Kuva1

Mitä haittakasvit ovat?

Olethan sinäkin nähnyt kesäisin tienpientareilla violetin ja vaaleanpunaisen sävyissä kukkivia näyttäviä lupiineja? Tai rannoilla ja tienpientareilla komeilevaa punertavaa viisiterälehtistä kurtturuusua? Oletko kenties ihmetellyt suurta ja komeaa jättipalsamia, joka kukintonsa lopuksi sinkoaa siemenensä maastoon?

Jos olet, niin silloin olet törmännyt muutamiin alueemme haitallisimpiin vieraslajeihin. Kaikki haitalliset vieraslajit eivät välttämättä näytä ulkoapäin paholaisilta.

Miten kauniitkin kukat voivat olla haitallisia?

Lupiinien ajatellaan piristävän maisemaa komeilla, sekä värikkäillä kukinnoillaan, kuten kurtturuusunkin. Ulkonäkö voi kuitenkin pettää ja vain ulkomuodon takia kasvien vaaliminen voi käydä kovinkin kalliiksi luonnollemme.

Haitalliset vieraslajit ovat yleensä kovia leviämään, suorastaan superkasveja. Ne vievät elintilaa muilta luontaisilta kasveiltamme ja voivat lopulta jopa syrjäyttää harvinaisempia kasvilajeja tieltään. Tämä aiheuttaa tietenkin haittoja rakkaille ja tärkeille pörriäisillemme, joista kaikki eivät voi hyödyntää haittakasveja samalla tavalla kuin niittyjen, sekä pientareiden alkuperäiskasvillisuutta.

Pahimmillaan haittakasvien leviäminen heikentää pölyttäjien elinmahdollisuuksia, jolla on vakavat seuraukset pölyttäjistä riippuvaiselle ruoantuotannollemme.

Alueemme haitallisimmat vieraslajit

Meidän Etelä-Karjalan kärjen alueella haitallisimpia vieraslajeja ovat kurtturuusu, jättipalsami, sekä komealupiini ja ne ovatkin yleistyneet viime vuosikymmeninä vakiintuneiksi asukeiksi. Suomessa haitallisia vieraslajeja on useita, joten tekemäni listaus on vain pintaraapaisu lajikirjoon.

Vieraslajit.fi-portaaliin on listattu kattavasti maamme haitallisia vieraslajeja. Siellä on myös mahdollisuus ilmoittaa vieraslajihavainnoistaan. Näitä haitallisia vieraslajeja ei saa ostaa, myydä, kasvattaa tai muillakaan tavoin levittää.

Luontomme on ainutlaatuinen ja sitä pitää suojella

Suomalaiset perinteiset niityt ja lehdot ovat harvinaisuuksia, sillä useat alueet ovat joko maatalouden tai metsätalouden tuotannon piirissä ja siten tehokäytössä. Luontaisille kasveille ja eliöille on jäänyt rajattu elintila, jota tällä hetkellä uhkaa haitalliset vieraslajit uskomattomalla levittäytymiskyvyllänsä.

Kaikki vieraslajit eivät suinkaan ole haitallisia. Vieraslajeista haitallisia ovat ne, jotka leviämisellään uhkaavat luonnon monimuotoisuutta tai sen tarjoamille ekosysteemipalveluille. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan siis sitä kaikkea aineellista ja aineetonta hyvää, jota luonnosta saamme muun muassa ravinnon, hyvinvoinnin ja raaka-aineiden muodossa. Vastuu haitallisten vieraslajien voittokulkueen pysäyttämisessä on meillä kaikilla.

Kitkentään on mahdollista saada apua

Me olemme kantaneet oman kortemme kekoon tarjoamalla apua vieraslajien kitkentätalkoiden järjestämisessä ja kitkennässä. Yhteistyön avulla voi saada laajojakin kasvustoja hävitettyä. Vieraslajien kitkentä on kuitenkin kärsivällisen ihmisen hommaa. Kitkentää etenkin jättipalsamikasvustoilta on tehtävä useampana vuonna, jotta kaikki kasvustot tulevat varmasti poistettua. Kurtturuusujen poistaminen voi tapahtua näivettämällä, joka vaatii useita vihreiden kasvustojen leikkuukertoja kasvukauden aikana.

Tässä hommassa maltti on valttia ja huolellisesti järjestetyillä talkoilla, sekä jätteiden oikeanlaisella käsittelyllä on suuri merkitys kasvien hävittämisessä.

Kurtturuusu on haitallinen vieraslaji ja sen tuntomerkkinä ovat viisi terälehteä. Kuva: www.vieraslajit.fi.

Ensimmäinen kuva: Lupiinit levittäytyvät myös pelloille. Lupiini on myrkyllinen kasvi, mutta sen käsittely on vaaratonta. Kuva: Riina Nokelainen.

Artikkeli on julkaistu aiemmin sivustolla www.karkileader.fi.

Muokkauspäivämäärä: 24.1.2022
Teksti: Riina Nokelainen, kehittämistyön koordinaattori, Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry