Maaseutumosaiikki on mahdollisuuksien aarreaitta

Maaseutumosaiikki on mahdollisuuksien aarreaitta

Asun ulkosaaristossa. Silti matkustan töihin bussilla ja metrolla. Kuinkahan monessa maassa maaseutu ja saaristo ovat näin, vain työmatkan päässä pääkaupungista?

Meillä suomalaisilla on tutkitusti tiivis luontosuhde ja moni meistä kokee olevansa yhtä aikaa kaupunkilainen ja maalainen. Ruuantuotanto ja luonnonvarat sijaitsevat maaseuduilla, joilla on merkittävä rooli myös ilmastoon liittyvien kysymysten ratkaisijana. Kaiken takana ovat ihmiset, joita olen saanut tavata retkilläni eripuolilla maata. Siksi ruuantuottajat, yrittäjät, matkailijat, pysyvät asukkaat ja loma-asukkaat tulee nostaa esiin. Teille maaseudun tekijöille ja kokijoille haluamme tarjota maa- ja metsätalousministeriön uuden strategian avulla näkymää uusiutuviin maaseutuihin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Maaseudun elinkeinot perustuvat pitkälle luonnonvarojen tuottamiseen ja niiden kestävään käyttöön. Ruokajärjestelmässä on siirryttävä noudattamaan kiertotalouden periaatetta, jossa toisen jäte on toisen raaka-aine. Parhaillaan on kehitteillä mielenkiintoisia eri tilojen ja yritysten yhteistyöhön perustuvia järjestelmiä, niin sanottuja agroekologisia symbiooseja. Vain taivas on rajana, kun maaseudun idearikkaat ja aikaansaavat toimijat päästävät kekseliäisyytensä irti ja hyödyntävät kiertotalouden mahdollisuuksia. Heidän työtään edistämme esimerkiksi Euroopan unionin osittain rahoittaman maaseutuohjelman välinein.

Maaseudusta puhutaan strategiassa monikossa, koska meillä ei ole yhtä maaseutua. Harvaan asutun maaseudun tarpeet ja valtit ovat erilaiset kuin kaupunginläheisen maaseudun tai ydinmaaseudun.

Hyvien päätösten tekeminen edellyttää maamme monimuotoisuuden tunnistamista ja sitä koskevan tietopohjan jatkuvaa kehittämistä. Monipaikkaisuus on kasvussa ja se tarkoittaa, etteivät ihmiset enää asu, työskentele tai vietä vapaa-aikaansa vain yhdellä paikkakunnalla. Ilmiönä monipaikkaisuus ei vielä näy tilastoissa. Suomen väestöä kuvataan vuoden viimeisen päivän perusteella. Tämä vaikuttaa olettamukseen, että maaseutu on supistuvaa aluetta, vaikka kausittaisesti kasvavia alueita on paljon.

Monipaikkaisuutta haluamme strategiamme avulla myös edistää. Perustana on rahoitus tulevaisuuden tarpeita vastaavalle digitaaliselle infralle paikkoihin, jonne se ei markkinaehtoisesti rakennu. Ei ihmisten tarvitse olla yhteen paikkaan sidottuja, jos elämäntilanne, työ ja toimintaympäristöt antavat mahdollisuuden muuhun. Kansalaisilla tulee paikasta riippumatta olla yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä sekä osallistua digiyhteiskuntaan, eli olla digikansalaisia. Yhteyksien avulla turvataan myös maaseudulla toimivien yritysten osallistuminen digitalouteen. Näin voimme käyttää monipuolisen maamme edut hyödyksemme.

Suomen väestöstä 1,6 miljoonaa asuu vakituisesti maaseuduilla. 30 prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä sijaitsee maaseuduilla. Maaseudun kehittämisellä luomme heille parempia edellytyksiä asua, tehdä työtä ja yrittää maaseutualueilla. Yhtä lailla työstämme hyötyvät 2,2 miljoonaa vapaa-ajan asukasta sekä maaseudulla piipahtavat matkailijat ja harrastajat.

Maaseudun ja saariston kehittäminen on Suomen kehittämistä. Hyvän maaseutu- ja saaristopolitiikan tekeminen vaatii maaseutujemme monimuotoisen mosaiikin tunnistamista sekä entistä tiiviimpää yhteistyötä. Tätä työtä tehdään, jotta me kaikki suomalaiset voisimme hyvin.

Taina Vesanto, maatalousneuvos, maaseudun kehittämisyksikkö

Teksti on julkaistu alkuperäisenä maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla: https://mmm.fi/uusiutuva-suomi-blogi/-/blogs/maaseutumosaiikki-on-mahdollisuuksien-aarreaitta .