Ilmastonmuutokseen voi varautua

Ilmastonmuutokseen voi varautua

Ilmastoviisas.fi -sivusto auttaa kaikkia elinympäristönsä hyvinvoinnista huolehtivia ilmastoviisaissa ratkaisuissa.

”Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle” on hanke, jonka sivusto on suunnattu maanviljelijöille, mutta siellä on hyödyllistä tietoa meille kaikille.

Mikkelin Kenkäverossa Saagan päivänä pidetyssä ilmastoseminaarissa tuli esiin viljelijöille, neuvojille ja alan opiskelijoille tehdyn kyselyn kautta näkemyksiä ja askeleita kohti viisaampia ilmastoratkaisuja. Luonnonvarakeskuksen tutkija Karoliina Rimhanen nosti esityksessään esiin vastaajien ajatuksia.
-Tämä selvitys osoittaa, että muutos edellyttää aina joustavuutta ja varautuminen edistää lopulta taloudellista menestymistä, Rimhanen sanoi.

Ensimmäisenä ja tärkeimpänä varautumisen toimena viljelijät pitivät kyselyn mukaan maan kasvukunnosta huolehtimista, sillä se on myös taloudellisesti järkevää. Maaperästä huolehtimisen ja hiilinielujen eli metsienhoidon keinot nousivat voimakkaasti esille myös muutama viikko sitten julkaistussa maailmanlaajuisessa ilmastoraportissa.

Toisena varautumisen keinona kyselyvastauksissa nousi esiin monipuolisten viljelykasvien valinta ja kestävien lajikkeiden jalostus. Palkokasvien kyvystä sitoa ilmakehän typpeä ja lisätä maaperän eloperäisen aineksen määrää sekä parantaa seuraavien viljelykasvien satoa kuultiin myös Luken tutkijan Kaisa Kuoppalan puheenvuorossa ”Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille”. Kyselyvastauksissa viisaana pidettiin myös ravinteiden kierrättämistä satoon.

Koska seminaari oli samaan aikaan webinaari, kommentoitiin palkokasvitietoutta myös seuraavasti chatissä:
-Hernekeitto torstaina ei ole siis yhtään huono ratkaisu.

Viljelijät pyrkivät kyselyn mukaan parantamaan maan vesitaloutta ja hyödyntämään uusiutuvia energianlähteitä. Tärkeänä varautumistoimena kyselyssä pidettiin energia- ja ravinneomavaraisuuden kasvattamista. Koulutuksen ja tietoisuuden lisäämistä toivottiin myös viljelijöiden vastauksissa.

Mitkä ovat Sinun ilmastoviisaat ratkaisusi?

Noora Ruuth pyörittää Luonto-Taipale-nimistä hevostilaa ja siinä ohessa kasvinviljelyä Mikkelissä. Tila tuottaa enimmäkseen mansikkaa ja avomaavihanneksia. Heinä menee suurimmaksi osaksi tilan hevosille ja metsätalous on osa elinkeinoa.
-Tuntuu pahalta, kun viljelijöitä syyllistetään some-keskusteluissa. Mikä on se oikea totuus? Olemme ekosysteemi, joka on kehä, Ruuth sanoo.
Hän pohtii, että hevosella ratsastaminen on saasteetonta, mutta paluu 50-luvulle on mahdotonta.
-Ostin kaasuauton ja sitä voisin pitää omana ilmastotekonani. Kun ajan, tulee pakoputkesta vain vesihöyryä. Kritisoin sähköautoja siksi, että emme voi olla varmoja, mistä sähkö tulee, Ruuth perustelee.
Hän kertoo, että perässä raahaavat tuottajahinnat eivät kannusta tuottajuuteen ja siksi matkailuun panostaminen ja retki- ja vaellusratsastuksen matkailupakettien tuotteistaminen kiinnostaa häntä juuri nyt.
-Muovi pitäisi saada myös paremmin kiertämään, sillä muovimaailma ahdistaa minua.
Henkilökohtaisessa elämässä myös kosmetiikkaan suhtautuminen on herättänyt Noora Ruuthin ostamaan mahdollisimman luonnonmukaisia ja ei-mikromuoveja-sisältäviä tuotteita.

Noora Ruuth osallistuu ilmastotalkoisiin ajamalla kaasuautolla
ja vähentämällä muovia omissa valinnoissaan.

Tervo Tolvanen Rääkkylästä, Pohjos-Karjalasta tuli Ilmastoviisaita-seminaariin ohikulkumatkalla. Hänenkin tilallaan marjanviljely on tärkein tuotantosuunta. Tilalla pyritään huolehtimaan, että peltojen salaojitus ja kuivatus toimisi hyvin.

