Euroopan verkostot kokoontuivat pohtimaan erityisryhmien osallistamista

Euroopan verkostot kokoontuivat pohtimaan erityisryhmien osallistamista

Euroopan maaseutuverkostojen tämän ohjelmakauden 9. tapaaminen järjestettiin marraskuussa Kyproksella. Suomesta tapaamiseen osallistuivat verkostopalveluiden Lauri Hyttinen ja Sinikka Torssonen. Tapaamisen ensimmäisessä päivässä keskityttiin eurooppalaisen verkostotoiminnan kehittämisen ja toinen päivä oli osallistamisen (social inclusion) –työpajaa.

Euroopan maaseutuverkoston ENRD Contact Point –yksikkö esitteli kokouksessa tulevan vuoden suunnitelmiaan. Katsauksen jälkeen siirryttiin pienryhmissä puimaan seuraavia aiheita: yhteisen verkostodatan kerääminen, eri teemoihin liittyvä toiminto verkostoissa ja hyvien käytäntöjen välittäminen.

 

Tietojen keräämistä
yksinkertaistettiin

 

Lauri Hyttinen oli toisena ryhmänvetäjänä verkostodatan keräämisen työryhmässä. Ryhmän tavoitteena oli lähinnä vahvistaa jo aiemmin pienemmän työnyrkin tekemiä ehdotuksia liittyen siihen, miten yhteisten tietojen keräämistä voidaan tehostaa ja helpottaa. Kerätyn tiedon laatua on heikentänyt se, että pyydetyissä tiedoissa on ollut tulkinnanvaraisuutta ja osa niistä on koettu turhaksi.

Työpajan lopputulos oli, että kerättävää tietomäärää vähennettiin oleellisesti. Määrä putosi jopa neljäsosaan alkuperäisestä. Lisäksi tietojen syöttöä verkossa halutaan kehittää käyttäjäystävällisemmäksi.

Sinikka Torssonen osallistui hyvien käytäntöjen työpajaan, johon Contact Point toi keskusteluun eurooppalaisen parhaiden käytäntöjen kilpailun. Työpajassa todettiin kuitenkin yksimielisesti, että on vielä aivan liian aikaista kilpailulle. Joissain maissa ohjelma on vasta juuri lähtenyt käyntiin, eikä hankkeita vielä ole, saati sitten tuloksia. Varhaisissakin maissa kuten Suomessa on vielä hyvin vaikea löytää tämän ohjelmakauden hankkeita, joiden kaikki tulokset ovat jo näkyvissä.

Kyproksen tapaamisessa käytiin läpi myös viime kesänä Jyväskylässä Euroopan maaseutuverkostoyksiköille järjestetyn innovaatioleirin tuloksia. Kyproksella käytiin läpi jokaisen ryhmän osalta, missä minkäkin innovaation suhteen mennään. Asioissa oli edetty ja tulokset alkavat konkretisoitua toiminnaksi vuoden 2018 aikana.

Ensimmäisen päivän päätteeksi Sinikka kertoi kokemuksistaan kahden viikon työvaihdosta Brysselissä. Kokemuksista voit lukea lisää täältä. Tapaamisen osallistujilta kysyttiin kiinnostusta vastaavanlaiseen työvaihtoon, joko ENRD Contact Pointin kanssa tai vertaisvaihtona toisen maan verkostoyksikön kanssa. Kiinnostus oli suurta, etenkin kansallisten verkostoyksiköiden välisenä, ja asian kanssa on tarkoitus edetä.

 

Osallistamisen työpajassa
uusia ideoita

 

Ensimmäinen päivä Kyproksen tapaamisessa päättyi siihen, että kukin osallistuja valitsi yhden häntä kiinnostavan kohderyhmän niin sanotuista vaikeasti tavoitettavista ryhmistä. Näin muodostuneiden ryhmien kesken haarukoitiin keskeisiä haasteita ja tavoitteita seuraavan päivän työpajoihin.

Yksi kohderyhmistä nousi ylivoimaiseksi ykköseksi: lähes kaikki osallistujat olivat kiinnostuneita tavoittamaan nuoria. Muutama ilmoitti, että haluaa yrittää löytää keinoja tavoittaa maaseudun naisia, pieni ryhmä halusi keskittyä romaneihin. Suomesta käsin katsottuna naisten nostaminen erityisryhmäksi maaseudun kehittämisen kannalta tuntuu vieraalta, mutta esimerkiksi Kreikassa on toisin. Kreikassa miehet muuttavat töiden perässä kaupunkeihin ja naiset jäävät maaseudulle. Englannissa maaseudun naisia taas haluttiin enemmän mukaan maaseudun kehittämisen ydinryhmiin kuten Leader-ryhmien hallituksiin, Suomessa tämäkään asia ei ole ongelma.

Osallistamisen työpajan alustukset olivat vaikuttavia. Koska vaikuttavuus on iso asia monestakin näkökulmasta juuri nyt, oli erityisen mielenkiintoista tutustua käsitteeseen SROI, joka tarkoittaa sijoitetun pääoman sosiaalista tuottoa. Lisäksi kuulimme mielenkiintoista tutkimustietoutta ja käytännön esimerkkejä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja erityisesti siihen liittyvästä viestinnästä.

Leader-ryhmien puheenvuoroissa nousi esiin Euroopan monimuotoisuus. Päällimmäisenä jäi mieleen Unkarin Leader-ryhmän edustajan esimerkeistä maan itäosia edelleen vaivaava kolhoosimentaliteetti. Historiaan nojaava kolhoosimentaliteetti vaikeuttaa maaseudun kehittämistä Unkarissa, koska on kyliä, joissa asukkaat eivät kykene oma-aloitteisuuteen eivätkä halua osallistua kehittämiseen.

Alustusten jälkeisessä työpajaosiossa pyrittiin kehittämään, konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla maaseutuverkostot voivat olla mukana vastaamassa osallistamisen haasteisiin. Nuoret nousivat jälleen halutuimmaksi kohderyhmäksi ja toimenpiteissä korostuivat viestinnälliset tempaukset. Erilaisista ehdotuksista voidaan mainita yhden työryhmän ehdotus, jota Tshekin tasavallassa aiotaan kokeilla: testataan hevostalouden ympärille rakentuvaa konseptia, jonka tavoitteena on herättää hevosista kiinnostuneiden naisten mielenkiintoa ja lisätä heidän tietämystään maaseudun mahdollisuuksista.

 

Lisätietoja:

Teksti: Sinikka Torssonen ja Lauri Hyttinen
Kuvat: Sinikka Torssonen