Ideoita hankehallinnoinnin yksinkertaistamiseen eri puolilta Eurooppaa

Ideoita hankehallinnoinnin yksinkertaistamiseen eri puolilta Eurooppaa

Yksinkertaistetuilla kustannusmalleilla voi saada lisää tuloksellisuutta hanketoimintaan: hallinnollinen taakka kevenee ja virheiden mahdollisuus pienenee. Tästä toivotaan tehoa maaseudun kehittämisohjelmien ja Leader-strategioiden toteutukseen. Mutta, Applen suunnittelijana toimineen Jonathan Iven sanoin, “simplification is one of the most difficult things to do”, joten on hyvä kuulla, miten muissa maissa on sovellettu yksinkertaistettuja kustannusmalleja.

Jossain EU-jäsenmaissa yksinkertaistetut kustannusmallit ovat olleet käytössä jo ohjelmakauden alusta lähtien ja näin toiminnasta on saatu jo käytännön kokemusta.

Euroopan maaseudun kehittämisen verkosto kutsui juhannuksen alla noin 70 toimijaa Brysseliin keskustelemaan ja vaihtamaan hyviä käytäntöjä yksinkertaistetuista kustannusmalleista maaseuturahaston hankkeissa. Toimijoita oli niin ministeriöistä, keskushallinnoista, maksajavirastoista, maaseudun verkostoyksiköistä, Leader-ryhmistä ja tuensaajista.

ENRD:n yksinkertaistetut kustannusmallit -seminaarin osallistujia

Työpajan aluksi kuultiin perusasiaa yksinkertaistetuista kustannusmalleista ja niiden käytöstä komission työllisyys- ja maatalouspääosastojen asiantuntijoilta Michael Grosselta (DG EMPL) ja Marina Hadjiyannilta (DG AGRI). Mielenkiintoinen oli myös Snejana Kolevan (DG AGRI) esitys yksinkertaistettujen kustannusmenetelmien käytöstä tarkastuksen näkökulmasta.

Yksinkertaistettujen kustannusmenetelmien käyttöönotto vaatii aina huolellisen analyysin siitä, miten malli saadaan toimimaan. Parhaimmillaan ne tuovat runsaasti etuja lisäämällä hankkeen tuloksellisuutta ja vähentämällä hallinnollista taakka sekä virheiden mahdollisuutta. Jotkin mallit taas perustuvat keskimääräisiin kustannuksiin, jolloin osa hankkeista ”voittaa” ja osa ”häviää”, mutta hallinnollinen taakka on hakuprosessissa kevyt.  

Hyviä käytäntöjä tilaisuudessa tuotiin esiin eri näkökulmista ja eri puolilta Eurooppaa: Andreas Grieß Saksasta esitteli yksinkertaistettujen kustannusmenetelmien käyttöä Saksin alueen Leader-toiminnassa, mm. yksikkökustannusten käyttöä kylätalojen rakentamisessa.

Itävallan esimerkit ja käytännöt esittelivät Julian Gschnell ja Stefan Niedermoser. Itävallan Leader-ryhmät aikovat tulevaisuudessa ottaa käyttöön toimintarahassa prosenttimääräisen kustannusmallin (flat rate max 40 %).  

Suomen hyvät käytännöt kertakorvaushankkeista esitteli Kati Vaissalo Ruokavirastosta. Kertakorvausmenettely on otettu Suomessa käyttöön 2018 lopulla ja sen käyttö painottuu käytännön syistä Leader-ryhmien rahoittamiin hankkeisiin. Noin puolen vuoden sisällä kertakorvausmallin käyttöönotosta vireillä oli jo lähes 100 kertakorvaushanketta. Suomi on ensimmäisenä maana Euroopassa ottanut tämän tyyppisen mallin käyttöön ja Suomen kokemuksista oltiin hyvin kiinnostuneita.

Maija Rintamäki Leader YHYRES -yhdistyksestä toi terveiset neljältä Leader-ryhmän rahoittamalta hankkeelta, jotka on toteutettu kertakorvausmenetelmällä. Leader-ryhmällä ja sen antamalla neuvonnalla on avainrooli hankkeen kustannusmallin valinnassa: vain ymmärtämällä mitä etuja ja vaatimuksia kullakin mallilla on, voi tuensaaja tehdä hankkeen kannalta parhaan ratkaisun. Rintamäen mukaan kertakorvaushankkeen suunnittelu ja hakuvaihe ei käytännössä eroa aikaisemmasta todellisiin kustannuksiin perustuvasta kustannusvaihtoehdosta. Sen sijaan maksatusta haettaessa eräskin tuensaaja hämmästeli, kuinka helppo maksuvaihe käytännössä oli: kuittien, tiliotteiden, pääkirjojen ja muiden dokumenttien sijaan tarvittiin vain lyhyt hakemus ja loppuraportti, jonka kuvista selvisi mitä hankkeessa on tehty.

Työpajan lopuksi tehtiin ryhmätyönä Tiekartta yksinkertaistettujen kustannusmenetelmien käyttöönottoon:

Tiekartta yksinkertaistettujen kustannusmenetelmien käyttöönottoon

Tilaisuus antoi uusia näkökulmia ja hyviä käytäntöjä yksinkertaisempaan tulevaan kauteen. Tärkeää oli huomata, että myös muut jäsenmaat painivat samojen ongelmien kanssa ja kansainvälinen yhteistyö olisikin kovin tervetullutta.

Tilaisuuden ohjelman ja esitykset löydät täältä.


Teksti: Kati Vaissalo
Kuvat: Kati Vaissalo, ENRD-työpajojen esitykset.