Maataloudessakin tarvitaan digitaalisuutta

Maataloudessakin tarvitaan digitaalisuutta

Suomalaisen maatalouden tulevaisuuden turvaaminen on tärkeää, jotta maamme ruokaomavaraisuus saataisiin säilytettyä korkeana ja maaseutu säilyisi asuttuna. Maatalouden on pysyttävä mukana teknologisessa kehityksessä sekä resurssitehokkuuden että kannattavuuden ylläpidon ja parantamisen takia.

Kuluttajille tärkeät arvot, kuten luonnonmukaisuus, tuotantoketjun läpinäkyvyys, alkuperän jäljitettävyys ja korkean teknologian käyttö, eivät ole ristiriidassa maatalouden tavoitteiden kanssa. Digitaalisuuden avulla voidaan kehittää maatalouden prosesseja ja parantaa niiden läpinäkyvyyttä kuluttajille.

Hämeen ammattikorkeakoulun vetämä Digipaali-hanke kehittää rehupaalien, kansankielellä lehmänmunien, jäljitettävyyttä. Tavoitteena on kehittää ajantasainen paalien yksilöinti- ja seurantajärjestelmä viljelijöille tai muille rehupaalien käyttäjille. Hanke on yksi kymmenestä Suomessa käynnissä olevasta European Innovation Partnership (EIP) -hankkeesta. EIP-hankkeissa sovelletaan jo olemassa olevaa teknologiaa alkutuotannon tarpeisiin. Hankkeen ehtona on, että sitä ohjaa innovaatioryhmä, jossa ovat edustettuina viljelijät ja muut kehitettävän asian käyttäjät.

Viljelijöiden käytännön tarpeet olivatkin Digipaali-hankkeen lähtökohtana. Tavoitteena on rehujen kohdistaminen parhaan mahdollisen tuoton saamiseksi ja hävikin pienentäminen. Samalla edistetään kestävää kehitystä. Kun paalit voidaan käyttää rehuksi aiempaa tehokkaammin ja kun ylijäämäpaalitkin voidaan myydä paalipörssissä tai ilmoittaa vaikkapa biokaasuyrittäjälle haettaviksi, resurssien käyttö tehostuu. Sama järjestelmä tulee tehostamaan myös paalien kääremuovien kierrätystä.

Tavallisesta rehupaalista tulee digitaalinen, kun siihen liitetään paalausvaiheessa rfid-siru, joka sisältää yksilöllisen sähköisen sarjanumeron. Sensoreiden avulla yksittäisen paalin yhteyteen saadaan lisättyä tietoa esimerkiksi paalaushetken lämpötilasta ja kosteudesta. Myöhemmin paaliin voidaan myös liittää esimerkiksi kyseisen peltolohkon viljelyhistoria, maalaji, lannoitustiedot, viljavuusanalyysitiedot ja edellisten vuosien satotasot. Tiedot siirtyvät pilveen ja näkyvät lähes välittömästi satelliittikartalla. Paalauksesta muodostuu automaattisesti sähköinen paalivarasto, josta esimerkiksi hevosyrittäjä voi saada omistamiensa paalien tiedot ja ilmoittaa ne edelleen hevosten omistajille.

Digipaali-hanketta edistetään laajassa yhteistyössä. Hamkilaista osaamista hyödynnetään monialaisesti. Konkreettinen yhteistyö alueen yritysten kanssa on tärkeää. Luonnonvarakeskus Luke yhdistää hankkeen maatalousteknologian tutkimukseen, mutta kaikkein tärkeimmän osan hankkeen innovaatioryhmää muodostavat neljä hämäläistä karjatilaa, joilta digipaalin kehittäjät saavat arvokkaita suuntaviivoja työhönsä.

Tutustu Digipaaliin ja muihin innovaatioryhmiin tarkemmin!

21.9.2018

Teksti: Ilpo Pölönen, Digipaali-hankkeen projektipäällikkö ja yliopettaja HAMKin biotalouden tutkimusyksikössä.