Rahan lähteet valokeilassa Yritysten rahoitusseminaarissa

Rahan lähteet valokeilassa Yritysten rahoitusseminaarissa

Maaseudulla sijaitsevien kasvu- ja kehityshakuisten yritysten erääksi haasteeksi koettu rahoituksen saatavuus nostettiin esille 29.11.2017 Yritysten rahoitusseminaarissa Helsingin Kansallissalissa. Aiheeseen pureutuivat omista näkökulmistaan niin yrittäjät, julkisten tukien edustajat, markkinaehtoiset rahoittajat kuin valtiovallan edustajatkin.

Kannattaako maaseudun yrityksiin satsata?

Seminaarin ensimmäisessä paneelikeskustelussa keskiöön nousivat julkiset tuet maaseudulla sijaitseville yrityksille. Panelistien mukaan on tärkeää, että tuet eivät pääse pahasti sotkemaan markkinoita eli toimintojen tukeminen julkisin varoin ei saa olla automaattinen vastaus elävässä elämässä vastaan tuleviin liiketoiminnan haasteisiin. Kuitenkin erityisesti toimintaa käynnistettäessä tai voimakkaasti kehitettäessä julkisella tuella voi parhaimmillaan olla tapahtumia nopeuttava ja voimistava vaikutus. Näin etenkin harvempaan asutulla maaseudulla, jossa liiketoimintaolosuhteet ovat usein haastavampia kuin Suomen muutamissa kasvukeskuksissa.


Yrittäjien puheenvuoroissa nousivat esille rahoituksen ohella työvoiman saatavuuden ja työehtojen joustamattomuuden aiheuttamat haasteet kasvulle. Samoin korostettiin tiedon tärkeyttä: on olemassa lukuisa joukko kasvunnälkäisiä yrittäjiä, jotka eivät yrittämisensä kiireiden keskellä ehdi perehtyä mahdollisuuksiin saada tukea tavoitteidensa täyttämiseen julkiselta sektorilta. On löydettävä uusia kanavia tiedon välittämiseen perille saakka.

Yritysten rahoituspaketit kootaan monista osista

Perinteinen pankkirahoitus vastaa edelleen leijonanosasta yritysten kokonaisrahoituksesta. Kuvaan on kuitenkin tullut muutoksia etenkin vakuusvaatimusten lisääntymisen myötä: vaa’ankieliasemaan voivat nousta kokonaispotin kannalta pienehkötkin julkiset tuet tai oman pääoman ehtoiset panokset joita yksityiset sijoittajat yritykseen sijoittavat. Seminaarin joukkorahoitusta ja pääomasijoitustoimintaa käsittelevät puheenvuorot olivatkin kahteen suuntaan vaikuttavia: teemat itsessään olivat monelle seminaarivieraalle varsin uusia, mikä puolestaan avasi puheenvuorojen pitäjien silmiä näkemään uusia yhteistyön ja viestinnän paikkoja.


Pankkirahoituksen vakuusvaateille annettiin seminaarissa varsin selkeä mittatikku: esimerkiksi rakennusinvestoinneissa vakuusarvo asetetaan todennäköiseksi koetun pakkorealisointiarvon mukaan – mitä epälikvidimpien markkinoiden alueelle rakennetaan, sen pienempi uudenkin rakennuksen vakuusarvo on.

Arvomaailma ja vastuullisuus – sijoitustoiminnan uusia ohjureita?

Joukkorahoituksen ohella uutuusarvoa oli Suomessa uudentyyppisen sosiaalisen vaikuttavuuden investointitoiminnan esittelyllä. SIB-lyhenteellä tunnettu Social Impact Bond ohjaa sijoittajia investoimaan rahansa toimintaan, joka tähtää paitsi rahallisen hyödyn ja sitä vastaavan riskin, myöskin yhteiskunnallisen, mitattavan hyödyn tavoittelemiseen. Mallia pilotoidaan kahdella rahastolla, joista toinen tähtää maahanmuuttajien nopeampaan työllistymiseen ja toinen työhyvinvoinnin parantumisen kautta vähentyviin sairauspoissaoloihin.


Puheenvuorojen viesti oli, että sijoitustoiminnassa eräs uusi ohjuri onkin ihmisten pyrkimys omien arvomaailmojensa mukaisen toiminnan tukemiseen. Olisiko tässä uusi, yhteisöllisyyttä lisäävä trendi kanavoida rahoitusta myös kylien ja yleensäkin maaseudun kehittämiseen?
Seminaarin aineistot videotallenteineen on saatavissa: https://kalenteri.maaseutu.fi/tapahtumat/yritysten-rahoitusseminaari/ Lataathan aineistot halutettasi itsellesi talteen.

 

Teksti: Tommi Ylimäki