Mitä tarvitaan Älykäs kylä –strategian jalkauttamiseksi paikallistasolle?

Mitä tarvitaan Älykäs kylä –strategian jalkauttamiseksi paikallistasolle?

Lokakuun alussa kokoustettiin jälleen Smart Village -teemaryhmän voimin. Askel askeleelta pidemmälle etenevän prosessin teema oli tällä kertaa toimivan strategian ainekset. Toisin sanoen mistä ovat hyvät ohjeet ja ohjelmat tehty.

Sanamuodon valinta siksi näin, että strategiasta puhuminen sai jo alkuunsa eriäviä näkemyksiä aikaan. Syystäkin, sillä niitä on maailma pullollaan ja yhtään ylimääräistä tasoa, hallinnollista lisää tai päällekkäistä toimintoa tuskin kukaan kaipaa. Tarvitaan siis integrointia olemassa oleviin strategioihin, ohjelmiin ja vastaaviin tai sitten soveltaen jotain uutta ja kohdennettua, joka voi toki olla vaikka strategia.

Joustavuus oli muutenkin päivän keskeisiä sanoja. Lähtökohtaisesti maat ja maaseudut ovat erilaisia toimintatapoineen, kulttuureineen ynnä muine ominaisuuksineen, joten yksi tapa toimia ei onnistu edes yhdessä maassa. Mutta, ja joka tapauksessa, tavoite (tässä tapauksessa älykkään kylän ja maaseudun kehittäminen) tulee olla kansallisesti sama ja yhteinen. Jälleen voi todeta, että myös älykkään kylän määritelmä joustaa ja elää, mutta pääpiirteissään sentään tiedetään mitä sillä eurooppalaisittain tarkoitetaan. Siltä pohjalta soveltaen sitten kansallisestikin.

Ennen otsikon kysymykseen palaamista tarkennan vielä otsikossa mainittua paikallistasoa. Se on hyvä ymmärtää sekä kansallisena tasona että sen alla eri aluetasoina, jotka teeman olisi tarkoitus sujuvasti läpileikata. Vastaavaan hieman määrittymättömään tapaan teemaryhmässä puhutaan kylän rinnalla älykkäästä yhteisöstä (smart community). Tätä eroa tai yhtäläisyyttä joku ääneen ihmetteli ja täsmennys kuului, että yhteisöllä viitataan kylää laajempaan maaseutualueeseen. Edelleen tulkinnanvaraista, mutta myönteisessä mielessä ainakin kaltaiseni kokonaisuuksia kaipaavan näkemyksissä, sillä nyt tarkasteluun voi tulla vaikka koko kunta.

Miten päivän aikana sitten vastattiin otsikon kysymykseen? Monisanaisesti. Nostin tähän keskeisimmät ainekset ammennettavaksi meidänkin keskusteluun ja kehittämiseen. Listauksen voi aloittaa joustavasta ja soveltavasta ajattelusta alussa esitetyin perustein ja jatkaa alleviivaamalla sitä, että tehdään työtä jolla on tarkoitus: lähtökohtaisesti etsitään ratkaisuja paikkaperustaisiin, ruohonjuuritasolta lähteviin, ihmisen mittaisiin, arkea helpottaviin tarpeisiin – niillä kriteerein mitä älykkäälle on tässä yhteydessä määritelty. Hyvä valmistelu, yhteinen kieli ja yhdessä tekeminen ovat tässä avain asioita. Jos taas paikallistasolta ei tule vastakaikua strategian, ohjelman tai vastaavan ajamiin asioihin, on syytä tarkistaa tavoitteita ja tarvetta.

Tavoitteiden juurruttamisessa ja uusien ratkaisujen käynnistämisessä paikalliset ”ankkuriorganisaatiot tai -toimijat” ovat keskeisiä. Pelkistetyimmillään kyse on aktiivisista ihmisistä, mutta pitkäjänteisemmässä ajattelussa tarvitaan leveämpiä hartioita kolmannen sektorin, julkisen tai yksityisen toimijan muodossa. Tai yhteistyönä. Tärkeä on katsoa tulevaisuuteen ja olla tavoitteiden osalta mieluummin enemmän kuin vähemmän kunnianhimoinen.

Strategioiden ynnä muiden tehtävä on koota, antaa tukea ja viedä eteenpäin. Tuen osalta rahoitus ja sen mahdollistaminen puhutti paljon. Leaderin rooli nähtiin keskeisenä, ihan ymmärrettävästi, mutta itse kannatan näkemystä, jossa katsotaan kaikki rahoituskortit. Toki avuksi on, että tematiikkaan suoraan tai välillisesti liittyviä elementtejä on kirjattu rahoitusohjelmiin ja -kanaviin. Tai tullaan jatkossa kirjaamaan.

Paljon painotettiin myös sitä, että tuki tarkoittaa myös mentorointia, tuutorointia, kouluttamista ja huolenpitoa – alkaen teeman sisäänajosta ja jatkuen vaikka siten miten älykkäät kylät voivat auttaa toisia kyliä eri vaiheissaan. Unohtamatta, että syystä tai toisesta heikommassa asemassa olevat kylät saadaan matkaan mukaan.

Isossa kuvassa tietysti olennaista on se, että on ylipäätään tilaa toimia tämä teeman kanssa. Että on yhteiskunnallisesti ja yhteisöllisesti salliva ilmapiiri. Tältä osin ei onneksi tarvitse olla huolissaan ja loputkin pilvet kaikkonevat vaikka esiteltyjä askelmerkkejä astellen.

5.10.2018
Teksti: Sami Tantarimäki, Turun yliopiston Brahea-keskuksen suunnittelija ja ENRD Smart Village -teemaryhmän suomalaisjäsenenä yhdessä Marianne Selkäinahon (MMM) ja Marko Mäki-Hakolan (MTK) kanssa. Tantarinmäki toimii myös maaseutuverkoston uuden Älykkäät kylät –työryhmän vetäjä (2019-20).