Taide välineenä eurooppalaisen maaseudun kehittämisessä

Miten taide ja kulttuuri liittyvät maaseudun kehittämiseen? Voisiko taide olla keino käsitellä vaikeita asioita vikkelään muuttuvassa ja myllertyvässä maailmassa?

Taidepuu

Taiteen ja kulttuurin yhteyttä maaseudun kehittämiseen pohdittiin Euroopan maaseutuverkostojen kuluvan ohjelmakauden viidennessä kokouksessa Amsterdamissa 11.-12. toukokuuta. Kokouksen yhteydessä järjestettiin maaseutufoorumi, mikä tarjosi osallistujille mainion mahdollisuuden verkostoitua myös muiden alankomaiden maaseutuverkosto- ja ohjelmatoiminnan parissa toimivien kanssa. Suomen edustajina paikalla olivat maaseutuverkostopalveluiden Teemu Hauhia ja Sinikka Torssonen.

Amsterdamin kokous

Euroopan maaseutuverkostojen viides kokous pidettiin Amsterdamissa
 
Maaseutufoorumissa puhunut, pitkään maaseudun asioita tutkinut Leuvenin yliopiston professori Erik Mathijs totesi, että päästäksemme toivottuun tulevaisuuteen, on havaittavissa kuiluja, jotka on ylitettävä.
 
- On päästävä kuiluista luonnon ja maatalouden välillä, kaupungin ja maaseudun välillä sekä kuluttajien ja tuottajien välillä. Toisin sanoen, meidän on päästävä ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kahtiajaosta, totesi Mathijs.
 
Amsterdamin verkostokokouksessa ja maaseutufoorumissa haluttiin löytää rakennustarvikkeita nimenomaan kulttuurisen kuilun kaventamiseen. 

Useita esimerkkejä taiteen hyödyntämisestä

Joskus tavallisilta tuntuvia asioita, kuten maitoa, kannattaa katsoa aivan uudella tavalla. Amsterdamin maaseutufoorumissa suunnittelija Sietske Klooster esitti, että miksipä maidon juominen ei voisi olla sellainen elämys kuin viinin juominen. Kloosterin perustamassa Melksalon-maitobaarissa kiinnitetään huomiota eri tiloilta tulleen maidon erilaisiin makuvivahteisiin. Melksalon oli pop up -baarina Amsterdamin keskustassa, ja nyt myös maaseutufoorumissa.
 
Belgialainen näyttelijä-käsikirjoittaja Lucas de Man halusi pari vuotta sitten tehdä näytelmän pienestä kotikylästään. De Manin kosketus maatalouteen oli etäinen ja siksi hän halusi tarttua juuri siihen aiheeseen, kotikylänsä sikatiloihin. De Manin kaksin avustajan kanssa esittämä näytelmä ”We, pigland” sikafarmarin ja hänen veljensä elämästä sai nyt englanninkielisen ensi-iltansa maaseutufoorumissa.  Näytelmä oli taidokas ja koskettava tarina erilaisista elämänvalinnoista, taloustilanteen heittelyistä ja vaikeuksista selviytymisestä. Tarina herätti myös huomaamaan, että maatalouden tuottavuusongelmat eivät ole vain kansallisia ongelmia.
 
Maaseutufoorumissa nähtiin ja kuultiin esimerkkejä ja ideoita myös siihen, miten taiteen avulla on helpotettu maahanmuuttajien sopeutumista uusiin oloihin. Tsekkiläistaiteilija kertoi näytelmäprojektista, jonka avulla tutustutettiin kyläläisiä ja vastaanottokeskuksen väkeä toisiinsa. Lisäksi liberialaissyntyneinen, pakolaisena Hollantiin muuttanut näyttelijä Bright O Richards kertoi, miten hän auttaa nuoria pakolaismiehiä kotoutumisessa. Hän muun muassa kaataa raja-aitoja viemällä eri uskonnollisia ryhmiä tutustumaan toistensa toimintaan. Aitoja on kaadettu jopa niin tehokkaasti, että jouluna joukot ovat tavanneet moskeijassa ja Ramadan-aikaan synagogassa ja hanukkaa on vietetty kirkossa.

Koko kylän festivaali 

Yksi maaseutufoorumissa esiin nostettu kulttuuriesimerkki oli Welcome to village -festivaali. Pienehkössä kunnassa järjestettävä festivaali kerää yhteen yli 700 vapaaehtoistyöntekijää ja noin 7000 vierailijaa. Yksi tapahtuman järjestäjistä Sjoerd Bootsma kertoo, että kaikki tapahtuman visuaalisesta ulkoasusta aina siellä tarjoiltavaan ruokaan saakka pyritään toteuttamaan paikallisin voimin.

Welcome to village

Jannike oli loogisin valinta Welcome to village -festivaaleille, kertoo Sjoerd Bootsma
 
Sjoerd Bootsma  kertoo, että viime kesänä he halusivat selvittää, mikä liha olisi kaikkein loogisin ja ekologisin valinta festivaalilla myytäväksi.
 
-  Silloin löysimme Janniken. Jannike-lehmä asuu lähellä ja on hedelmätön eikä tuota maitoa. Janniken tarina oli isosti esillä mediassa, toiset kiittelivät sitä, mutta muutamat totesivat, että eivät voi syödä lihaa, jolla on nimi. Joka tapauksessa, tieto tapahtumasta kasvoi Janniken myötä, Bootsma kertoi.
 
Lisätiedot:

ENRD Contact Pointin sivustolta löytyy mm. yhteenvetoa tapahtumasta ja työpajoista sekä kuvagalleria