Viron ja Suomen yhteistyö on tärkeää

Viron ja Suomen yhteistyö on tärkeää

Loppiaisen jälkeen oli suuri ilo vierailla Virossa Maaseutuverkoston kansainvälisen palvelupaketin tuella. Professoritason miesten kanssa loimme luonnontuotealan verkostoa ja allekirjoitimme esisopimuksen alan hankeyhteistyöstä. Harmittelimme kuitenkin, kun emme ottaneet suksia matkalle mukaan. Olihan Tarton ja Viljandin seuduilla tuolloin paljon enemmän lunta ja pakkasta kuin Seinäjoella.

Suomen ja Viron metsissä on mahdollisuuksia myös luonnontuotealalla. Koivunmahla ja kuusenkerkät tunnetaan molemmissa maissa. Luonnontuotepuolella virolaiset ovat suomalaisia pidemmällä. Kun neuvostoaikakaudella oli pulaa lähes kaikesta, kekseliäät ja oma-aloitteiset virolaiset kehittivät luonnontuotealan liiketoimintaa.

Geopoliittisesti tarkastellen sekä Suomessa että Virossa perusmaatalous on maaseutuelinkeinojen keskeisin osa mm. kansallisen huoltovarmuuden turvaajana. Ystävälliset isäntämme vievätkin meidät Olustveren maa- ja elintarvikealan oppilaitokseen. Toisen asteen koulu sijaitsee arvokkaassa kartanomiljöössä jalopuupuistoineen ja muureineen. Koulutilat olivat remontoidut ja nykyaikaiset osin EU-tuella. Koulun myymälästä sai ostaa mm. käsitöitä ja juustoja. Elintarvikelaboratoriossa eri toimialat (mm. virvoitusjuoma- ja alkoholisektori) oli osastoitu omiksi tiloikseen.


Olustveren oppilaitokseen tutustumassa. Vasemmalta rehtori Arnold Pastak, Teadus ja Tegu Oü:n johtaja Lembit Lepasalu, Suomen metsäkeskuksen Juha Viirimäki sekä Teadus ja Tegu Oü:n Väinö Poikalainen.

Vaikka olimme työmatkalla, niin asiantuntevat oppaat kertoivat mielellään Viron historiasta, kulttuurista ja urheilusta. Matkalla selvisi, että itse asiassa Suomella ja Virolla on ollut paljon yhteistyötä jo pitkään. Sata vuotta sitten isokyröläinen Aukusti Tuominen oli ensimmäinen suomalainen, joka kaatui Viron vapaussodassa. Asia sai merkittävää julkisuutta sata vuotta myöhemmin, kun Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö vieraili Virossa Tuomisen hautamuistomerkillä.

Tuossa vuoden 1919 sodassa virolaiset taistelivat saksalaisia ja venäläisiä vastaan, kun vuotta aiemmin suomalaiset riisuivat venäläisiä varuskuntia aseista osin Saksassa sotilaskoulutuksen saaneiden jääkäreiden johtamina.

Virolaiset myös arvostavat suomalaisia urheilijoita. Yksi heistä on vuoden 1976 Innsbrukin talviolympiakisojen miesten hiihtoviestin olympiavoittaja Juha Mieto. Kurikan jätti on Virossa arvostettu henkilö. Kun Mieto hiihti Suomelle kultaa, ei arvokisavoitto mennyt silloiseen Neuvostoliittoon.

Pääsimme myös Viljandin lähellä Kopussa tutustumaan moderniin maatilaan, jolla on peltoa 2 000 ja metsää 1 000 hehtaaria. Karjan pääluku oli 600. Tilalla on 50 työntekijää, joista yksi on eläinlääkäri. Tilan konekanta on nykyaikainen ja runsas. Jos siis entisajan neuvostojärjestelmästä haetaan maaseutuverkostojen maailmaan hyviä käytänteitä, niin virolaiset ovat kasvaneet 1940-luvulta lähtien suurmaatilojen liiketoimintamalleihin. Näitä malleja suomalaiset ovat opetelleet vasta runsaat 20 vuotta eli kuluneen EU-jäsenyyskauden ajan.

Olustveren oppilaitosta on kunnostettu mm. EU:n tuella.

Pääkuvassa: Teadus ja Tegu Oü:n Väinö Poikalainen (vas.) ja Suomen metsäkeskuksen Juha Viirimäki yhteistyöneuvotteluissa Tartossa. 

28.1.2019
Teksti: Risto Lauhanen, erityisasiantuntija, SeAMK Ruoka sekä Juha Viirimäki, biotalouden ja bioenergian asiantuntija, Suomen metsäkeskus
Kuvat: Risto Lauhanen