Paikallinen aktiivisuus vaikuttaa paikkakunnan tulevaisuuteen

Paikallinen aktiivisuus vaikuttaa paikkakunnan tulevaisuuteen 24 parhaiten työssään menestynyttä Leader-ryhmää saa lisärahoitusta maa- ja metsätalousministeriöltä. Suomessa toimii 54 Leader-ryhmää, eli paikallisen kehittämisen yhdistystä. Ne rahoittavat, rohkaisevat ja toteuttavat myös itse pieniä ja suuria parannuksia paikkakuntalaisten elinpiirissä.

Paikallisen kehittämisen rahoitukselle on kova kysyntä: Kaikkiaan 46 ryhmää haki lisää rahaa yhteensä yli 25 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta jaetaan 7,4 miljoonaa euroa. Se myönnettiin sen perusteella, kuinka hyvin ryhmät olivat onnistuneet toteuttamaan omia tavoitteitaan. 

Paikallisen kehittämisen vaikuttavuutta tarkasteltiin 20 kriteerin perusteella. Niissä huomioitiin, miten monet Leader-ryhmät ovat vahvistaneet rooliaan aluekehittäjinä. Leader-ryhmät vaikuttavat aktiivisesti maakuntauudistuksen valmistelussa ja muissa alueellisissa pöydissä. Leader-ryhmän hallituksessa ovat edustettuina alueen asukkaat, yrittäjät, yhdistykset ja paikallinen julkinen hallinto. Vaikuttavuuden taustalla on usein aktiivinen hallitus, jonka jäsenet jakavat tietoa jalkautuen erilaisiin tilaisuuksiin ja edistävät tavoitteiden toteutumista esimerkiksi kuntien strategiaryhmissä.

Leader-ryhmän laatimassa strategiassa paikalliset ihmiset ovat määritelleet alueelleen kehittämisen tarpeet. Koulutuksilla on vahvistettu esimerkiksi asukkaiden osaamista digitaalisten palveluiden hyödyntämisessä. Moni ryhmä on ottanut yrittäjyyden vahvistamisen painopisteekseen ja saanut toimintaan mukaan suuren määrän yrityksiä. Mukaan on saatu myös nuoria yrittäjiä. Nuoret ovat tärkeä painopiste monella alueella. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla paikallisen Leader-ryhmän työssä on mukana viitisenkymmentä nuorta yrittäjää ja lähes tuhat nuorta osallistuu aktiivisesti kehittämiseen.

Leader-ryhmien työhön on rahoituskaudella 2014–2020 varattu 300 miljoonaa euroa EU:n, valtion ja kuntien varoja. Ne sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. Rahoituksen vipuvaikutus on paikallisella tasolla paljon suurempi, sillä ryhmät hankkivat rahoitusta myös rakennerahastoista ja muista EU:n ja kansallisista lähteistä. Julkisen rahoituksen lisäksi hankkeisiin käytetään merkittävä määrä yksityistä rahaa.

Paikallisten strategioiden edistymisen ja Leader-ryhmän toiminnan laadun parantumisen lisäksi vaikuttavuutta arvioitiin muun muassa sillä, miten paljon hankkeissa tehdään talkootyötä. Tarkastelussa oli myös, kuinka tehokkaasti Leader-ryhmän käytössä olevat rahat ovat liikkuneet hankkeiden toteuttajille, ja mikä oli uusien hankehakijoiden osuus. Hallinnollista tehokkuutta mitattiin tukihakemusten käsittelyajoilla ja rahoitushakemusten lisäselvityspyyntöjen määrällä.

Leader-ryhmillä on laajat verkostot. Ne verkostoivat alueen yrittäjiä ja yhdistyksiä niin maaseudulla kuin kaupungissa. Yhdistysten kansainväliset verkostot ovat laajat ja suomalaiset Leader-ryhmät ovat kysyttyjä kumppaneita kansainvälisessä yhteistyössä EU:ssa ja Venäjällä.

Maa- ja metsätalousministeriö on jakanut kullekin Leader-ryhmälle suuntaa antavan rahoituskehyksen kaudelle 2014–2020. 27 miljoonaa euroa jätettiin jaettavaksi kahdesti ohjelmakauden aikana parhaiten edistyville ryhmille. Toisen kerran edistymistä tarkastellaan ja lisärahaa myönnetään parin vuoden päästä.

Lisätietoja
Laura Jänis, etunimi.sukunimi@mmm.fi, p. 02951 62090
Leena Anttila, etunimi.sukunimi@mmm.fi, p. 02951 62240

Lisävarojen jakautuminen Leader-ryhmille

Lisätietoa Leader-toiminnasta