Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen tulevaisuus -seminaari

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen tulevaisuus -seminaari

Yhteisöistä kumpuava kehittämisinto on suuri voimavara niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Kaupunkien ja maaseudun asukkaiden hyvinvoinnin kehittymistä on tuettava jatkuvassa muutoksessa.

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmä ja maaseutuverkostopalvelut järjestivät torstaina 24.5. Paikalliset voimavarat käyttöön – Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen tulevaisuus -seminaarin. Seminaarissa keskityttiin pohtimaan, miten pystymme tukemaan ja innostamaan kaupunki- ja maaseutuyhteisöjä kehitystyössä, miten EU:n rahastot voivat olla yhteisölähtöisessä alueiden kehittämisessä mukana ja millaisia hyviä esimerkkejä Suomella on yhteisölähtöisestä kehittämisestä. 

Paikallisen kehittämisen nykytila ja tulevaisuus nousivat esille heti seminaarin alussa. Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän ja Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteerit Johanna Osenius (TEM) ja Christell Åström (MMM) korostivat aluekehityksen lähtevän paikallisista alueista ja yrityksistä, joita pystytään tukemaan rakennerahastojen avulla. Åström lisäsi, että paikalliskehitystä ja toimintatapoja voidaan edistää nostamalla esille hyviä hanke-esimerkkejä maaseutu- ja kaupunkialueilta. Åströmin mukaan hyvät esimerkit ovat hankkeita, joissa asukkaat otetaan mukaan alueiden toimintaan, ja jolloin asukkaat saavat itse olla mukana kehittämässä omaa ja alueen tulevaisuutta.

Mutta missä mennään paikallisessa kehittämisessä eri EU-ohjelmissa? Rahoitusasiantuntija Merja Rossi (Hämeen ELY-keskus) sekä rakennerahastojen parissa työskentelevä Sirpa Liljeström (TEM) kertoivat rakennerahastoista ja kansalaistoimijalähtöisestä kehittämisestä kaupungeissa. Euroopan sosiaalirahaston kerrottiin tukevan kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä kaupunkialueilla päätavoitteenaan työllistymis- ja ansaitsemiskehittyminen, ja sen tärkeimpinä toimintalinjoina nostettiin esille työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen sekä sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta.

Maaseuturahastosta ja Leader-toiminnasta maaseudulla puhui maaseutuylitarkastaja Laura Jänis (MMM). Jänis korosti rahaston tavoitteina olevan maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisääminen vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa sekä elinkeinojen monipuolistaminen ja työllisyyden parantaminen kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. Leader-ohjelman vahvuuksina Jänis näki alhaalta ylös lähtevän strategisen kehittämistyön sekä ohjelman jatkuvan kehityksen.

Ylitarkastaja Heta Ratasvuori (MMM) kertoi meri- ja kalatalousrahaston tavoitteena olevan rahaston strategisten päämäärien vahvistaminen. Ratasvuori korosti kalatalouden paikallisten toimintaryhmien pääpainon olevan kehittämis- ja koulutushankkeissa. Hankkeista Ratasvuori nosti esiin esimerkiksi uusien tuotteiden kehittämisen, uusien kalastajien rekrytoimisen sekä hylje- ja merimetsohankkeet.

Seminaarissa oli paikalla hankkeiden edustajia ympäri Suomea, jotka esittelivät konkreettisia yhteisölähtöisiä paikallisen kehittämisen esimerkkejä. Hankkeiden edustajien välisessä keskustelussa nousi esille yhteisölähtöisyys ja sen tarkoitus hankkeiden toiminnassa. Hankkeiden edustajat olivat samaa mieltä siitä, että paikallisyhdistysten tulee olla toiminnassa mukana, jolloin yhteisö saa valtaa päättää asioista. Edustajien mukaan on tärkeää, että paikalliset ihmiset määrittelevät mitä tehdään, jolloin he eivät ole vain toiminnan kohteina vaan myös toimijoita. Viranomaisten tulisi siis inspiroida ja aktivoida ihmisiä toimimaan yhteisönsä ja alueensa voimaannuttamiseksi. Keskustelussa nousi esiin myös hallintokulttuurin muutos; ihmisten tulee osallistua toimintaan, ja virkamiehen tulee osata antaa asiantuntijan rooli ihmisille. Ollaan siis siirtymässä aikakauteen, jossa alueet voivat itse luoda oman hyvinvointinsa ja vahvistaa sitä.

Merja Rossi esittelee työryhmien loppupäätelmiä

Seminaarin työpajaosuudessa keskityttiin kehittämisteemoihin, joihin paikallisella kehittämisellä tulisi vaikuttaa. Työpajoissa keskusteltiinkin paikallisen kehittämisen periaatteista ja mietittiin, mitkä niistä olisivat kaikista tärkeimpiä teemojen kehittämisessä ja miksi. Haastavimmaksi tehtäväksi osoittautui kuitenkin keskustelu siitä, mitä rahastoissa ja niiden käytännöissä pitäisi muuttaa, jotta teemat ja periaatteet saataisiin parhaiten toteutettua. Esille nousi erityisesti rahastojen hyödyntäminen mahdollisimman nopealla aikataululla; ihmiset haluavat toteuttaa hankkeita juuri nyt, eivät kolmen vuoden päästä. Toiseksi ongelmaksi nousi rahastojen tiukat strategiset raamit hankkeiden toteuttamisessa, mitkä rajoittavat liikaa ihmisten innovatiivisuutta ja aktiivisuutta.

Seminaarin keskustelut loivat hyvää pohjaa tulevien hankkeiden ja ohjelmakausien parantamiseksi ja onnistuneet hanke-esimerkit antoivat ideoita uudenlaisista toimintatavoista. Seminaari onnistui keräämään huikean määrän eritaustaisia ihmisiä keskustelemaan rahastoista ja hankkeista erilaisin näkökulmin, antaen samalla rahastojen parissa työskenteleville hyviä neuvoja tulevia ohjelmakausia ajatellen. 

Seminaarin tallenne on katsottavissa Maaseutuverkoston Youtubekanavalla.

Juttu on julkaistu Rakennerahaston verkkosivuilla 28.5.2018

Teksti: Tuuli Vanhanen
Kuvat: Tuuli Vanhanen