Pohjois-Savo kansainvälisesti tunnetuksi ruokamaakunnaksi vuonna 2020

Pohjois-Savo kansainvälisesti tunnetuksi ruokamaakunnaksi vuonna 2020

Pohjois-Savon tavoitteena on olla vuonna 2020 valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ruokamaakunta. Ruokaketjuun panostaminen näkyy myös Pohjois-Savon maaseutusuunnitelmassa. Se tarkoittaa maakunnan vahvan perusmaatalouden jatkuvuuden varmistamista ja kilpailukyvyn parantamista.

Erikoismaataloudessa panostamme erityisesti marjojen ja avomaavihannesten tuotantoon ja siihen liittyvään tutkimus- ja neuvontaverkostoon. Elintarvikejalostuksessa tavoittelemme osaamisen ja ammattimaisuuden kasvua sekä yritysten välisen yhteistyön lisääntymistä. Näistä kumpuavat laadukkaat elintarvikkeet mahdollistavat kehittymisen tunnetuksi ruokamaakunnaksi.

Pohjoissavolaista gastronomiaa Euroopan markkinoille

Ruokaketjua kehitetään ProAgria Pohjois-Savo ry:n vetämillä RuokaSavo ja Premium -hankkeilla. Niiden kautta vahvistetaan ruokamaakunta-asemaa alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. RuokaSavo toimii maakunnallisena ruokaketjun koordinaatio- ja markkinointihankkeena, ja Premium työskentelee käytännön tasolla elintarvikeyritysten kanssa. Tavoitteena on lisätä elintarvikeyritysten kasvua, osaamista ja yhteistyötä sekä luoda yhteinen vientibrändi ja ketterä vientimalli Pohjois-Savon tuotteille ja elintarvikeyrityksille. Lisäksi tavoitteena on myös vahvistaa elintarvike-, matkailu- ja luovien alojen yritysten yhteistoimintaa ja verkostoa.

RuokaSavossa haettiin ensimmäistä kertaa Suomeen European Region of Gastronomy -tunnustusta. Tunnustusta haetaan eurooppalaisten alueiden yhteistyöverkostolta, jonka tavoitteena on edistää ruokakulttuurin, matkailun ja taiteen alojen yhteistyötä. Tunnustus myönnettiin Pohjois-Savoon vuodelle 2020. Tunnustuksen avulla alueellamme on huikea mahdollisuus kehittää ja tehdä tunnetuksi ruokakulttuuriin liittyviä tapahtumia, maataloutta, koulutusta ja yrittäjyyttä.

Ruokamatkailua jalkautetaan Pohjois-Savoon kehittämällä vuosittaisia tapahtumia; SATOA Kuopio Food Festival on jo vakiinnuttanut itsensä elokuun lopun tapahtumaksi. Tämän lisäksi kesäkuussa toteutetaan yhteistyössä Kuopio Tanssii ja Soi tapahtuman kanssa uudempi SATOA goes Wild. Tapahtumat keräsivät kesällä 2018 noin 20 000 kävijää ja ruoka-annoksia myytiin keskimäärin 4 annosta kävijää kohden. Mukana tapahtumissa oli noin 30 ravintolayritystä ja lisäksi saman verran yrityksiä ohjelmassa ja tuotannossa.

Myös Sonkajärven Eukonkantotapahtuman Pitäjänmarkkinoiden ruokatarjontaa on uudistettu vahvistamalla kyläläisten omaa osaamista ruokapalveluiden tarjoamisessa. Eukonkannon kisojen takana oleva hahmo Rosvo-Ronkainen on tuotteistettu tapahtuman ruokapalveluihin.



- Uudet ruokafestivaalit kuten SATOA-festivaalit näyttävät meille esimerkkiä ja tietä alueellisen imagon rakentamisessa, jos ja kun mallia laajennetaan tietoisesti koko maakuntaa koskevaksi ja yhdistetään ja paketoidaan toiminnat kansainvälisille asiakkaille ostettaviksi gastronomisiksi matkoiksi Pohjois-Savoon, sanoo yrityskoordinaattori Ilona Sares ProAgria Pohjois-Savo ry:stä.

