Piirretty kartta, johon on piirrettynä teitä ja rakennuksia.

Liikenne kartalle

Maaseudun liikennepäivässä hahmoteltiin kartalle liikkumisreittejä ja -tarpeita sekä mietittiin niihin potentiaalisia muutosmahdollisuuksia. Mielikuvitus tuli käyttöön ja ideoita lenteli!

Ihmiset, yritykset ja palvelut sekä tiet ja muut reitit sijoittuvat omille paikoilleen, toisiaan myötäillen. Tänä päivänä liikkuminen ja kuljetukset perustuvat maaseudulla pitkälti henkilöautoiluun sekä pakettiauto- tai rekkakuljetuksiin. Auto on tulevaisuudessakin maaseudun kulkuväline nro 1, mutta miten käynnissä olevat muutokset heijastuvat liikkumisrutiineihin maaseudulla? Tälläkin hetkellä maaseutualueilla on paljon esimerkiksi ajokortittomia henkilöitä, ja väestön ikääntyessä tämän väestöryhmän ennustetaan kasvavan. Toisaalta kyse on myös vähähiilisyystavoitteista ja älykkäästä maaseudusta.

Työpajapäivässä Heli Siirilä Vaasan yliopistosta väitti, että nyt on hyvä aika kehittää liikkumista maaseudulla. Hän perusteli väitteensä muun muassa sillä, että lakimuutokset, yhteiskunnan ja liikenteen digitalisoituminen, uudenlaiset (liikkumis)palvelut, kiristyvä julkistalous, ihmisten muuttuva arki ja kulutustottumukset sekä liikenteen tekniset muutokset ja liikenteen päästöleikkaustavoitteet ovat yhteisvaikutuksiltaan sellaisia, että juuri nyt on realistista kehittää maaseudun liikennettä.

Ensimmäisessä työryhmäosiossa osallistujat saivatkin eläytyä persoonakorteissa kuvattujen henkilöiden arkeen ja liikkumiseen. Siten piirtyi kartalle erilaisia reittejä kodin ja palveluiden välille. Matkoja kertyikin paljon, kun kaikkien viiden työryhmän liikkumiset yhdistettiin samaan karttaan. Melkoinen vyyhti!

Piirretty kartta, johon on teiden lisäksi piirretty valtava määrä ihmisten reittejä.

Toisaalta on esimerkkejä eri puolilta Suomea, kuinka liikkumista on kehitetty jo tänä päivänä, matkoja saatu yhdisteltyä. Paneelikeskustelussa Kokeiluja, kokemuksia ja kehittämisvälineitä Keski-Pohjanmaan Eläkeliiton Taina Alanko kertoi, kuinka yhdistyksessä on rutiinia organisoida kimppakyytejä yhteisiin tapahtumiin. Asiaan kun liittyy taloudellisia, yhteisöllisiä ja liikenneturvallisuustekijöitä. Tampereen kaupungin NääsMaaS-hankkeesta Mika Kulmala kertoi kokemuksista, joita oli kertynyt lasten koulupäivän jälkeisien harrastuskyytien organisoinnista. Leader Mansikasta Seija Korhonen kannusti hyödyntämään liikenteen kumppanuuspöytä -menetelmää, kun halutaan moniäänisesti keskustella ja kehittää maaseudun liikennepalveluita. Kumppanuuspöytäkeskusteluissa saman pöydän ympärille tulevat esimerkiksi julkinen sektori, yrittäjät, asiakkaat sekä kehittäjätahoja.

Paneelikeskustelun inspiroimana toisessa työryhmätyöskentelyssä osallistujat keskustelivat ja ideoivat, miten liikkuminen voisikaan muuttua maaseutualueilla. Kimppakyytejä? Digitaalisuutta hyödyntämään? Etäosallistumisia? Palveluita kotiin? Tiedotusta palvelutarjonnasta enemmän? Pintaraapaisu aiheeseen sai mukavasti ideat muhimaan sekä synnytti halua keskustella aiheesta myöhemmin.

Maaseudun liikennepäivän järjesti laaja konsortio. Siihen kuului Maaseutuverkoston Älykkäät kylät -teemaryhmä, liikennehankkeita, MTK sekä maakunnallisia kyläasiamiehiä. Konsortio oli laaja, koska liikenteen toimiminen tai toimimattomuus koskettaa meitä kaikkia jollain tavoin. Liikenteen toimivuus on maaseudun tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä. Haaveissa on, että teema huomioitaisiin muun muassa Leader-ryhmien, ELY-keskusten ja maakuntaliittojen seuraavan rahoituskauden ohjelmissa ja strategioissa.

Muokkauspäivämäärä: 22.10.2020
Teksti: Heli Siirilä, projektipäällikkö Vaasan yliopiston tutkimusalusta InnoLabista, joka helposti linkittää liikkumisteeman aiheeseen kuin aiheeseen.