Patikoimalla hyvinvointia

Patikoimalla hyvinvointia

Liikettä, liikuntaa ja yhdessä tekemistä - tämä on MEKA-hankkeen toimiva resepti maatalousyrittäjien hyvinvoinnin tukemiseen. Se laitettiin käytäntöön Kolin upeissa maisemissa.

Syyskuussa Menestyvä keskisuomalainen karjatila - hankkeen projektipäällikkö Susanna Lahnamäki-Kivelä kommentoi Facebookissa Maaseutu - Tilaa elämälle -sivun nostoa Pälkäneen ja Luopioisten alueen yrittäjien liikuntahankkeesta:
"Näistä on hyviä kokemuksia myös meillä Keski-Suomessa. Maatalousyrittäjien koulutushankkeessa on myös liikuttu yhdessä ja saatu kokea uusia lajeja. Viime kesänä opintomatka taitettiin Ahvenanmaalla polkupyörillä. Ei ole ennen tullut matkaraporttiin kuvaa, jossa on parikymmentä fillaria navetan pihalla. Palaute oli hyvää ja kiiteltiin porukassa liikkumisen iloa". 

Tämän kommentoinnin pohjalta lupauduimme kirjoittamaan jutun siitä, kuinka liike, liikunta ja yhdessä tekeminen on nostettu mukaan yrittäjien hyvinvoinnin tukemiseen koulutushankkeessa. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut maatalousyrittäjien oman hyvinvoinnin sekä työssä jaksamisen tukeminen, tähän tavoitteeseen on pyritty muun muassa pienryhmätoiminnan, seminaarien ja opintomatkojen avulla.

Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavat monet asiat, joista yksi on työstä palautuminen, jota tehostavat työstä irrottautumisen sekä rentoutumisen eri keinot (Sonnentag & Fritz 2007). Esimerkiksi liikunta tukee stressin hallinnan kautta palautumista (Sonnentag, Venz & Casper 2017). Perkiö-Mäkelä ja Hirvonen (2017) havaitsivat tutkimuksessaan, että ne maatalousyrittäjät, jotka kokivat koetun työkykynsä hyväksi, harrastivat kuntoliikuntaa (vähintään kolme kertaa viikossa), nukkuivat suositusten mukaisesti ja sen lisäksi kokivat palautuvansa työstä hyvin tai ainakin kohtalaisesti. Nämä faktat käynnistivät alkuvuodesta 2018 luontoliikuntapainotteisen opintomatkan suunnittelun.

Opintomatkan kohteeksi valikoitui Koli, jonka upea luonto ja vaellusreitit tarjosivat mahdollisuuden viihtyä siellä useamman päivän.

Matkan ajankohta (1.-3.10.) haluttiin aikatauluttaa tilojen syystöiden jälkeiseen aikaan, jolloin mahdollisimman monella olisi mahdollisuus töiden puolesta ilmoittautua mukaan. Suunnittelutyössä kiinnitettiin huomiota myös siihen, että lomituspalvelut olisivat arkipäivinä mahdollisimman hyvin saatavilla ja näin yrittäjät voisivat irrottautua tiloilta rennoin mielin. Eikä suunnittelutyötä lainkaan haitannut se, että ruska-aika olisi lokakuun alussa parhaimmillaan. 

Opintomatkalle lähdettiin lokakuun ensimmäisenä päivänä Jyväskylästä, ja Hirvaskankaan sekä Viitasaaren kautta saavuttiin ensimmäiselle pysähdyspaikalle, Siilinjärven Kunnonpaikkaan. Siellä nautittiin yhdessä lounasta ja katkaistiin pitkä ajomatka osallistumalla fysioterapeutin ohjaamaan toiminnalliseen tuokioon. Harjoituksen keskeisenä tavoitteena oli kohdentaa ajatuksia omaan hengitykseen ja siihen, kuinka hengityksen avulla voi tehostaa omaa rentoutumistaan esimerkiksi kiireisen työpäivän aikana tai rauhoittamaan mieltä ja kehoa illalla nukkumaan mennessä.

Pohjois-Karjalaan ja Kolille saavuttiin alkuillasta, auringon aloittaessa jo laskuaan vaarojen taakse. Majoittumisen jälkeen nautittiin kokoustilassa marjasmoothiet ja kahvit. Samalla aloitettiin opintomatkan ammatillisen kehittämisen osuus tarkastelemalla omaa työskentelyä pienryhmittäin, erityisesti oman työympäristön näkökulmasta. Keskusteluissa nousi esille muun muassa kiireen, navetan heikon valaistuksen ja eläinten siirtoihin liittyvät seikat, joiden todettiin lisäävän tapaturmien riskiä. Erityisesti nyt kun illat pimenevät tulisi jo ennakoiden huolehtia myös piha-alueiden valaistuksen riittävyydestä. Koska takana oli pitkä matkustaminen, oli iltaohjelmaan osallistuminen jokaiselle vapaaehtoista. Osa porukasta vaihtoi vielä lenkkivaatteet päälle ja teki tunnin tutustumislenkin Kolin alamaastoon, kun taas osa joukosta rentoutui saunan, hyvän ruuan ja seuran merkeissä.

