Maaseutuohjelman tulokset alkavat näkyä

Vuoden 2020 jälkeinen EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) on puhuttanut yhä enemmän EU-komission julkaistua lainsäädäntöehdotukset viime viikolla. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio muistuttaa kuitenkin, että parhaat edellytykset tulevalle kaudelle siivittää hyvin hoidettu nykyinen maaseutuohjelma. Maaseutuohjelman seurantakomitea kokoontui Porissa tarkastelemaan, kuinka ohjelma on toteuttanut tavoitteitaan.

Katsauksen perusteella tilanne on oikein hyvä. Muun maussa Suomen ohjelmaa EU-komissiossa seuraava Kai Heikkilä kiitteli, ettei yksikään toinen maaseutuohjelma ole EU:ssa edennyt yhtä rivakasti. Suomi oli viime vuoden lopussa maksanut 49 prosenttia maaseutuohjelmaan varatusta rahoituksesta. 69 prosenttia on sidottu eli varattu soveltuvaan käyttötarkoitukseen. Muilla EU-jäsenmailla luvut ovat huomattavasti pienempiä. Suomi on toiminut hieman nopeammin kuin vastaavassa tilanteessa viime kaudella (vuonna 2010).
Saavutukset 2014-2017

Neuvotteleva virkamies Virva Terho kuvasi, että viime vuonna maaseutuohjelma alkoi toden teolla tuottaa satoa. - Kuluneena vuonna on saatu paljon tuloksia. Joidenkin toimenpiteiden suosio on ollut niin suurta, että rahoitus on käytetty jo kokonaan. Tämän vuoksi kosteikkojen ja perinnebiotooppien viimeinen haku oli viime vuonna.

Ympäristökorvauksessa sidontaosuus on kaikkein suurin. 91 prosenttia maatalousmaasta on ympäristökorvauksen piirissä. Suosio on ollut suurempaa kuin etukäteen yhdessä laajoissa valmisteluryhmissä arvioitiin, Terho taustoittaa. Luomun suosio on jatkunut suurena ja näyttäisi ELY-keskusten mukaan jatkuvan.

Kylien ja palveluiden kehittämisen saralla on aktiivista toimintaa. Siihen varatusta rahoituksesta jo 70 prosenttia on sidottu; laajakaistahankkeissa jopa 75 prosenttia. Viime vuoden loppuun mennessä päättyi 670 hanketta. Lisäksi käynnissä on 3 000 hanketta, joista valtaosa Leader-hankkeita. Hanke- ja yritysrahoitus on ollut kunnolla käytössä vasta kaksi vuotta, mihin nähden tulokset ovat vaikuttavia. Keskipiste Leaderin Ilkka Peltola toi esiin, että Leader-työn vaikuttavuuteen on kiinnitetty huomiota aiempaa enemmän ja vaikuttavuutta myös arvostetaan.

Yritysrahoituksen kysyntä on monien ELY:jen alueella vilkasta. Rahoitus yrityksen perustamiseen ei ole ollut kovin suosittua, mutta yritystoiminnan kehittämiseen rahoitusta on haettu hyvin. Samoin maatilat ovat hakeneet tukea investointeihin. Nuorille viljelijöille tarkoitettu aloitustuen vähäinen kysyntä kertoo siitä, ettei alalle hakeudu uusia tekijöitä, kuten toivotaan.

Toimenpiteiden välillä voidaan siirtää rahaa, niin että se tulee tehokkaasti käytetyksi. Seuraavan kerran seurantakomitea kokoontuu joulukuussa, jolloin käsitellään ohjelmamuutosta, jossa rahoitusta muutetaan.

Täällä voit tarkastella, kuinka maaseutuohjelma on luonut työpaikkoja, lisännyt osaamista ja edistänyt ympäristön ja ilmaston huomioivaa maataloutta.

Toimenpiteiden edistymistä voi tarkastella täällä.