Miksi juuri Lapista tai ylipäätään Suomesta kutsuttiin kalaryhmien edustaja?

Miksi juuri Lapista tai ylipäätään Suomesta kutsuttiin kalaryhmien edustaja?

Lapin kalatalouden toimintaryhmän vetäjä, ivalolainen Markku Ahonen kävi maaliskuun puolivälissä Portugalille kuuluvilla Azorien saarilla kertomassa Lapin ryhmän toiminnasta. Kutsujana oli Azorien kalataloushallinto, joka järjesti työtään juuri aloitteleville paikallisille kalaryhmille koulutusseminaarin. Kutsuja myös maksoi matkan kustannukset. Mutta kuinka Lapin kokemukset ovat sovellettavissa Keski-Atlantin kaupalliseen kalastukseen?

- Kalaryhmätoiminta alkoi EU:ssa ohjelmakaudella 2007-2013. Suomi ja Tanska olivat ensimmäiset jäsenvaltiot, jotka saivat työn käyntiin käytännön tasolla vuonna 2008. Tämän vuoksi Suomen ja Tanskan ryhmien edustajia on kutsuttu kertomaan kokemuksistaan moniin maihin, joissa ryhmät ovat aloittaneet työnsä myöhemmin. Kalastus on Azoreilla edelleen tärkeä elinkeino, joten olisi luullut, että siellä olisi saatu toiminta alkuun aikaisemmin. Meille ei kerrottu viivästyksen syistä, mutta jotain voi ehkä päätellä siitä, että joulukuussa 2017 rahoituspäätöksen saaneista kolmesta ryhmästä kaksi on jo haastanut toisensa käräjille rahoitukseen liittyvistä syistä.

- Teollinen valtamerikalastus on oma lukunsa, mutta pienimuotoisella rannikkokalastuksella ja sisävesikalastuksella on paljon yhteistä koko EU:n alueella. Yritykset ovat pieniä, pääomia investointeihin on vähän ja nuoria on vaikea saada alalle. Usko omaan tekemiseen on kuitenkin luja, johtuen lähellä tuotetun kalan kovasta kysynnästä ja siitä, että EU:n tuella on saatu kalasatamat kuntoon ja investointituetkin kohtalaiselle mallille. Myös kalastajissa on paljon yhteisiä piirteitä, kuten se, että kovaa työtä ei pelätä ja omaa osaamista arvostetaan, kertoo Markku Ahonen.

Teksti: Tuuli Kontio, Lapin keino