Koululla

Suomalainen älykäs kylä sai ansaittua arvostusta

Kansainvälisten kollegoiden antamana se maistui tietysti vielä makeammalta. Euroopan maaseutuverkoston (ENRD) Smart Village -teemaryhmä jalkautui tällä kertaa Suomeen. Paripäiväisen vierailun suunnaksi otettiin Kanta-Hämeen Janakkala ja Tammela ja sieltä kaksi Suomen älykkäin kylä -kilpailussa mukana olevaa kylää: Vähikkälä ja Teuro-Kuuslammi.

Konkretiaa haluttiin ja sitä myös saatiin. Vierailut kyläkouluilla, kävelyt ja ajelut kylän raiteilla ja seminaarisessiot kylätaloilla veivät saman tien mennessään ja automaattisesti asiaan, jota hyvillä alustuksilla ryyditettiin. Yltäkylläinen ylöspito viimeisteli sen, että marraskuisesta matkasta jäi kaikille varmasti hyvä maku.

Meistä otetaan mielellään mallia

Suomessa yhteisöjen, yhteistyön, organisoitumisen ja verkostojen merkitys ymmärretään. Hallinto halkoo mukavasti aluehierarkiaa, kunnilla on vahva rooli alueellaan ja asukkaat ottavat vastuuta paikallisen arjen sujumisessa. Tällä tavoin maaseutuvaltainen, isoilta osin harvaan asuttu alueiden mosaiikki pysyy pyörillään ja porskuttaa. Tämä tavallisuus on ihmeellisyys, joka kiinnostaa muualla maailmalla.

Omista näkökulmista katsellen rimaa voi aina nostaa. Kumppanuuksissa on edelleen saumoja hiottavaksi, aluekehittämisessä aukkoja paikattavaksi ja rahoitus- ynnä muissa tukimuodoissa työstämistä. Ja muilta voi aina oppia, mistä tässä tapaamisessakin oli kyse. Onneksi olemme uuden ohjelmakauden alla, sillä uuden suunnittelussahan piilee mahdollisuus suunnitella uutta.

Älykäs kylä, smart village, on yksi uusi konsepti sovitettavaksi ohjelmiin, strategioihin ja rahoitusohjelmiin. Kuinka hallita, tukea ja resursoida kokonaisuus, joka kumpuaa ruohonjuuritason tarpeista, ottaa huomioon laajemmat alueelliset ominaispiirteet sekä tunnistaa samalla kansalliset/EU:n/kansainväliset läpileikkaavat ajurit ja megatrendit? Eurooppalaista vierasjoukkoa kiinnosti nyt tietysti se, kuinka tämä kuvio on Suomessa ajateltu, tehty tai ajateltu tehtäväksi.

Miten älykäs kylä -konseptia voisi edistää

Tulevan rahoituskauden välineet eivät muutu radikaalisti ja tarkoitus onkin jatkaa kaikkia hyviksi havaittuja ja toimivia rahoitusvälineitä. Mukaan pakettiin rakennetaan väline myös älykkäiden kylien kehittämiselle yhteistyön lisääminen ja uusien avausten tekeminen keskiössä – erityisesti digitalisaatiota hyödyntäen.

Työryhmissä keskusteltiin erityisesti siitä, mitä missäkin pöydän ympärillä edustetussa maassa ideoiden, ohjelmien, rahoituksen ja hankkeiden toteutuksesta, hallinnollista ja sujuvasta läpiviennistä oli mietitty – käytäntöineen, kysymysmerkkeineen, pullonkauloineen ja ideoineen.

Rahoitukseen liittyen jäi mieleen muun muassa puolalaisten idea projektien ”liputtamisesta” (flagging). Toisin sanoen älykäs kylä -teeman/konseptin edistämiseen selkeästi kytkeytyvät projekti(idea)t saavat statuksen, jolla ohjataan ja helpotetaan toteutuksen rahoittamista eri kanavista.

Seuraavaksi Italiaan, Irlantiin tai Sloveniaan

Palautteen perusteella selvää oli, että nyt ensimmäistä kertaa toteutettu jalkautuminen kiinnosti ja sai kiitosta. Vastaavia vahvasti käytäntöön pureutuvia laboratorioita, klinikoita ja/tai työpajoja tullaan jatkamaan ja halukkaita isäntiä ja emäntiä jo ilmoittautuikin Italiasta, Irlannista ja Sloveniasta. Niitä kutsuja odotellessa ENDR:n teemaryhmä ehtii kokoontua ainakin kertaalleen, sillä 22.1.2020 Brysselissä teemana on ”Smart Villages & Renewable Energy Communities”.

Marianne Selkäinaho (MMM) ja Sami Tantarimäki (TY, Brahea) ovat ENRD Smart Village -teemaryhmän suomalaisjäseniä yhdessä Marko Mäki-Hakolan (MTK) kanssa. Tantarimäki toimii myös maaseutuverkoston Älykkäät kylät -työryhmän vetäjänä (2019-20).

Muokkauspäivämäärä: 17.2.2020