Kaupunki ja maaseutu tarvitsevat toisiaan tulevaisuudessakin

Kaupunki ja maaseutu tarvitsevat toisiaan tulevaisuudessakin

Juuri nyt, kun Suomi on palaamassa kesälaitumilta arkeen kaupunkien hyörinään, on hyvä hetki pohtia maaseudun ja kaupungin suhdetta.

MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola huomautti keväällä Kymenlaakson maaseutufoorumissa, että kaupunkien ja maaseudun välille on lietsottu vastakkainasettelua aivan turhaan.
- Vaikka kaupungeissa asuu yhä enemmän väkeä, tarvitaan maaseutua entistä enemmän. Ilman maaseutua kaupungeissa tulisi kylmä ja nälkä. Viikonloppuisin Helsingistäkin on aika pitkät autoletkat maaseudulle, Mäki-Hakola muistutti.

Samoilla linjoilla on samassa tilaisuudessa puhunut tulevaisuustutkija Ilkka Halava.
- Tarvitaan kaupunkimainen ympäristö, jossa välineet ja ihmiset ovat saatavilla. Tarvitaan myös luontoympäristö, jossa kehomme palautuu tasapainotilaan, hän sanoi.
Euroopan suurista keskuksista luonnon rauhaan siirtyminen on jo nyt paikoin haastavaa, kun taas Suomessa kaupunki- ja luontoympäristö ovat lähellä toisiaan. Tämä on aikamoinen kilpailuvaltti Suomelle.
- Lapissa ollaan jo pitkällä luonnon tuotteistamisessa. Mutta miten saisimme nostettua maaseutumatkailun ja ruoan sekä muut elämykset osaksi sitä? Kylillä on matkailussa hienoja mahdollisuuksia, Mäki-Hakola huomautti.

Teknologian kehitys tuo mahdollisuuksia maaseudullekin

Luonto- ja maaseutumatkailun ohessa ruoka on Suomelle varteenotettava mahdollisuus.
- Kun muualla maailmassa ruoan puhtaus heikkenee, me olemme ykkösiä. Ne asiat, joissa muu maailma heikkenee, me olemme ykkösiä, Halava summasi.
Hän pitää outona puheita, joiden mukaan palvelut vähenevät ja karkaavan kauaksi kuluttajista, sillä verkkopalvelut ovat internetin kautta saatavissa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Verkkokauppa ja muut nettipalvelut kehittyvät parhaillaan huimaa vauhtia.
- Aiemmin ihmiset menivät tavaroiden ja palveluiden luokse, nyt palvelut ja tavarat liikkuvat ihmisten luokse. Kaikenlainen tavara tulee liikkumaan juuri sinne, minne haluamme, ja murto-osalla fyysisen kauppaliikkeen kustannuksiin verrattuna, Halava kertoi.

Ilkka Halava sanoi, että elämme kaikin puolin murroksen aikaa ja seuraavat 20 vuotta tulevat olemaan ihmiskunnan historian jännittävin ajanjakso. Esimerkiksi liikenteen kehittyminen huippunopeine luotijunineen muuttaa maailmaa ennennäkemättömällä tavalla.
- Maantieteen merkitys tulee häviämään 20 vuodessa. Ja kun etäisyydet häviävät, en halua nähdä Suomea, jossa maaseutu näivettyy, hän linjasi.

Meidän on nähtävä omat vahvuutemme

Alueille elinvoimaisuus ei lankea tulevaisuudessakaan itsestään, vaan töitä on tehtävä. Halava toivoo, että yleinen asenneilmapiiri muuttuisi Suomessa positiivisempaan suuntaan ja huomaisimme omat vahvuutemme.
- Muu maailma näkee Suomen sivistys- ja koulutustason huippuhyvänä. Meillä teknologian käyttöhalukkuus on myös maailman huippua, korruptiota on erittäin vähän ja vastuunoton henki on korkealla.
Jostain syystä emme kuitenkaan näe, kuinka hienot lähtökohdat meillä on.
- Kun ulkomailla tehdään Suomelle aaltoja, meillä vaan valitetaan. Kun Suomi julistettiin maailman onnellisemmaksi maaksi, suomalaiset ajattelivat, että tutkimuksessa täytyy olla jokin mittausvirhe. Onnistumme myös tekemään monesta asiasta ihmeen riitaisaa. Meidän pitää löytää toisemme ja alkaa tehdä asioita fiksusti, Halava summasi.

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava ja MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola puhuivat Kymenlaakson maaseutufoorumissa 14.4.2018 Kuusankoskitalolla Kouvolassa. Tilaisuuden järjesti Leader Pohjois-Kymen Kasvu ry yhteistyökumppaneineen.

7.8.2018

Juttu on julkaistu myös KaakonKantrin sivuilla.

Teksti: Saija Räty, tiedottaja, KaakonKantri.fi
Kuvat: Kuvituskuva