Marjaosaamista Suonenjoella

Marjatuotannolla on merkittävä rooli Pohjois-Savon ruokaketjussa. Sisä-Savon marjanviljelyn keskittymässä Suonenjoella toimii Marjaosaamiskeskus. Se toteuttaa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa BerryGrow -hanketta, jossa muun muassa kehitetään uusin molekyylibiologian menetelmin nopeaa kasvintuhoojien tunnistusta. EduBerry-koulutushankkeella puolestaan uudistetaan ja tehostetaan viljelymenetelmiä sekä parannetaan riskien hallintaa marjatiloilla.

Vesantolainen Toripiha Oy on laajentanut toimintaansa rakennuttamalla uudet toimitilat Suonenjoelle lähelle suurimpia asiakkaitaan Valio Oy:n Suonenjoen hillotehdasta ja Pakkasmarja Oy:tä. Toripiha Oy on palvelun tuottaja muille elintarvikeyrityksille; se pakastaa, puhdistaa ja varastoi marjoja asiakasyrityksilleen. Laajennuksen myötä yritys tuo ensimmäisenä Suomessa teolliseen käyttöön soveltuvan elintarvikkeiden korkeapaineprosessointilaitteen, HPP (High Pressure Prosessing). Prosessi perustuu siihen, että korkealla vedenpaineella käsiteltäessä valmiiksi pakatuista tuotteista pystytään hävittämään niiden mahdollisesti sisältämät patogeenit ja muut kasvukykyiset pilaajamikrobit ilman merkittävää lämpötilan kohoamista.

HPP-käsittely sopii esimerkiksi liha- ja kalatuotteille, eineksille, kasviksille sekä mehuille ja soseille. Käsittelyn etuna on sen hellävaraisuus vitamiineille, orgaanisille hapoille ja sokereille sekä se mahdollistaa lisäaineiden määrän vähentämisen. Tuotteiden myyntiaikaa voidaan jatkaa merkittävästi, mikä antaa paremmat mahdollisuudet helposti pilaantuvien elintarvikkeiden viennille. Tällä hetkellä laitetta testataan yhteistyössä Ruokalaakso -hankkeen kanssa.

Ruokamaakunta tuo uutta elinvoimaa

Pohjois-Savolla on vahvat edellytykset kehittyä tunnetuksi ruokamaakunnaksi, mikä tuo mukanaan uutta elinvoimaa alueelle. Paljon kehittämistyötä on tehty, mutta paljon on vielä tehtävää; Ruuan ja matkailun yhdistämistä voidaan edelleen kehittää sekä elintarvikeyritysten ja muiden toimijoiden, tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan yhteistyötä lisätä.

Elintarvikesektorin kehittämiseen on lähdetty laajalla rintamalla yli rahastorajojen. Pohjois-Savon liitto on rahoittanut Ruokalaakso-hanketta, mikä keskittyy luomaan verkoston, jonka kautta yritykset pystyvät paremmin hyödyntämään alueellamme jo olevat elintarvikkeiden kehittämisen elementit: Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun ja SavoGrown erityisosaamiset. Maakuntaliitto on rahoittanut myös SavoGrow Oy:n hallinnoiman Savon Silmut -hankkeen. Se pyrkii kehittämään pienten, lähinnä mikroyritysten tuotteita, tuotantoa, pakkauksia ja markkinointiosaamista. Ruokamatkailun osalta kehitetään maakunnallista strategiaa yhteistyössä ProAgrian, Savonia ammattikorkeakoulun ja Kuopion kaupungin kanssa.

Pohjois-Savon – ja laajemminkin Itä-Suomen - maaseudun kehittämistoimintaa on kuvattu myös Yrittävä Maaseutu-lehdessä, tutustu lehteen ja sen yrittäjätarinoihin!

25.10.2018
Teksti: Tuulikki Vesterinen ja Eija Äärilä
Kuvat: RuokaSavo -hanke ja Satoa.fi:n galleria