Maaseutuohjelman avulla ilmastotalkoisiin

Maaseutuohjelman avulla ilmastotalkoisiin

Kun mittari näyttää kahtakymmentä pakkasastetta ja auton lämmityslaite sanoo työsopimuksensa irti, niin ensimmäisenä ei tule mieleen ilmastonmuutos. Tai että maapallon keskilämpötila olisi noussut 1880-luvun jälkeen vajaan asteen. Tai että Suomen vuoden keskilämpötila on noussut 1880-luvun puolivälin jälkeen yli kaksi astetta.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät lämpötilassa ja sääilmiöissä. Maatalous tuotannonalana on täysin luonnonolosuhteista riippuvainen ja sen vuoksi erityisen herkkä ilmastonmuutokselle. Ilmastonmuutoksen edetessä lämpötila nousee, sadanta lisääntyy, ääri-ilmiöt kuten lämpöaallot, kuivuus, tulvat ja myrskyt lisääntyvät. Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat ongelmia peltoviljelyssä, koska rankkasateet ja pitkät hellejaksot voivat yleistyä. Lämpimämpi ja kosteampi ilmasto lisää myös kasvintuhoojien riskiä. Suomeen voi levitä uusia rikka-kasveja, kasvitauteja ja tuholaisia.

Toisaalta lämpötilan noustessa kasvukausi pitenee ja kasveja voidaan viljellä aiempaa pohjoisempana. Uusia kasveja voidaan ottaa viljelyyn, joten viljely monipuolistuu. Kotieläinten sisäruokintakausi lyhenee ja lämmitykseen tarvittava energiamäärä pienenee. Ilmastonmuutos tuokin tullessaan maataloudelle paitsi uhkia myös mahdollisuuksia.

Päästöttömäksi maataloutta ei saada, eikä sitä tarvitse tavoitellakaan. Maatalouden perustehtävä on ruoantuotanto ihmiskunnalle ja jos ei ole minkäänlaisia päästöjä niin tuskin on silloin minkäänlaista tuotantoakaan. Mutta voi jokainen omalla tilallaan tehdä jotain ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Mitkä olisivat ne hyödyllisimmät toimet? Toteutanko niitä jo?

Ilmastonmuutokseen varautuminen – uusi kehittämisnäkökulma

Valtakunnallinen VILMA-hanke (Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle) tuottaa tietoa ilmastonmuutoksesta ja auttaa viljelijöitä tekemään ilmastoviisaita ratkaisuja. Hankkeen projektipäällikkö Riitta Savikko muistuttaa, että ilmastonmuutosta ei pidä ajatella mörkönä eikä siitä pidä syyllistyä, sillä nälkään kuolemalla ilmastonmuutosta ei pysäytetä. Sen sijaan ilmastonmuutokseen varautumisen voi ottaa uudeksi näkökulmaksi tilan kehittämiseen.
-Ilmastonmuutos on yksi lisäperuste sellaisille toimenpiteille, jotka olisivat järkeviä jo monista muistakin syistä. Eri toimista voi räätälöidä omalle tilalle sopivan kokonaisuuden, joka tukee myös tilan taloutta tai omaa jaksamista Savikko pohtii.

Hillintää, sopeutumista ja win-winejä

Merkittäviä keinoja ilmaston muutoksen hillintään ja torjumiseen ovat turvemaiden nurmiviljely, maan kasvukunto ja hiilen sidonta. Hillintäkeinoista merkittävimpiä ovat sellaiset toimia, joilla saadaan maaperän hiili pysymään eloperäisillä mailla tai lisätään maaperän hiilipitoisuutta kivennäismailla.
-Monivuotisia nurmia, erityisesti turvemaille. Peukalosääntö on yrittää saada pellolle mahdollisimman paljon kasvipeitteistä aikaa, Savikko opastaa. Viljelytoimia tehdessä keinoina voi käyttää kevätkyntöä, suorakylvöä, syyskylvöä ja aluskasveja. Eloperäisen aineksen lisääminen, esimerkiksi kuivalannan tai maanparannusaineiden käyttö, lisää myös hiilisyötettä maahan, Savikko luettelee.

Savikon mukaan hillintäkeinoista toinen tärkeä ratkaisujen ryhmä liittyy fossiilienergiasta irtaantumiseen. Riippuvuutta fossiilienergiasta voidaan vähentää tuottamalla uusiutuvaa energiaa sekä käyttämällä sitä tehokkaasti niin, että panosten ja tuotosten välinen hyötysuhde on hyvä. Biokaasun tuottamiseen liittyy monia hyviä puolia, niin ravinnekierrätyksen, energiantuotannon sekä päästövähennysten kannalta.

-Ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinoista merkittävä on maan kasvukunnon parantaminen. Siihen sisältyy niin maan rakenteen hoito, vesitaloudesta huolehtiminen, tiivistämisen välttäminen, ravinnetalous kuin maan pieneliöiden olosuhteiden vaaliminen. Lisääntyvä syys- ja talvisadanta lisää maan rakenneongelmien, eroosion sekä ravinne- ja torjunta-ainehuuhtoumien riskiä, Savikko kertoo.

