Uudenmaan verkostopäivä 21.1.2016: Maaseudun mahdollisuudet pitäisi nähdä selkeämmin

Uudenmaan verkostopäivä 21.1.2016 keräsi tapahtumatalo Bankiin, Helsingin keskustaan noin 90 maaseudun kehittäjää. Uudenmaan alueellisen verkostopäivän teemoiksi oli nostettu luonnonmukainen tuotanto, lähiruoka, kulttuurimatkailu, biotalous/energiaomavaraisuus, vesien suojelu ja ravinteiden kierto sekä digimarkkinointi, maaseudun näkyvyys sähköisessä mediassa. Päivän aiheisiin tutustuttiin asiantuntijoiden johdattelemina, ja iltapäivällä jatkettiin keskustelua ryhmissä.

Uudenmaan verkostopäivät

Mihin maaseutuohjelman tuet kannattaisi Uudellamaalla suunnata? Sitä pohtivat maaseudun kehittäjät viime viikolla maaseutuohjelman Uudenmaan verkostopäivässä, Helsingissä. 

Uudenmaan ELY-keskus pitää kaudella tärkeimpinä hankkeita, joilla luodaan työpaikkoja maaseudulle ja edistetään yritysten kilpailukykyä. Toiseksi rahoittamisen painopistealueeksi on valittu energiatehokas ja puhdas maaseutu. Toimivaan arkeen ja viihtyisään ympäristöön pureutuvia hankkeita toteutetaan ruohonjuuritasolla toimivien Leader-ryhmien rahoituksen kautta.


Maaseutuohjelman Uudenmaan ELY-keskuksen ohjelmavastaava Maria Konsin-Palva muistutti ohjelman sisältävän useita erilaisia rahoitusmuotoja.
- Leadereiden kautta rahaa voivat saada myös pienet kylätoimijat. Työvälineitä on paljon, mutta myös lait ja asetukset säätävät.


Tähän mennessä rahoitetuista hankkeista pääosa on joko suoraan tai välillisesti maatalouteen liittyviä. Yritystoimintaa tukevia hankkeita ja suoria yritystukihakemuksia on ollut vähän. Yksi syy tähän voisi olla yleinen taloustilanne, Konsin-Palva arveli, hankkeiden omavastuuosuus on 20 prosenttia, kenties rahoitus ei järjesty. Tai ehkä näitä tukia ei vieläkään tunneta, vaikka ne ovat mukana jo toista kautta, hän lisäsi. Mutta rahaa on vielä, Konsin-Palva totesi salin täyteiselle toimijajoukolle, pitää miettiä, mihin se halutaan suunnata, minkälaisilla toimilla saataisiin maaseudun oloja parhaiten kohennettua?

Asiakkaasta liikkeelle

Robert Jordas Robbes Lilla Trädgård tilalta kertoi lähiruoan tilanteesta. Hän muistutti, miten tärkeä on ajatella asiakasta ennen liikkeelle lähtemistä, "en näe sitä ajattelutapaa aina maaseudun yrityksissä". Lilla Trädgårdissa viljellään salaatteja ja yrttejä kasvihuoneessa. Entä jos viljeltäisiin siellä, missä asiakkaat ovat, silloin palveltaisiin vielä paremmin, puutarhat voisivat olla nykyistä pienempiä, Jordas ideoi.
 
Hyvinkäällä sijaitsevan Knehtilän luomutilan isäntä Markus Eerola oli huolissaan paitsi Suomen maatalouden heikosta kannattavuudesta (yksi EU:n heikoimmista) myös tilakokojen kasvusta; Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tilastojen mukaan 30 0000 suurinta tilaa tuottaa yli 90 prosenttia Suomen maataloustuotannosta. Jos kehitys jatkuu, tiloista on tulossa tosi isoja, Eerola huomautti. Hän uskoi luomun ja lähiruoan suosion jatkuvan.

"Näkemyksen puutetta"

Toimitusjohtaja Simo Alaruikka ProAgria Lapista ja Vihreän talouden -hankkeesta oli saapunut kertomaan maaseudun biotalousverkostoista ja energiaomavaraisuudesta. Alaruikan mielestä maaseudulla ei tunnisteta omia mahdollisuuksia. Asenne on, ettei täällä voi tehdä mitään, kun on totuttu, että mennään aina alaspäin, hän kuvaili kuulemaansa.
 
Myös Tarja Haaranen Luonnonvarakeskuksesta puhui mahdollisuuksista. Hän uskoi kiertotaloudella olevan tulevaisuutta myös maataloudessa. Lannoitetuotannosta seuraa uutta liiketoimintaa ja vientiä, mutta:
- Kierrätyslannoitteiden markkinat ovat vielä kehittymässä, lannoitetuotantoon tarvitaan osaavia yrityksiä.
 
Rohkeutta ajatusmaailmaan, kannusti maaseutumatkailua yritysesimerkein valottanut Tarja Haili Uudenmaan liitosta. Ja jälleen mainittiin mahdollisuudet – niitä kyllä on, pitäisi katsoa isompaa kuvaa.
 
Ilkka Heiskanen Bond st Consultingista havainnollisti, miten asiakkaat tavoitetaan digiaikakaudella: Netissä pääsee lähelle! Nettiin meneminen on valmisteltava huolella. Ensin ydintuotteen määrittely, sitten päätetään sisältö ja lopuksi tavoitteiden määrittely - mitä nettiin menemisellä halutaan saada aikaan.

Uudenmaan verkostopäivät

Päivän teemoja pohdittiin ryhmissä. Lähiruoka ja luomu ryhmässä painotettiin yhteistyön merkitystä. Aitoa yritysten välistä yhteistyötä näkee vain harvoin, todettiin, mitenkä sitä saisi lisättyä? Logistiikkaa pitäisi myös kehittää, samoin markkinointiosaamista ja tuotteiden jalostamista.
 
Tutustu verkostopäivän esityksiin tapahtumasivulla

Teksti: Memmi Ojantola, Uudenmaan ELY-keskus
Kuvat: Memmi Ojantola, Uudenmaan ELY-keskus