edustajia on säännönmukaisesti mukana. Vapaamuotoiset keskusteluhetket ovat oivallinen tapa kuulla, mitä muualla tapahtuu, suunnitella yhteistä tekemistä ja oppia toinen toisiltamme. Euroopan maaseutuverkostoyksikkö on lanseerannut Itämeren alueen kahvihetkimallin myös muille Euroopan maaseutuverkoston suuralueille.

“During Nordic-Baltic Coffee Breaks monthly meetings members from different NSUs discuss relevant matters and topics, share news and new projects. These activities encourage peer-to-peer learning and inspire others to emulate good practices, share contacts and ideas. One of the biggest perks of Nordic-Baltic Coffee Breaks is opportunity to collaborate and create common projects with other NSUs which Lithuanian NSU looks forward to in the future. Experiences from different countries help us tackle joint problems and new topics. It is especially useful for NSU from smaller countries that often do not have enough time or human recourse.”

Ernestas Černis, Lithuanian Rural Network

Youth Leader: international coffee breaks

Virtuaalisten kahvihetkien formaatti laajeni kevättalvella 2021 nuoriso-Leaderin puolelle, kun Suomen ja Ruotsin Leader-työntekijät tapasivat ensimmäistä kertaa virtuaalisesti. Kahvihetket lähtivät yksinkertaisesta tarpeesta vaihtaa kokemuksia, oppia lisää ja toisaalta saada vertaistukea toisilta nuorten kanssa työskenteleviltä Leader-ryhmien työntekijöiltä.

Vuoden lopussa noin kahden kuukauden välein järjestettävät kahvihetket päätettiin avata laajemmalle osallistujajoukolle, ja suomalaisten ja ruotsalaisten lisäksi mukaan kutsuttiin nuorten kanssa työskenteleviä Leader-työntekijöitä koko Itämeren alueelta. Maaseutuverkostopalveluilla on ollut kahvihetkien järjestämisessä koordinoiva rooli: kutsua osallistujat kokoon ja tarvittaessa fasilitoida keskustelua.

“Forskning visa att allt fler unga dras till storstäder och att vår landsbygd i EU avfolkas. I LEADER i EU finns många goda exempel på LEADER projekt som arbetar för att ändra detta och öka ungas delaktighet och möjlighet att påverka sin landsbygd. LEADER Finland är i framkant i sitt arbete med just ung inkludering.

Det var utifrån detta perspektiv som ungdomscoacher nätverk i LEADER Sverige tog initiativ till ett digitalt fika med ungdoms medarbetare i LEADER Finland. I början var vi fåtalet till att senare vara närmare 15 deltagare från Sverige och Finland. Vi samtalade kring hur vårt arbete med unga ser ut, hur man når ut till unga, nya samverkanspartners för internationella projekt skapades, hantering av Covid 19 situationen, entreprenörskap, ungas hälsa, kunskap kring Erasmus och mycket, mycket mer. Dessa digitala möten har skapat nya nätverk, ny kunskap, samverkan och samarbete som stärker våra landsbygder som nu fortsätter in i 2022 och nya programperioden för CAP.”

Emma Stigson, projektledare i Leader Östra Skaraborg (Sverige)

Tämä on karuselli, jossa on artikkeleita. Navigoi edellisen ja seuraavan painikkeen avulla.

Muokkauspäivämäärä: 9.5.2022