F Sun mun ja meidan maaseudut Monipaikkaisuus

Monipaikkaisuus on paluuta luontoyhteyteen

Jos mahdollista, ihminen valitsee mieluusti kaksi erilaista arkea.

Beatrix Potterin tutussa sadussa maalaishiiri reissaa kaupunkilaisserkkunsa luo, mutta haluaa pian takaisin. Ei hän viihdy kaupunkiympäristössä, ei sitten yhtään. Hiiri pakkaa kampsunsa ja matkaa pian takaisin tuttuun maalaisympäristöönsä. Todellisuudessa me ihmiset, ja nisäkkäät ylipäätään, emme ole näin yksioikoisia. Yhdysvaltalaistutkimus kertoo, että ihminen on onnellisimmillaan, kun saa vaihtaa välillä maisemaa. Vaihtuvat ympäristöt lisäävät tyytyväisyyttämme. Nature neuroscience -julkaisussa kerrotaan kahdessa paikassa asuvien tuntevan olonsa onnellisiksi, innostuneiksi ja rentoutuneiksi. Maisemanvaihdoksella on positiivisia vaikutuksia myös aivotoimintaan, mikä magneettikuvin todistettiin.

Koronapandemian myötä suurin osa toimisto- ja tietotyöläisistä siirtyi tekemään etätöitä. Moni jäi kotiin, mutta osa vetäytyi mökille tai kotiseudulle maalle. Eräs helsinkiläinen tuttavani tekee etätöitä sukunsa tiluksilla Pohjois-Karjalassa. Saunamökki muuntui etäkonttoriksi ja samalla tuli pidettyä turvaetäisyys päärakennukseen, jossa vakiväki elää. Maisemanvaihdos on ollut monen uutta arkea viime kuukaudet. Aluetieteen lehtori Ilkka Luoto Vaasan yliopistosta sanoo, että erikoisilla ajoilla on ollut uraauurtavia vaikutuksia.

- Etätöitä on toki tehty aikaisemminkin, mutta nyt siitä tuli uusi normaali. Tilanne on herättänyt ihmiset pohtimaan tarkemmin työnsä sisältöjä. He ovat havahtuneet, että hommat hoituvat näinkin. Miksi pitäisi palata takaisin toimistolle, ainakaan joka päivä?

Monipaikkaisuudella on monta määritelmää, mutta perusperiaate on, että monipaikkainen ihminen elää useassa eri paikassa. Maaseudun monipaikkaisuudesta on puhuttu jo pitkään. Se tarkoittaa, että kaupungissa asuva henkilö asuu osan vuotta tai vaikka osan viikosta maaseudulla. Hyvät tietoliikenneyhteydet toki edistävät työn paikkariippumattomuutta, mutta etätyön teknistä sujuvuutta vaikuttavammat voivat kumpuavat ihmisen sisimmästä.
- Poikkeusaika on tehnyt suomalaisten luontosuhteelle hyvää. Kun muualle ei ole saanut mennä kuin luontoon, olemme ilahduttavasti havahtuneet kehollisuuteemme osana laajempaa ekosysteemisyyttä. Ihmiset ovat oivaltaneet elämästä jotain uutta, Ilkka Luoto sanoo.

Yhdysvaltalaistutkimuksen tulokset tuntuvat järkeenkäyviltä. Perspektiivinmuutos on aina hyvästä.

Ryntäävätkö kaupunkilaiset nyt sankoin joukoin maaseudulle, luontoyhteyteen? Tekeekö yhä useampi elämänmuutoksen ja pakkaa läppärinsä ja perheensä mukaan korpeen? Merkkejä tästä on yllin kyllin. Kesämökkien kysyntä on kasvanut. Maatiaiskanojen kasvattajat ja kesäkanojen vuokraajat kertovat, että kotkotteja halutaan nyt monin verroin aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tuttu puutarhayrittäjä myy hedelmäpuiden taimia enemmän kuin koskaan. Siemenperunat ovat loppu puutarhamyymälöistä. Suomalaiset valmistelevat omavaraisarkea ja jättävät ruutukaava-alueet taakseen kokonaan.

On oltava kaunista luontoa, autenttista maalaisromantiikkaa, harrastusmahdollisuudet, sujuvat liikenneyhteydet ja tietenkin nopea netti.