Kolin luonto ja ryhmän jäsenten hyvä yhteishenki ja tuki koettiin voimaannuttaviksi kokemuksiksi.

Hyvin nukutun yön jälkeen lähdettiin vaeltamaan ja valloittamaan Mäkrävaaraa. Matkalla saimme kuulla kiinnostavia yksityiskohtia niin Kolin historiasta kuin luonnosta, joka sateisesta säästä huolimatta näyttäytyi upeana. Matkalla saimme harrastaa myös metsäkanalintujen tunnistamista, sillä muutamia teeriä oli ilostuttamassa matkaamme reitin varrella. Kolmen tunnin patikoinnin ja lähes kolmen sadan nousumetrin jälkeen pidettiin Mäkränahon nuotiopaikalla ansaittu evästauko.

Iltapäivästä vierailimme Luontokeskus Ukossa. Esittelyn aikana saimme kuulla niin vaaramaisemien ja perinneympäristöjen muodostumisesta sekä pääsimme tutustumaan kansallispuiston geologiaan, luontoon ja alueen kulttuuriin. Kierroksen jälkeen katsoimme palkitun Mustarinta-luontodokumenttielokuvan Kolin kansallispuiston luonnosta. Iltaan oli varattu aikaa myös rentoutumiseen saunomisen, kylpemisen sekä yhteiseen ruokailun merkeissä.

Keskiviikkoaamuna lähdettiin toistamiseen ihastelemaan Kolin maisemia, nyt saderintaman väistyttyä kuulassa syyssäässä. Noin parituntisen ulkoilun aikana jaettiin kokemuksia muun muassa palautumisen keinoista, jotta akut latautuvat vapaa-ajalla työntekoon ja arjen sekä tilan pyörittämiseen. Tämän lisäksi luonnon helmassa tehtiin jo aikaisemmin opittuja hengitysharjoituksia sekä liikkuvuusharjoittelua palautumisen tukemiseksi.

Jo aikaisempien kokemuksien pohjalta tiedettiin, että opintomatkat tukevat hyvin yrittäjien välistä ajatusten ja ideoiden vaihtoa sekä vertaistukea samassa tilanteessa olevilta henkilöiltä. Matkoilla erityisesti vapaat kohtaamistilanteet luontopolulla, nuotion ympärillä, kahvi- ja illallispöydässä tai vaikka saunanlauteilla tarjosivat mahdollisuuden tutustua toisiin yrittäjiin ja vaihtaa kuulumisia esimerkiksi tilan kehittämiseen liittyen. Kotimatkan aikana keskusteltiin ja kerättiin palautetta opintomatkasta, joka koettiin hyväksi irtiotoksi tilalta nyt, kun peltotyökiireet ovat väistyneet. Kolin luonto ja ryhmän jäsenten hyvä yhteishenki ja tuki koettiin voimaannuttaviksi kokemuksiksi.

Lähteet:
Perkiö-Mäkelä, M. & Hirvonen, M. (2017). Maatalousyrittäjien koettu työkyky ja työssä jatkamisajatukset. Loppuraportti maatalousyrittäjien eläkelaitokselle. Työterveyslaitos, Helsinki. Viitattu 29.10.2018. Https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131925/Maatalousyrittajien_koettu_tyokyky_ja_tyossa_jatkamisajatukset.pdf?sequence=1

Sonnentag, S. & Fritz, F. (2007).The Recovery Experience Questionnaire: Development and
Validation of a Measure for Assessing Recuperation and Unwinding

From Work. Journal of Occupational Health Psychology, 12 (3), 204–221.

Sonnentag, S., Venz, L. & Casper, A. (2017). Advances in recovery research: What have we
learned? What should be done next? Journal of Occupational Health Psychology, 22 (3), 365-380.

MEKA–hankkeen toiminta-aika on 1.11.2015 - 31.10.2019 välisen ajan. Hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti ja sen toteuttamiseen osallistuu myös ProAgria Keski-Suomi ry. Rahoitus hankkeelle tulee pääosin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta vuosille 2014 – 2020. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat myös maakunnassa toimivat maidon hankintaosuuskunnat sekä lihataloista A-Tuottajat Oy. Lisäksi hankkeen tapahtumiin osallistuvat yrittäjät rahoittavat osan toiminnasta osallistumismaksujen muodossa.

14.12.2018
Teksti: Minna Haapakoski, lehtori ja asiantuntija, työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä. Hankkeen projektipäällikkö Susanna Lahnamäki-Kivelä puolestaan työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa.
Kuvat: Susanna Lahnamäki-Kivelä