Koko kansan Karhufestivaali

Koko kansan Karhufestivaali

Suomen itäisin kulttuurifestivaali, Ilomantsissa pidettävä Karhufestivaali on tältä vuodelta pidetty, palkinnot jaettu ja puitteet purettu. Nyt on hyvä hetki hengähtää ennen seuraavan vuoden karhuilua. Voidaan myös hetkeksi palata festareiden alkujuurille. Mistä kaikki alkoi? Ja mikä on Karhufestivaalin tulevaisuus?

- Karhufestivaaleilla on oikeastaan kaksi alkujuurta, kertoo Timo Reko Maaseudun Sivistysliitosta. – 2010-luvun alussa Ilomantsin Puu-Pogostan ”kyläsuunnitelman” merkeissä kaavailtiin Ilomantsin tunnukseksi 100 karhun maata. Suunnittelun edetessä todettiin, että tuhannen karhun maa olisi oikeasti iso juttu. – Melkein samanaikaisesti erinomaisesti sujuneen ITE Vaaroilla-hankkeen loppukokouksessa todettiin, ettei tätä kannata jättää tähän. 

Ensimmäiset Karhufestarit toteutettiin kansainvälisen Puusta pitkään -hankkeen rahoituksella. Mallia ensimmäisille festareille otettiin Pohjois-Italiassa pidetystä puunveistotapahtumasta, jossa puunveisto ja markkinat yhdistettiin toimivaksi kokonaisuudeksi.

Ensimmäisille Karhufestareille saapui huikeat 5 000 kävijää. Moottorisahaveiston MM-kisat houkuttelivat paikalle 32 kisaajaa seitsemästä eri maasta. Hyvin onnistunut tapahtuma kannusti jatkamaan ja tekemään tapahtumasta perinteen. Tänä vuonna vietettiinkin jo kuudensia Karhufestareita. Osa kisaajista on ollut mukana joka vuosi.

Karhufestareita ovat vuosien saatossa siivittäneet niin Ilomantsin 140. vuotisjuhlavuosi kuin Suomen 100. vuotisjuhlavuosi sekä moottorisahaveiston SM- ja MM-kisat. Kolme vuotta sitten tapahtuma sai rinnalleen toisen festivaalin, kun Villiruokafestarit lanseerattiin Vaara-Karjalan Leaderin toimesta. Timo Rekon mukaan samanaikaiset Villiruokafestarit ovat loistava juttu. – Nämä kaksi tapahtumaa luovat festivaalin, joka on erilainen kuin muut. Viikonloppu on kansanjuhla, joka ei rajoitu tietylle ihmisryhmälle. Koko kansa on liikenteessä.

Ensi vuonna teemana freestyle

Ensimmäiset festarit toteutettiin pääsääntöisesti Maaseudun Sivistysliiton toimesta, mutta viime vuosina MSL:n roolina on ollut veistotapahtuman järjestämisen lisäksi lähinnä koordinoida ja markkinoida tapahtumaa. Kunta, paikalliset yritykset ja järjestöt ovat ottaneet tapahtuman omakseen. - Alussa tapahtumaa katsottiin hieman karsaasti, kun järjestelyt tulivat ylhäältä päin. Mutta nyt ilomantsilaiset ovat täysillä mukana, Timo Reko toteaa tyytyväisenä. – Monella paikallisella yrityksellä ja järjestöllä oli festareiden aikaan omat oheistapahtumansa. Toivottavasti näin on myös jatkossa.

Vaikka tapahtuma oli tänäkin vuonna menestys ja kävijöitä oli viikonlopun aikana Ilomantsissa lähes 8 000, löytyy järjestelyistä aina jotakin kehitettävää. – Liikenteenohjausta ja parkkipaikkoja pitää miettiä vielä tarkemmin. Samoin kuljetuksia voisi vielä kehittää. – Ilomantsiin sopisi vielä tapahtuman aikaan lisää ihmisiä, joten mahdollisuuksia on, Timo Reko toteaa. Karhujakin Ilomantsiin mahtuu, sillä nyt veistoksia löytyy Ilomantsista noin 200 kappaletta. Tuhannen karhun maahan on vielä matkaa, mutta tulevien festareiden myötä luku täydentyy pikkuhiljaa.

Suunnitelmia Karhufestareille on jo ainakin seuraavalle kahdelle vuodelle, joista vuosi 2021 on jälleen MM-kisa vuosi. Ensi vuonna festarit pidetään 13.-15.8.2020. Tulossa on ITE-taiteen 20-vuotisjuhlavuosi, jonka kunniaksi veistokisoissa saadaan niin sanotusti vapaat kädet. – Ensi vuonna teemana on freestyle. Veistoksia saa esimerkiksi maalata ja muutenkin tuunata. Mutta karhu ja sahaus ovat aina ytimessä, Timo Reko summaa.

Jos et malta odottaa ensi vuoden kisoja, voit aina käydä ihastelemassa veistoksia tuhannen karhun maassa, Ilomantsissa!

Karhufestareista on myös kirjoitettu paljon eri medioihin. Esimerkiksi YLE:n Egenland on käynyt tekemässä juttua vuoden 2018 festivaaleista.

Kuvat: Mari Voutilainen