-Emme ole halunneet avohakkuita, vaan olemme tehneet harvennushakkuita. Ruokapuolella taas tunnen joskus piston sydämessäni, sillä kasvisten osuutta voisimme lisätä nykyisestä. Toisaalta suosimme kausisyömistä ympäri vuoden, Tolvanen sanoo.
Vaikka monella maanviljelijällä ei juuri nyt riitäkään paukkuja maailman parantamiseen, voisi juuri ”maailmanparannus” vaikuttaa Tolvasen mielestä myönteisesti myös rahatilanteeseen. Pelloilta, joilla on hyvä kasvukunto, saadaan parempia satoja. Pitkäjänteisyyteen pyrkiminen on tärkeää tilan kehittämisessä ja tukipolitiikan suunnittelussa.
-Oma ilmastotekoni on aurinkosähköpaneelien asennus konehallin puolelle tänä kesänä.

Tervo Tolvanen on asentanut konehalliinsa
aurinkosähköpaneelit eikä tee metsissään avohakkuita.

Maisa Juntunen on kaupunkilaistaustainen maitotilallinen Kangasniemeltä. Ollinahon 400-vuotta vanha sukutila tuottaa maitoa. Pellot ovat jo luomuviljelyssä ja kesäisin karja laiduntaa pelloilla ja metsälaitumilla.
Juntunen muutti perheineen puolisonsa kotitilalle Kangasniemelle vuonna 2012 ja aloitti samalla maatalousalan opinnot. Kipinä muutokseen syntyi kiinnostuksesta lähiruokaa ja yleisesti ruoan alkuperää kohtaan. Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin vuonna 2014.
-Moni asia vaikuttaa ilmastoon. Ruoantuottajana pyrin huolehtimaan peltojen multavuudesta ja kasvukunnosta luonnonmukaisin menetelmin ja siten olemaan mahdollisimman vähän riippuvainen fossiisesta energiasta.

Juntusta kiinnostavat peltojen hiilensidontakyky ja metsien kestävä hoitaminen.
-Henkilökohtaisesti olen päättänyt vähentää lentämistä ja suosia lähimatkailua sen ekologisuuden vuoksi, Juntunen miettii.
Hän uskoo, että lähimatkailussa on paljon mahdollisuuksia.
-Pyrin suosimaan lähellä tuotettua ja mieluiten luomuruokaa. Syön kasvispainotteisesti ja vain itse kasvatettua lihaa, kohtuullisesti.
Juntusen maaseutukuva on muuttunut maalle muuton myötä. Maalla on tilaa elää omannäköistä elämää. Maaseudulla on myös yhteisöllisyyttä sekä luonnon rauhaa hektisyyden vastakohdaksi.
Juntusen mielestä vastakkainasettelu on turhaa, sillä maaseutu tarvitsee kaupunkilaisia ja kaupunkilaiset maaseutua. Maalla sukupolvet kohtaavat ja vapaaehtoistyölle on tarvetta ja intoa.

Maisa Juntunen on päättänyt vähentää lentämistä ja lisätä ekologisempaa lähimatkailua. Lisäksi hän haluaa huolehtia peltojen multavuudesta ja kasvukunnosta luonnonmukaisin menetelmin.

Mitä voit tehdä omalla tilalla ilmastonmuutokseen varautumiseksi?

Esimerkkejä:

• Kasvatan peltomaan hiilinielua ja vaalin sen rakennetta ja kasvukuntoa.
• Vältän peltojen tiivistymistä.
• Huolehdin peltojen vesitaloudesta, eli ojituksesta ja salaojien toimivuudesta.
• Viljelen alus- ja kerääjäkasveja.
• Viljelen monivuotisia kasveja osana viljelykiertoa.
• Viljelen palkokasveja, hyödynnän biologista typensidontaa viherlannoituksena ja tuotan kotimaista valkuaisrehua ja/tai kasviproteiineja ihmisten ruoaksi.
• Vähennän muokkausta erityisesti turvemailla ja viljelen turvemaalla nurmikasveja.
• En raivaa turvemaita uusiksi pelloiksi.
• Lannoitan kasvien tarpeen mukaan.
• Varastoin lannan asianmukaisesti, levitän lannan kasvukauden aikana ja multaan sen välittömästi.
• Ruokin eläimet tarpeen mukaan, vältän valkuaisyliruokintaa.
• Mietin, voisinko tuottaa ja käyttää uusiutuvaa energiaa (energialähteenä puu, tuuli, aurinko, biokaasu)
• Pyrin tilojen välisen yhteistyön lisäämiseen, kaikkia osapuolia hyödyttävästi ja riskejä hajauttaen.
• Opin toisten kokemuksista, etsin tietoa ja teen kokeiluja.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hanke on valtakunnallinen tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena on edistää maaseudun tarpeista lähtevää ilmastotyötä, sekä ilmastonmuutoksen hillintää että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Valtakunnallista tiedonvälityshanketta rahoitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (Hämeen ELY-keskus).

23.10.2018
Teksti: Tiina Judén
Kuvat: Tiina Judén