Kestävää kehittämistä yritysten yhteistyöllä

Kestävää kehittämistä yritysten yhteistyöllä

Koheneva taloudellinen tilanne on siivittänyt vuonna 2014 käynnistyneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hyvin käyntiin. Vuodenvaihteesta 2015–16 käytössä olleelle yritysrahoitukselle on löytynyt hyviä käyttökohteita innovatiivisista ja kasvuhakuisista maaseudun yrityksistä. Rahoituksen avulla on monipuolistettu maaseudun yritysrakennetta, kehitetty yritysten kilpailukykyä ja tuettu talouskasvua.

Vuosina 2007–2013 maaseudun yritysrahoitusta käytettiin kaikkiaan 252 miljoonaa euroa. Vipuvaikutuksesta yritykset investoivat yksityistä rahoitusta lähes 700 miljoonaa euroa. Näin saatiin lähes miljardin euron panostus työllisyyteen ja maaseudun elinvoiman lisäämiseen. Kuluvassa ohjelmassa yritysrahoitusta on käytettävissä 301 miljoonaa euroa. Jo viime vuoden loppupuolella 136 miljoonan euron rahoituksella oli yhdessä yksityisten panosten kanssa saatu aikaan 546 euron investoinnit.

Yrityksen kehittäminen on kestävyyslaji

Ruoka-ala työllistää Suomessa 400 000 henkeä. Alan alkupää on maatiloilla, joilla tuotetaan terveellistä, turvallista ja laadukasta ruokaa. Tilaamamme selvityksen mukaan maaseutuohjelma on edistänyt maatalousalan pienyritysten toimintaa kohtuullisen hyvin. Tukien määrää enemmän kilpailukykyyn vaikuttavat uudistukset, joita rahoitus auttaa tekemään. Myös osaamiseen panostaminen on investointi tulevaisuuteen. Maaseutuohjelmasta aloitustukea saaneet nuoret viljelijät ovat olleet tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja neuvontaan.

Maaseutuohjelma edistää siirtymistä kestävään kiertotalouteen. Kiertotalous synnyttää aivan uudenlaisia yrittäjyysmahdollisuuksia ja vanhoja kehitetään uudesta vinkkelistä. Toisen jätteestä tuleekin toisen raaka-aine. Se lisää kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Biotalouden resurssit sijaitsevat voittopuolisesti maaseudulla, joka on otollinen paikka kestävään kiertotalouteen perustuvalle yrittäjyydelle. Digitalisaation avulla kaavilainen ja helsinkiläinen yritys voivat olla ihan yhtä houkuttelevia vaikkapa Aasian markkinoilla. Jos kaavilainen yritys onnistuu valjastamaan sijaintinsa markkinointivaltikseen, se voi mennä heittämällä ohi kaupungissa sijaitsevasta kilpakumppanistaan.
Vaikuttavuutta yritysten yhteistyöllä

Yritysten yhteistyön kehittyminen on jatkunut hyvällä vireellä. Yritysryhmähankkeet ovat täsmätyökalu, jota hyödyntäneet yritykset ovat antaneet hyvää palautetta. Jo ennen tarkempia arviointeja, rahoitusmuoto vaikuttaa erittäin tulokselliselta.

Yritysryhmähankkeessa vähintään kolme yritystä toimii yhdessä jonkin kehittäjätahon, kuten elinkeino-yhtiön tai neuvontajärjestön kanssa. Niitä on koko maassa rahoitettu reilut sata, joista peräti 16 Keski-Suomessa. Etelä-Savossa on tuettu viittä yritysryhmähanketta, Pohjois-Savossa kahta ja Pohjois-Karjalassa vastaavasti kuutta. Yhteensä neljän maakunnan yritysryhmähankkeita on rahoitettu yli 1,4 miljoonalla.

Pääosa yritysryhmähankkeista liittyy matkailuun. Matkailuyritykset ovat yhdessä kehittäneet markkinointiaan ja esimerkiksi digitalisaation liittyvää osaamista. Osan yritysryhmistä ovat muodostaneet eri aloilla toimivat yritykset, joilla on yhteinen kehittymisen tavoite, kuten digi-osaaminen, markkinointi, vientiosaaminen tai verkostoituminen.

Parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä on käynnissä lukuisia selvityksiä edellisen ja kuluvan maaseutuohjelman tuloksellisuudesta. Kovasti odotettu on muun muassa toiminnan työllisyys- ja aluetaloudellisia vaikutuksia kartoittava selvitys, joka juuri käynnistyi. Selvitykset antavat pohjaa tulevan EU-rahoituskauden valmisteluun. Tässä vaiheessa viestimme aktiivisesti Suomen näkökannoista komissiolle. Vaikuttamme siihen, että tulevaan rahoituskauteen saadaan konkreettista yksinkertaistamista, valvonnan keventämistä sekä riittävää rahoitusta, jonka kirittäminä yritysten on hyvä uudistua ja kasvaa.

Lisätietoja maaseutuohjelmasta: Maaseutu.fi

Artikkeli on julkaistu Pohjois- ja Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen ELY-keskusten lehdessä Yrittävä maaseutu.

Teksti: Minna-Mari Kaila, kirjoittaja toimii osastopäällikkönä maa- ja metsätalousministeriössä.