Lisäksi Savikko mainitsee win-win -tilanteita, eli keinoja, joilla voi sekä varautua muutokseen että hillitä sitä, kuten maan kasvukunnon ja hiilivaraston ylläpito, satovarmuutta ja kannattavuutta varmentava viljelysuunnittelu, energia- ja ravinneomavaraisuuden kasvattaminen sekä tilayhteistyön tekeminen tai toisten kokemuksista oppiminen. Savikko muistuttaa myös palkokasvien hyödyllisyydestä.

Ympäristökorvauksen toimenpiteet ovat ilmastotekoja

Suorien tukien kokonaisuus ja Manner-Suomen maaseutuohjelma toimenpiteineen huomioi ilmastonmuutokseen varautumisen sangen kattavasti. Ympäristökorvaukseen sitoutuneille kuuluu tilakohtainen toimenpide nimeltään ravinteiden tasapainoinen käyttö, johon kuuluvat viisivuotinen viljelykiertosuunnitelma ja peltomaan laatutesti - hyviä sopeutumiskeinoja molemmat. Viljelysuunnitelmaa tehdessä voi pohtia kasvien satovarmuutta sekä viljelykiertoa. Peltomaan laatutestin tavoitteena on parantaa pellon kasvukuntoa. Testi määrittää maan biologisia ja fysikaalisia ominaisuuksia kuten maaperän rakennetta ja lajirikkautta sekä vedensitomiskykyä. Testi itsessään selvittää peltomaan nykyisen tilanteen ja on hyvä muistaa, että mitä mittaat, sitä voit parantaa.

Ympäristökorvauksesta löytyy myös ilmastonmuutoksen hillintäkeinoja. Aikaisemmin eloperäisille maille pystyi hakemaan erityisympäristötukea: turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely. Nykyisessä ympäristökorvausohjelmassa tätä lähinnä lienee monivuotiset ympäristönurmet toimenpide, jota voi toteuttaa eloperäisillä- ja kivennäismailla. Kasvipeitteistä aikaa pystyy lisäämään kevätkynnöllä, syyskylvöllä sekä suorakylvöllä. Siinä toteuttaa samalla ympäristökorvauksen talviaikaisen kasvipeitteisyyden toimenpidettä.

Hiilensidontaa maahan pystyy lisäämään eloperäisen aineksen lisäämisellä ja siihen sopiva toimenpide on ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen. Orgaanisten aineiden lisääminen peltoon parantaa maan rakennetta ja tehostaa ravinteiden kierrätystä. Palkokasveja tai palkonurmikasveja viljelemällä pystyy kasvattamaan tilan ravinneomavaraisuutta ja tarvittaessa vähentämään typpilannoitteiden käyttöä. Palkokasvikasvustolle voi hakea suorien tukien peltokasvipalkkiota ja ympäristökorvaukseen sitoutunut voi hakea apilapitoiselle nurmelle viherlannoitusnurmen korvausta.

Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tuetaan myös maatilojen energiantuotannossa tarvittavia rakentamisinvestointeja. Tukea myönnetään energialaitoksille, joissa hyödynnetään uusiutuvaa energialähdettä. Tosin investointi on tukikelpoinen vain siltä osin kuin energia käytetään maatalouden tuotantotoiminnassa. Mikäli investointi ei ole mahdollinen voi omalle tilalle sopiva energiaratkaisu löytyä Neuvo 2020 järjestelmän kautta. Uuden Neuvo 2020-järjestelmän neuvontapalveluihin kuuluvat sekä uusiutuvien energianlähteiden käytön tukeminen ja energiatehokkuus. Energianeuvontapalveluiden tavoitteena on kulutuksen ja energiatehokkuuden kartoitus ja sen perusteella tehtävät toimenpiteet, jotka parhaimmillaan säästävät rahaa ja vähentävät päästöjä.

Älykkäämpää, kestävämpää ja nykyaikaista maataloutta

Tämänhetkisessä maatalouspolitiikassa viherryttämisineen näkyy ympäristö- ja ilmastoasioiden painotus. Tavoitteellisella toiminnalla on ollut vaikutusta. Maatalousala on EU:n alueella pystynyt lisäämään tuottavuutta lähes 9 % vuodesta 2005 ja samanaikaisesti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä lähes neljänneksen (24 %) vuodesta 1990. Tulevalla ohjelmakaudella tehdään älykkäämpää, kestävämpää ja nykyaikaista maatalouspolitiikkaa. Ympäristö- ja ilmastotavoitteet ovat entistä tärkeämpiä kuten myös digitaalisuus, joka luo edelleen uusia mahdollisuuksia ja keinoja uusien ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.

Päivät pitenevät ja toukotyöt lähenevät. Näillä tiedoilla (ja lisää löytyy VILMA-hankkeen sivuilta) on mukava painella pellolle, kun tietää millä valinnoilla ja toimenpiteillä voi tehdä oman osuutensa ilmastotalkoissa.


Lisätietoa:
www.ilmastoviisas.fi
http://ilmasto-opas.fi/fi/

Teksti: Anu Raatikainen
Kuvat: Anu Raatikainen