Todennäköisesti suurta ryntäystä ei ole luvassa. Kaupungistuminen on edelleen megatrendi niin meillä kuin globaalistikin. Monipaikkaisuus on kuitenkin yhä yleisempää. On mahdollista, että kaupunki-maaseutuasumisen kokonaiskuva on pikkuhiljaa muuttumassa. Tästä esimerkkinä Citymaalaiset-ilmiö ja -yhteisö. Citymaalaiset ovat kaupunkilaisia, jotka haluavat asua myös maalla. He haluavat ammentaa arkeensa sekä urbaanista kulttuurista että helliä itseään maaseudun ja luonnon syleilyssä. Ihmiset haluavat kaiken, ja monipaikkaisuudella he sen saavat.

Ilkka Luoto arvelee, että monipaikkaisuustrendi voi olla todellinen mahdollisuus joillekin taloutensa kanssa kamppaileville maaseutukunnille. ”Edelläkävijämaaseutua” ovat paikkakunnat, jotka kykenevät tarjoamaan riittävän houkuttelevan miljöön koulutetulle kaupunkiväelle. On oltava kaunista luontoa, autenttista maalaisromantiikkaa, harrastusmahdollisuudet, sujuvat liikenneyhteydet ja tietenkin nopea netti.

Monipaikkaisuus terminä kuulostaa uudelta, mutta sisällöltään ei sitä ole. Moni on tietämättään monipaikkainen. Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä. Osassa niissä viihdytään kuukausikaupalla niin, ettei varsinaisessa kotikunnassa edes käydä. Näitä monipaikkaisia asujia ei kuitenkaan tilastointi tavoita. Asumistilastot perustuvat ihmisten kotipaikkakuntiin, joita voi olla vain yksi. Alueiden käytöstä on siksi vaikea saada kokonaiskuvaa. Tämä kaivaa kuoppia monipaikkaisuuden houkuttelevalle tielle: mökkipitäjien palveluiden mitoittaminen osavuosiasukkaiden tarpeille on vaikeaa, kun ei oikein tiedetä todellista tarvetta. Koronakriisin aikaan ongelma pääsi uutisaiheeksi, kun murehdittiin sairaanhoitopalveluiden riittävyyttä, jos mökkiläisetkin pitäisi hoitaa.

Pitäisikö lakiin kirjata mahdollisuus kahteen kotipaikkakuntaan? Avaisiko se maaseutukunnille mahdollisuuksia lisätä palveluitaan ja saada verotuloja kaikilta todellisilta asukkailtaan?

Sitra on tutkinut monipaikkaisuuden tulevaisuudennäkymiä ja luonnostellut elämyshakuisuuden ohjaavan toimintaamme yhä enemmän. Elämysyhteiskunta voi tarkoittaa arvon antamista pelkistetyille elämyksille, kuten hitaudelle, hiljaisuudelle, luonnossa liikkumiselle ja yhdessäololle. Elämyshakuisuudessa voi olla kyse myös halusta etsiä elämälleen merkitystä. Tällaisia kehityssuuntia monipaikkaisen maaseutuasumisen kannalta viitoittavat hyvät etätyömahdollisuudet, palveluiden tasa-arvoisuus yli kuntarajojen ja uusi paikallisuus. Maaseudulla piipahtavat tai siellä kesän asuvat tulisi ottaa osaksi kylän väkeä. Mikseivät hekin voisi olla asukkaiden yhteisessä WhatsApp-ringissä ja tulla kutsutuiksi nuorisoseuran talkoisiin?

Pitäisikö lakiin kirjata mahdollisuus kahteen kotipaikkakuntaan? Avaisiko se maaseutukunnille mahdollisuuksia lisätä palveluitaan ja saada verotuloja kaikilta todellisilta asukkailtaan?

Maaseudun monipaikkaisesta asumisesta puhutaan aina siten, että kaupunkilaiset muuttavat maalle, koska he haluavat sieltä rauhaa ja luonnon kosketusta. Myös maaseudulla asujat voivat kaivata maisemanvaihtoa ja tyystin toisenlaista arkea. Se odottaa kaupungissa. Eräs lehmätilallinen kertoo hankkineensa perheelleen pienen kakkoskodin Helsingistä. Eläintilallisena isäntäpariskunta ei sinne koskaan yhdessä pääse, mutta erikseen kyllä. Maaseudun rauha on kotieläinyrittäjälle yhtä kuin jokapäiväinen, rakas ja raskas, työleiri. Piskuinen kaupunkikoti keskellä pääkaupunkia on kaivattu, kirpeä haukkaisu jotain aivan muuta. Monipaikkaisuus onnellistaa myös maalaishiiren.

Jutussa mainitut lähteet:

Yhdysvaltalaistutkimus

Nature neuroscience -julkaisu

Sitra

Muokkauspäivämäärä: 13.8.2020
Teksti: Kirsi Haapamatti, freelancetoimittaja