Väestökato maaseutualueilla koskee koko Eurooppaa

Väestökato maaseutualueilla koskee koko Eurooppaa

Väestökato maaseutualueilla ja huoli siitä on yhteinen koko Euroopassa. Tarve luoda oikeita ja toimivia välineitä väestökadon ehkäisemiseksi ja maaseutualueiden elävöittämiseksi koskettaa kaikkia jäsenvaltioita.

ENRD (European Network for Rural Development) Contact Point järjesti työpajan 21.5.2019 Brysselissä. Työpajassa käsiteltiin väestökadon merkitystä ja välineitä sen ehkäisemiseksi eri jäsenvaltioissa Euroopassa.

Työpajoissa pohdittiin yhdessä avaintekijöitä sille, miten väkilukua saataisiin kasvatettua maaseutualueilla. Osallistujilla oli mahdollisuus kertoa esimerkkejä, miten eri jäsenvaltioissa on toteutettu hankkeita tai muita projekteja tai toteutettu muuta oma-aloitteista toimintaa, joilla maaseutualueiden väestökatoa on osattu kääntää mahdollisuudeksi. Esimerkkejä löytyi älykkäästä liikenteestä, elävistä kylistä, sosiaalisista innovaatioista, naisten metsäprojektista, maahanmuuttajien integroimisesta yhteisöön, nuorten työllistämisestä, luomuviljelystä jne.

Lisäksi työpajoissa tarkasteltiin maaseutuohjelman roolia ja muita Euroopan Unionin menettelytapoja luoda uudenlaista toimintaa maaseutualueille ja näin vastata väestökadon haasteisiin.


Työpajoissa saatiin kuulla myös hienoja esimerkkejä Suomesta

Seminaarissa Kainuun maakunnan tilannetta esitellyt aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas Kainuun liitosta korosti maakunnassa sijaitsevan korkea-asteen koulutuksen tärkeyttä alueille.
– Vain hieman yli prosentti muualle vuosina 2001-2011 korkeakouluihin ja yliopistoihin opiskelemaan lähteneistä on palannut takaisin Kainuuseen vuoteen 2017 mennessä. Kajaanin ammattikorkeakoulun hakijoista 80 % tulee maakunnan ulkopuolelta ja valmistuneista yli 60 % saa ensimmäisen työpaikan Kainuusta. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen edelleen noin 55 % on töissä alueella.

Jouni Ponnikas korosti, että elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavan toisen asteen koulutuksen sekä korkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen kehittäminen vahvistaa alueen elinvoimaa. Jos kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa, voidaan alueen työmarkkinoille luoda kysyntää ja tarjontaa korkealle osaamiselle. Oppilaitoksista valmistuvat opiskelijat työllistyvät alueen yrityksiin ja perustavat uusia. Alueelle syntyvät toimivat korkean osaamisen työmarkkinat ja vetovoimaisia työpaikkoja. Kainuussa pelialalla on lähtenyt liikkeelle kuvatun kaltainen kehitys Kajaanin ammattikorkeakoulun pelialan koulutuksen myötä.

Ville Laitila esitteli puolestaan Silta-hanketta - Nuorten yrittäjyysosuuskunnan kehittämishanketta, jolla on pyritty vastaamaan maaseutualueiden väestökadon haasteisiin. Keskipiste Leaderin rahoittamassa Silta-hankkeessa on kehitetty koulutusmalli, jossa paneudutaan yhteistyöhön perustuvaan yrittäjyyteen. Hankkeessa on tavoitteena kehittää osuuskuntaan perustuva yrittäjyyskasvatuksen malli. Perustettavan osuuskunnan toimintaan voivat osallistua kaikki yrittämisestä ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneet nuoret.

Työpaja oli hyödyllinen etenkin verkostoitumisen kannalta. Se auttoi hahmottamaan sitä, millaisista erilaisista lähtökohdista Euroopan eri jäsenvaltiot ovat kehittämässä maaseutualueitaan ja vastaavat väestökadon tuomiin haasteisiin.

Ja mitä hienointa, olemme ehdottaneet yhtä ENRD Rural Depopulation aiheista kokousta ja seminaaria Suomeen Kainuuseen vuoden 2019 loppupuolelle tai 2020 alkupuolelle nuorisoteemalla. Seminaarin järjestelyt yhdessä ENRD Contact Point kanssa ovat jo alkaneet.

24.6.2019
Teksti: Tarja Lukkari, erityisasiantuntija/Harvaan asutun maaseudun verkosto, Kainuun amk ja Tiina Rinta-Rahko, ylitarkastaja, Ruokavirasto
Kuvat: Tarja Lukkari