Maaseudulla tarvitaan toimivaa vesihuoltoa1

Maaseudulla tarvitaan toimivaa vesihuoltoa

Maaseudun ihmiset ja elinkeinot ovat riippuvaisia vedestä, ihan kuten kaupungeissakin. OECD:n kansainvälisen luokituksen mukaan yli 40 % suomalaisista asuu maaseudulla. Maaseutu kattaa yli 95 % Suomen pinta-alasta. Lisäksi arvion mukaan maaseudulla asuu osa-aikaisesti yli 2,2 miljoonaa suomalaista, jotka eivät näy perinteisissä väestötilastoissa.

Valtaosa suomalaisista asuu, työskentelee ja viettää vapaa-aikaansa monessa paikassa. Tällaisen monipaikkaisuuden merkitys kasvaa yhä. Se näkyy kuitenkin eri tavalla maaseudulla ja kaupungeissa. Maaseudulta kaupunkiin hakeudutaan erityisesti töihin ja opiskelemaan. Kaupungista maaseudulle mennään taas mökille, luontoon sekä kausi- ja etätyöhön. Miljoonat vapaa-ajan asukkaat jakavat aikansa kaupungin ja maaseudun kesken ja voivat vaikuttaa merkittävästi maaseudun elinvoimaan ja yhteisöihin. Tällä tavoin sukkuloivat asukkaat tarvitsevat eri asuinpaikoissaan sekä palveluita että infrastruktuuria.

Vesihuoltoa uudistetaan vastaamaan tämän päivän haasteisiin

Vesihuolto on yhteiskunnan elintärkeä perustoiminto. Alueellinen elinvoimaisuus edellyttää toimivaa vesihuoltoa. Puhdas vesi ja toimiva vesihuolto ovat elintärkeitä maataloudelle, mutta myös muun muassa matkailuelinkeinolle.

Suomen vesihuollosta huolehtii noin 1100 vesihuoltolaitosta. Näistä vajaa 800 on osuuskuntia tai muita asukkaiden itse omistamia laitoksia. Valitettavan usein osaaminen ja resursointi erityisesti maaseututaajamia palvelevissa pienissä laitoksissa on puutteellista. Verkostojen tarkkaa sijaintia, saati kuntoa ei tiedetä, varautumissuunnitelmat voivat olla tekemättä ja korjausinvestointeihin ei ole varauduttu. Kun jotakin sattuu, piiloon jääneet puutteet aiheuttavat nopeasti kriisin. Toimiva vesihuolto on ennen kaikkea turvallisuus- ja terveysasia.

Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti tammikuussa 2020 Kansallisen vesihuoltouudistuksen. Hankkeen tarkoituksena on seuraavien kolmen vuoden aikana löytää keinot vesihuoltoalan uudistumiseen – toisaalta turvaamaan jokaisen vesihuollon asiakkaan jokapäiväiset palvelut, toisaalta viemään alaa eteenpäin vastaamaan uusiin haasteisiin. Uudistustyön keinovalikoimassa on sekä keppiä että porkkanaa, mutta tärkeintä on alan toimijoiden oma halu uudistaa palvelujaan.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset - tulvat, kuivuus ja myrskyt - näkyvät helposti vesihuollossa. Vesihuoltojärjestelmien ilmastoriskien kartoitus ja niihin varautuminen ovat tärkeitä jokaiselle vesihuoltolaitokselle. Vesihuoltoala on myös merkittävä energiankäyttäjä. Vesihuollon energiatehokkuutta on mahdollisuus parantaa sekä vesi- ja viemäriverkostoissa että puhdistamoilla. Myös lämmön talteenotosta jätevesissä on saatu hyviä kokemuksia.

Digitalisaation myötä vesihuoltotehtävät muuttuvat. Verkostotiedon digitalisointi, sensoritekniikka ja automaatio tuovat mahdollisuuden vesihuoltojärjestelmän reaaliaikaiseen hallintaan ja sitä voi hoitaa myös ulkopuolinen toimija. Myös vaikkapa asiakaspalveluja ja tiedottamista voidaan hoitaa nykyistä helpommin vaikkapa usean vesihuoltolaitoksen yhdessä tilaamilla digitaalisilla ratkaisuilla.

Jätevesi ja erityisesti puhdistamoliete nähdään vieläkin usein vain kustannuskysymyksenä. Lietteen energia tulisi kuitenkin saada talteen ja sen ravinteet hyödynnettyä. Ehkä jo lähitulevaisuudessa jätevedet puhdistetaan niin hyvin, että ne pikemminkin parantavat kuin heikentävät purkuvesistön laatua. Kierrätysravinteista tulee ennen pitkää vaihtoehto ehtyvistä mineraaleista tehtäville lannoitteille. Tutkimusta ja tuotekehitystä tähän kuitenkin tarvitaan.

Maaseudun kehittäminen tukemaan myös vesihuoltouudistuksen tavoitteita?

Vesihuoltouudistuksen teemat, ilmastonmuutos, kiertotalous ja digitalisaatio, ovat teemoina myös nykyisessä maaseudun kehittämisohjelmassa ja tulevan rahoituskauden CAP-strategiasuunnitelmassa.

Paikallisia vesihuoltohankkeita, vesijohtoja, viemäreitä ja vedenottamoita on rahoitettu päättyvällä ohjelmakaudella parikymmentä. Seuraavalle rahoituskaudelle voisimme kuitenkin miettiä, millaisilla toimenpiteillä voisimme parhaiten parantaa maaseudun vesihuoltotoimijoiden kykyä reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Olisivatko paikalliset infraisännät vastaus osaamiseen ja aikaresursseihin liittyviin haasteisiin? Uudistuisiko vesihuolto parhaiten lähtemällä uudistustyöhön maaseudulla, pienten ja ketterien toimijoiden tekemänä?

Selvitys infraisännöinnistä

Muokkauspäivämäärä: 20.3.2020
Teksti: Marianne Selkäinaho, Minna Hanski ja Sanna Sihvola maa- ja metsätalousministeriöstä
Kuvat: Vesa Arvonen