Suunnittelu

Ratkaisu on puussa – puurakentamisen uusi aika

Pohjois-Savon kunnissa on herätty parin viime vuoden aikana toden teolla puurakentamisen mahdollisuuksiin. Yhtenä keskustelun herättelijänä Pohjois-Savon kunnissa on toiminut ”Ratkaisu on puussa” -hankkeen väki. Suomen Metsäkeskuksen hallinnoimassa hankkeessa on edistetty puurakentamisen osaamista sekä parannettu alueen yleistä asennetta vähähiiliseen ja puurakentamiselle myönteiseen suuntaan jakamalla oikeaa tietoa puurakentamisesta ja sen ilmastovaikutuksista.

Metsäisessä maakunnassa puun osuus julkisen rakentamisen materiaalina on ollut pitkään naapurimaakuntia vähäisempää, mutta koulu- ja päiväkotirakentaminen on viimeisten vuosien aikana tuonut asiaan positiivisen käänteen. Nyt parin viime vuoden aikana julkisista opetusrakennuksista on merkittävä osa rakennettu puusta, ja siltä osin ollaan hyvässä vauhdissa julkiselle puurakentamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

Mutta onko ratkaisu puussa? Eikö puiden kaataminen ole epäekologista ja kallista? Onko puu edes turvallinen rakennusmateriaali? Mitä tapahtuu metsille, jos puut kaadetaan rakennusmateriaaliksi? Miksi puurakentamista tulisi siis edistää? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin on haettu vastauksia hankkeen aikana.

Puu on ekologinen ja uusiutuva materiaali monipuoliseen rakentamiseen.

Rakennettu ympäristö aiheuttaa suuren osan yhteiskunnan ilmastopäästöistä. Näin pienetkin muutokset ympäristöystävällisempien materiaalien ja toimintatapojen käyttöönotossa ovat vaikutuksiltaan merkittäviä. Esimerkiksi uusiutuvan ja moniin käyttökohteisiin soveltuvan kotimaisen puun käytöllä voidaan ympäristöhyötyjen lisäksi saavuttaa aluetaloudellista hyötyä ja lisätä ihmisten hyvinvointia, kertoo projektipäällikkö Arto Yletyinen Suomen Metsäkeskukselta.

Puu on suosituin runkomateriaali pientalorakentamisessa. Uusia käyttökohteita voidaan löytää esimerkiksi asuinkerrostalojen rakentamisessa sekä monipuolisissa julkisen rakentamisen kohteissa. Puu löytää yhä useammin paikkansa liikenneinfrassa, kuten siltojen, meluesteiden, kaiteiden, rantarakentamisen, erilaisten katosten ja leikkipaikkojen rakentamisessa. Uudet massiivipuutuotteet ovat ilmastoystävällisiä ja kustannustehokkaita rakennusteollisuuden komponentteja, joiden ympärille voidaan luoda uusia, pitkälle vietyyn esivalmistukseen ja rakentamisen kuivaketjuun perustuvia toimintamalleja, Yletyinen toteaa.

Julkisella puurakennushankkeella aluetaloutta vahvistava vaikutus

Rautalammin kunnassa uuden päiväkodin rakentaminen tuli ajankohtaiseksi samaan aikaan Ratkaisu on puussa -hankkeen toteutuksen kanssa. Hankkeen myötävaikutuksella Rautalammin kunta lähti toteuttamaan ennakkoluulottomasti päiväkotihanketta Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-konseptilla. Ajatuksena oli rakentaa päiväkoti mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä ja mahdollisimman suurella hiilikädenjäljellä, Arto Yletyinen muistelee. Puutavara hankittiin poikkeuksellisesti pääosin kunnan omista metsistä. Hakkuisiin, sahaukseen ja jalostukseen hyödynnettiin lähialueiden palveluja. Näin rakennusmateriaalin kuljetuksesta aiheutuvat päästöt saatiin minimoitua sekä alueelle jäävän rahan määrä maksimoitua.

Rautalammin päiväkoti toimi hankkeen pilottikohteena, mistä saatiin hyviä kokemuksia ja esimerkkiä myös yksityisille rakentajille siitä, että tällainen toimintamalli on mahdollinen. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä kohteeseen laskettiin hiilijalanjälkilaskenta, jolla osoitettiin Lähipuun käytön vaikutusta rakentamisen hiilijalanjälkeen. Pienille kunnille uusi puukoulu tai puupäiväkoti toimii myös vetovoimatekijänä, Yletyinen lisää.

Maakunnan ensimmäinen puukerrostalo Kuopioon

Vuoden 2020 aikana positiivinen suhtautuminen ja kiinnostus puurakentamista kohtaan lisääntyi huomattavasti ja valmistuvat puukohteet vahvistivat uskoa ja kiinnostusta uusiutuvan materiaalin laajamittaisempaan käyttöön. Syksyllä 2020 käynnistyi myös maakunnan ensimmäisen puukerrostalon rakennustyöt Kuopiossa. Rakennus toteutettiin teollisesti valmistetuista tilaelementeistä, joiden rungot ovat kotimaista massiivipuulevyä. Kohteen rakentamisessa käytetty puumäärä kasvaa Suomen metsissä kasvukaudella parissa minuutissa, ja kasvun aikana metsään on sitoutunut yli 1000 tonnia hiilidioksidia. Rakennuksen runkoon käytettyyn massiivipuuhun varastoituu yli 100 000 kiloa hiiltä pitkäaikaiseen varastoon. Metsien hakkuu kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti metsien hiilinieluun, mutta hakkuita suunnittelemalla ja kestävillä metsähoitotapojen käyttöönotolla pitkän ajan vaikutus on positiivinen.

Hiilibudjetointi

Uusien rakennusten suunnittelussa ei jatkossa enää keskitytä pelkkään energiatehokkuuteen. Lausuntokierroksella olevan lakimuutoksen myötä rinnalle tulee ilmastoselvitys ja hiilijalanjäljen laskenta. Rakennuksen materiaalivalinnoilla ja sillä, kuinka usein niitä pitää korvata ja materiaalien kierrätettävyydellä on keskeinen merkitys hiilijalanjälkeen. - Puutalot aiheuttavat koko elinkaarensa aikana vähemmän ilmasto- ja ympäristöhaittoja, kuin vastaavat muista materiaaleista rakennetut talot. Tämä on todistettu myös hankkeen pilottikohteilla, joihin on laskettu standardin mukaiset hiilijalanjälkilaskelmat. Puurakentamisella ei voida kuitenkaan korvata kaikkea rakentamista, eli kaikkia materiaaleja tarvitaan myös jatkossa, Yletyinen täsmentää.

Kuntapäättäjien, viranhaltijoiden ja muiden rakennusalan toimijoiden, on jo lähitulevaisuudessa valmistauduttava ohjaavaan sääntelyyn rakennettua ympäristöä koskevissa kysymyksissä. Ohjaavalla sääntelyllä pyritään kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa, ja ilmastoselvityksellä täytyy jatkossa selvittää esimerkiksi rakentamisen ja käytettävien materiaalien hiilijalanjälki. Puun käytön lisääminen on yksi konkreettinen ja heti käytettävissä oleva keino rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi.


Muokkauspäivämäärä: 28.3.2022