Kannattavuutta parantavat investoinnit voivat ratkaista tilan tulevaisuuden

Rakennetukipäivillä pohdittiin maatalouden tilannetta

ELY-keskusten, Maaseutuviraston ja maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijat kokoontuivat kesäkuun alussa Seinäjoelle perinteisille rakennetukien kesäpäiville.  Mukana oli myös pankkien ja neuvonnan edustajia. Päivien aikana saatiin erilaisia näkökulmia maatalouden vaikeaan nykytilanteeseen ja maatalousinvestointien mahdollisuuksiin.

Finnmilkin navetta

Rakennetukipäivien käyntikohde: Finnmilk.

”Uusien investointien menestymisennuste on hyvä”

– Ilman suomalaista maataloutta ei ole suomalaista elintarviketuotantoakaan, totesi Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröhn puheenvuorossaan. Maataloustuet ovat merkittävä tekijä ruoan hinnan kannalta ja turvaavat kotimaisen raaka-aineen saantia suomalaiseen elintarviketeollisuuteen.

Juha Gröhn näki maatalouden rakennekehityksen edelleen jatkuvan. Uusien investointien menestymisennuste on hyvä – kääntöpuoli on, että osa vanhasta tuotantokapasiteetista ei enää säily kannattavana. Investoijan on tärkeää ottaa huomioon myös mahdollisuus myöhemmin laajentaa tuotantoaan. Suomalaisen kuluttajan lautasella siipikarjanliha on yhä suositumpaa.

”Paras neljännes tiloista investoi”

Professori Heikki Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta arvioi, että nykyisessä maatalouden kannattavuustilanteessa vain paras neljännes tiloista pystyy investoimaan. Investoinnit vievät maataloutta edelleen kohti suurempia yksiköitä ja maatalous keskittyy tietyille alueille entistä enemmän. Ne tilat, jotka selviytyvät nykytilanteesta, ovat tiloja, jotka onnistuvat tekemään kannattavuutta parantavia investointeja ja joilla on riskinsietokykyä ja joustavia resursseja, esimerkiksi yhteiskäyttöisiä koneita. Lehtonen arveli, että maatalouden tilanteeseen on tulossa pientä parannusta muutamien vuosien sisällä.

Lehtosen mukaan pellon omistajalta tarvittaisiin lisää luottamusta pellon vuokraajaan, jotta peltoa voitaisiin hoitaa pitkäjänteisesti, esimerkiksi kalkittaa ja ojittaa. – Ilmastonmuutos painaa päälle täysillä juuri nyt, Lehtonen sanoi. – Lämpimämmät talvet yleistyvät, kylmät ja lämpimät jaksot vaihtelevat. Tämä vaatii esimerkiksi ojitusinvestointeja ja monipuolisempia viljelykiertoja sekä uusien lajikkeiden käyttöä.

”Maatalous tänä päivänä on eloonjäämistaistelua”

Euroopan nuorten viljelijöiden etujärjestö CEJA:n varapuheenjohtaja Juha Tenho kuvasi maatalouden tilannetta sekä Suomessa että Euroopassa lohduttomin sanoin. Esimerkiksi Irlannissa toimeentulo on äärirajoilla ja Italiassa investointeja lykätään odottamaan parempia aikoja.

– Maatalous tänä päivänä on eloonjäämistaistelua, Tenho kuvaili. Suomessa tukimaksatuksen muutokset ja viranomaistulkintojen vaihtelut eri alueiden välillä ovat syöneet viljelijöiden luottamusta hallintoon. Halpuutus on lyönyt leimansa koko ruoantuotantoon ja Venäjän vastapakotteiden vaikutus on ollut suuri.

Juha Tenho

Juha Tenho.

Tenhon mukaan liian paljon aktiiviviljelijöille tarkoitetuista tuista valuu muuhun kuin ruoantuotannon tukemiseen. Tukijärjestelmä on muodostunut niin monimutkaiseksi, ettei sen hallinnointiin tilalla yhden työntekijän koko vuosityöaika riitä.

Juha Tenhon oma tila on ollut luomussa 20 vuotta ja harjoittanut suoramyyntiä jo 1980-luvulta lähtien. Tyypillisestä suomalaisesta tilasta ei siis hänen mukaansa voida puhua. Maatalouden investointituet ovat nopeuttaneet tilalla tehtyjä investointeja, vaikka ne olisi luultavasti tehty ilman tukiakin. Sukupolvenvaihdokseen saatiin aloitustukea ja korkotukilainaa.

– Ammattitaitoisen neuvonnan saatavuus tulee korostumaan jatkossa, Tenho arvioi. – Tilat vähenevät ja tilojen vaatimukset kasvavat, joten neuvojan oltava fiksumpi kuin viljelijän. Maksan mielelläni asiantuntevalle neuvojalle.

”Verkostoitumista parhaimmillaan”

Rakennetukien kesäpäivien retkipäivänä tutustumiskohteina olivat muun muassa Suomen suurin maitotila, 600 lypsylehmän Finnmilk sekä Lapuan Perunan ja Chemigate Oy:n symbioosi, jossa perunasta jalostetaan ensin tärkkelystä ja sitten side- ja liima-aineita teollisuuden käyttöön. Kärki-Agrissa tutustuttiin tilakohtaisesti räätälöityihin rehuratkaisuihin. Klapila Oy myy Lapualta klapeja koko maahan.

Kärki-Agri

Rakennetukipäivien käyntikohde: Kärki-Agri.

Tämän vuoden kesäpäivät olivat jo 18. kerta, kun rakennetukitoimijat kokoontuivat yhteen ajankohtaisten aiheiden ympärille. Ja perinne jatkuu: ensi vuoden tapaamispaikaksi valittiin Varsinais-Suomi. – Maatilojen rakennetukien kanssa pakertavien ihmisten "naamapäivät" ovat vuoden tärkeimpiä tapahtumia kaiken sähköisen viestinnän lisäksi, totesi maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Lue raportti rakennetukien kesäpäiviltä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen verkkosivuilta.

Yksikönjohtaja Esko Leinonen Maaseutuvirastosta muisteli viime vuoden blogikirjoituksessaan kesäpäivien historiaa ja summasi tapaamisten olevan verkostoitumista parhaimmillaan. – Arjen työ on aina sujunut paremmin, kun olemme huomanneet toisaallakin pohdittavan samoja asioita, ja mikä parasta: näkemyksiä voi kysyä kollegoilta kesäpäivien jälkeenkin, Leinonen kirjoitti. Lue koko kirjoitus Maaseutuviraston blogista.

Teksti: Riika Isola ja Esko Leinonen
Kuvat: Esko Leinonen