Ympäristö ja eläinten hyvinvointi kiinnostavat neuvonnan asiakkaita

Neuvonta on tarpeellinen toimenpide, joka hyödyttää tiloja. Neuvonnan suosio vaihtelee kuitenkin suuresti ELY-keskusalueiden ja neuvonnan osa-alueiden välillä. Väliarviointi selvitti, miten neuvonnan määrää voitaisiin lisätä entisestään.

Neuvontatoimenpiteen suosion vaihtelujen taustalla on sekä

  • kysyntään (tilarakenne, tuotantosuunta, osa-aikaisten viljelijöiden määrä, tietoisuus neuvonnasta) ja
  • tarjontaan (neuvojien määrä alueella, neuvojien osaamisalueet, neuvonnan markkinointi) liittyviä että
  • toimeenpanosäädöksistä johtuvia rakenteellisia tekijöitä (matka-ajan korvauksettomuus).

Erityisesti neuvojien määrällä näyttää olevan merkitystä ELY-keskusalueella tapahtuneiden neuvontatapahtumien selittäjänä. Näin ollen neuvontarekisteri olisi hyvä avata, jotta uusia neuvojia saataisiin katvealueille ja -aloille. Lisäksi passiivisia neuvojia tulisi aktivoida ja rakenteellisiin kysymyksiin tulisi etsiä ratkaisuja, toteaa vastavalmistunut arvioinnin väliraportti.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa neuvontatoimenpiteeseen on osoitettu yhteensä 34 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Vuoden 2017 loppuun mennessä Neuvo2020-maksatuksia on tehty 28 210 kappaletta ja neuvontakorvausta on maksettu noin 7,39 miljoonaa euroa eli 21,7 % toimenpiteen kokonaisrahoituksesta. Vuonna 2017 alkanut kilpailukykyneuvonta on lähtenyt hyvin käyntiin. Eniten neuvontatapahtumia on ollut Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla, vähiten Lapissa ja Kainuussa.

Maaseutuviraston hallinnoimaan Neuvo2020-neuvojarekisteriin on hyväksytty hakemusten perusteella 744 neuvojaa. Eniten tilaneuvojia on ympäristö- ja kilpailukykyosioissa, kun taas vähiten neuvojia on energia- ja luomuosioissa. Neuvojista noin neljä viidesosaa on käyttänyt neuvontaoikeuttaan. Neuvojarekisteriin hyväksyttyjä tilaneuvojia on määrällisesti eniten Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Vähiten neuvojia on Satakunnassa, Lapissa ja Kainuussa.

Neuvontaa annetaan 36 aihealueesta yhdeksällä kohdealalla. Aihealueiden kiinnostavuudessa ja siten neuvontatapahtumissa kohdealoittain on suurta hajontaa. Suuri osa neuvontatapahtumista liittyy ympäristö- ja eläinten hyvinvointitukien tukiehtoihin. Koko Manner-Suomen alueella nautakarja-, sika- ja lypsykarjatilat ovat olleet kiinnostuneimpia neuvonnasta. Näistä tiloista yli kaksi kolmasosaa on käyttänyt neuvontapalveluita. Viljatiloista noin neljäsosa on käyttänyt neuvontapalveluja.

Neuvontajärjestelmä toimii suhteellisen hyvin, mutta neuvojarekisterin jäykkyys, neuvontakorvauksen kattavuus, maksatuksiin liittyvä hallinnollinen taakka sekä Hyrrän puutteellisuudet nähtiin järjestelmän heikkouksina. Maaseutuviraston tulisi kehittää Hyrrän toimintoja ja tarkastella korvauksen rakennetta eri osa-alueilla. Lisäksi neuvontatoimenpiteen maksatushakemuksen kirjallinen ohjeistus tulisi ajantasaistaa yhdessä ELY-keskusten maksajien kanssa. Neuvonnan vähäinen hallinnollinen taakka viljelijälle on positiivista. Neuvontaan liittyvää hallinnollista taakkaa hallinnolle ja palveluntuottajille tulisi kuitenkin tarkastella ja pyrkiä vähentämään. Neuvojarekisteriä olisi hyvä täydentää uusilla neuvojilla, jotta katvealueet ja -kohdealat saataisiin täytettyä.

Neuvontatoimenpiteen arvioinnin on tilannut maa- ja metsätalousministeriö ja sen toteuttaa aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Arviointi tehdään kolmessa osassa. Ensimmäinen väliraportti valmistui helmikuussa 2017. Tämän juuri valmistuneen toisen väliraportin jälkeen tehdään vielä loppuraportti, joka valmistuu keväällä 2019.

Tutustu raporttiin

Lisätietoja antavat neuvotteleva virkamies Tiina Malm maa- ja metsätalousministeriöstä puh. 029 516 2428 sekä arvioitsija Sari Rannanpää puh. 050 523 6872.