Kampanja auttaa arjen ravinneviisaissa valinnoissa

Jokainen meistä voi omilla valinnoillaan vaikuttaa ravinteiden, kuten typen ja fosforin, kiertoon ja kulutukseen. Kuluttajille suunnattu ravinteiden kierron kampanja, Kiertääkö hyvä kauttasi, pyrkii tuomaan ihmisten tietoisuuteen ravinteiden hukkaamisen ruokaketjussa.

Ravinteet ovat välttämättömiä luonnon rakennusaineita, joita eliöt tarvitsevat elääkseen. Tällä hetkellä ongelma on se, että ruokaketjussa hukataan valtava määrä ravinteita, jotka päätyvät mm. vesistöihin. Hukatut ravinteet korvataan tuottamalla teollisesti uusia, mikä kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa päästöjä.

Kuluttaja voi toiminnallaan vaikuttaa siihen, että ravinteiden käyttö on mahdollisimman tehokasta. – Huomiota tulisi kiinnittää etenkin ruokahävikin syntymiseen, ruokavalintoihin, jätteiden lajitteluun ja jätevesien kuormittamiseen, kertoo kiertotalouden asiantuntija Hanna Mattila Sitralta.

 

Kuluttajalla eri mahdollisuuksia

Ruokavaliolla on merkitystä ravinteiden kierron kannalta. Kasviperäisellä ruoalla on keskimäärin pienempi ravinnehukka kuin eläinperäisellä. Hyviä ruokavalintoja ovat esimerkiksi marjat, palkokasvit ja kaudenmukaiset kasvikset. – Kotimaiset luonnonkalat, kuten särki ja silakka, ovat erinomaista ympäristöystävällistä ravintoa, ja keino saada järvien rehevöitymistä lisääviä kaloja pois vesistöistä. Niin maalla kuin kaupungissa on nykyään hyvin saatavilla erilaisia kasviproteiinivalmisteita, ja herneet ja muut palkokasvit ovat kaikkien saatavilla asuinpaikasta riippumatta, muistuttaa Mattila.

Kotitaloudet ovat merkittävä ruokahävikin aiheuttaja. Tämänhetkisen arvion mukaan syömäkelpoista ruokahävikkiä syntyy vuodessa 80 kg jokaista suomalaista kohden. Ruokahävikki merkitsee sitä, että ravinteita on jouduttu käyttämään sellaisen ruoan tuottamiseen, joka heitetään kuitenkin pois. Tärkein keino ruokahävikin torjunnassa on kiinnittää siihen huomiota, ja pohtia keinoja joilla sen määrää voisi vähentää omassa arjessa. Tämä voi onnistua esimerkiksi välttämällä turhia heräteostoksia, ja ostamalla vain sen kokoisen pakkauksen, jota arvelee tarvitsevansa. Mattila muistuttaa, että esimerkiksi mökille voi olla tapana ostaa enemmän ruokaa kuin mitä todellisuudessa tarvitaan, ja kannustaakin pohtimaan omia ruokaostoksia ja niiden määriä.

Koska eloperäistä jätettä kuitenkin syntyy väistämättä, on se parasta käsitellä viisaasti. Mattila mainitsee kompostoinnin hyvänä tapana käsitellä tuottamansa biojäte. – Erityisesti omakotitaloasujan on helppo perustaa oma komposti, ja tähän on runsaasti tietoa saatavilla niin netistä, kuin kunnan jätehuoltolaitoksilta. Kompostointi mahdollistaa ravinteiden tehokkaan talteenoton prosessissa syntyvän mullan muodossa.

Niin kaupunkilaisen kuin maaseudulla asujan tulisi olla kiinnostunut ravinteiden kierrätyksestä: tehokkaasti käytetyt ravinteet säästävät luontoa ja resursseja, ja torjuvat ilmastonmuutosta. 

Lisää tietoa löydät Kiertääkö hyvä kauttasi –kampanjan sivuilta: https://kiertaakohyvakauttasi.fi/

Teksti: Maria McPartlin