Jälkiarviointiraportti: Maaseutuohjelma on maaseudun näkökulmasta tärkein elinkeinopoliittinen ohjelma

Maaseutuohjelman merkittävimpinä myönteisinä vaikutuksia ovat yrittäjyyden ja pienyritystoiminnan vahvistuminen sekä maa- ja elintarviketalouden säilyminen ja kehittyminen. Valtaosa maaseutuohjelman kehittämishankkeiden toteuttajista katsoo, että toiminta tulee jatkumaan hankerahoituksen päätyttyä markkinaehtoisesti. Ohjelmalla on vaikutettu ympäristön huomioon ottavaan toimin­tatapaan: esimerkiksi puolet ympäristötukea saaneista viljelijöistä katsoo toimintansa muuttuneen aiempaa ympäristöystävällisemmäksi. Ohjelma on myös lisännyt yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä maaseudun asukkaiden keskuudessa.

Ohjelman toimet ovat selvästi hidastaneet maaseutualueiden negatiivista kehitystä: Maaseutuohjelma on Suomen maaseudun näkökulmasta tämän hetken tärkein elinkeinopoliittinen ohjelma.

Tämä selviää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 jälkiarviointiraportista. Ulkopuolisen jälkiarvioinnin toteutti laaja arviointiryhmä: mukana työssä olivat Suomen Aluetutkimus FAR/Aluekehityssäätiö kumppaninaan Pellervon taloustutkimus PTT, Fin-Auguuri Oy, Oulun yliopisto AIKOPA ja Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus.

EU-osarahoitteisen toimenpideohjelmasta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Ohjelman toimeenpanosta vastaa Maaseutuvirasto ja aluetasolla ELY-keskukset, Leader-ryhmät sekä kunnat.

Toiveena yksinkertaisempi tukijärjestelmä

Kokeilevan kehittämisen ja joustavan toiminnan vaikeus, po­tentiaalisten toimijoiden ja toimintojen jääminen ohjelman ulkopuolelle sekä isompien kokonaisuuksien rakentamisen vaikeus nousivat arvioinnissa esiin kehityskohteina. Arvioinnissa todettiin, että maaseudun kehittäminen tarvitsee asiakkuuden tunnistamista ja panostusta ohjelmaprosessiin hallintaan eri vaiheissa.

Tuenhakija törmää usein byrokratiaan ja järjestelmän monimutkaisuuteen. Merkittävimmät arvioinnin kehittämisehdotukset koskevatkin ohjelman rakennetta sekä toimenpiteiden ja tukijärjestelmien rohkeaa yksinkertaistamista.

– Ohjelman jälkiarviointi ei ole koulun päättötodistus, vaan se on meille väline toiminnan kehittämiseen. Arviointi osoittaa suunnan, mikä ohjelmatyössä on säilytettävää ja missä on kehitettävää, osastopäällikkö Risto Artjoki maa- ja metsätalousministeriöstä totesi perjantaina 12. helmikuuta Säätytalolla pidetyssä jälkiarviointiseminaarissa.

Risto Artjoki

MMM:n osastopäällikkö Risto Artjoki pitää jälkiarviointia oivana kehittämisen välineenä.

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan terveiset toi mukanaan tilaisuudessa puhunut europarlamentaarikko Hannu Takkula.
– Suomessa on vahva osaaminen hyödyntää tutkimustietoa politiikan valmistelussa. Suomella voisi olla tässä annettavaa myös muille EU:n jäsenmaille, Takkula totesi.

Takkulan mukaan arviointi- ja tutkimustiedon vaikuttavuus CAP:n valmisteluun riippuu paljon siitä, miten sidosryhmät pystyvät viestimään tiedosta eteenpäin.
– Tiivis, hyvin perusteltu, tieto pääsee helpommin poliittiselle agendalle ja valiokunnan käsittelyyn, europarlamentaarikko Takkula painotti.

Hannu Takkula

MEP Hannu Takkula toivoo muidenkin EU:n jäsenmaiden ottavan oppia tavasta, jolla tutkimustietoa hyödynnetään Suomessa.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Eero Pehkonen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 02951 62406, etunimi.sukunimi@mmm.fi  

Maaseutuohjelman jälkiarviointiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa. www.mmm.fi/jalkiarviointi