Sun mun ja meidan maaseudut Onnellinen maaseutu

Elä maalla ja ole onnellinen

Maalla on vähemmän byrokratiaa ja jonoja, enemmän tilaa ja onnellisuutta. On ihme, ettemme kaikki jo asu siellä.

- Vaikka asutus keskittyy kaupunkeihin, hyvinvointi ei niihin kasaudu, sanoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen.

Hyyryläinen viittaa kyselyihin ja tutkimuksiin, joiden mukaan maaseudun asukkaat ovat elämäänsä tyytyväisempiä kuin kaupunkilaiset. Vastaavia tutkimuksia on tehty niin EU:ssa kuin Suomessakin, ja tulos on samansuuntainen: maalla on ihmisen parempi olla. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL:n muutaman vuoden takainen jättitutkimus kertoi, että maaseudulla onnellisia on yli puolet, kun kaupungissa jäätiin sen alle. Tuore Maaseutubarometrikin kertoo, että yhä useampi suomalainen asuisi mieluiten maalla, jos voisi.

Yleisesti onnellisuustutkimuksessa määritellään onnellisuuteen vaikuttavat seuraavat yksilöön liittyvät tekijät: persoonallisuustekijät (esim. hyvä itsetunto), sosiodemografiset tekijät (ikä, sukupuoli), talous (työllisyystilanne ja rahatilanne), tilannekohtaiset tekijät (esim. oma terveys) ja institutionaaliset tekijät (saatavilla olevat palvelut). 2000-luvulle tultaessa onnellisuutta alettiin tutkia enemmän myös alueellisuus huomioiden. Miksi ihmiset ovat onnellisia ja missä? Tarkemmin tähän tutkimukseen voi tutustua Onnellisuus erityyppisillä alueilla -artikkelista

Mistä onni maalla sitten rakentuu?

Maalla moni asia on mutkatonta, kertovat kaupungista muuttaneet. Lapsen päivähoitopaikka järjestyy lähimmältä mahdolliselta perhepäivähoitajalta tai likeisestä ryhmäperhepäiväkodista. Itse asiassa varhaiskasvatustoimistossa oli jo odotettu soittoa, ja perheenne mieltymykset tietäen paikka metsäpäiväkodista oli vähän niin kuin varattunakin. Ihan aina ei haittaa, että asioilla henkilöpaperit unohtuivat, koska toimiston väki kyllä muistaa äitisi tai tätisi ja kysyy, vieläkö se pihatienne iso koivu on pystyssä. Sulkapallovuoro kyläkeskuksen urheiluhallista on todellakin mahdollista saada torstaina kello 18 – 19, eikä haittaa, vaikka menisi vähän pitkäksikin. Jaa juniorijääkiekkoa iltayhdeksän jälkeen? Ei toki, junnujen jäävuoro on viidestä kahdeksaan. Niin se rakennuslupa hevostallille? Se menee valitettavasti alkuviikkoon, kun saadaan paperit valmiiksi. Mutta odotellessa velipoika voi tuoda ne sorat ratsastuskenttänne pohjalle, sehän asuu melkein teidän vieressä. Jos lautatavaralle on tarve, niin tässä Pekan numero.

Sulkapallovuoro kyläkeskuksen urheiluhallista on todellakin mahdollista saada torstaina kello 18 – 19, eikä haittaa, vaikka menisi vähän pitkäksikin. Jaa juniorijääkiekkoa iltayhdeksän jälkeen? Ei toki, junnujen jäävuoro on viidestä kahdeksaan.

- Monet maaseutukunnat markkinoivat itseään juuri tällä kevyellä byrokratialla ja asioiden sujuvuudella. Pääkaupunkiseudulla päivähoitopaikan saaminen ei ole aina ihan yksinkertaista, mutta pienillä paikkakunnilla on jouston mahdollisuuksia. Tällaiset asiat voivat olla oleellisia vetovoimatekijöitä lapsiperheille. Markkinointipuheilla on kuitenkin oltava vastinetta, muuten ne kääntyvät itseään vastaan, Torsti Hyyryläinen sanoo.

Asioiden sujuvuus liittyy yhteisöllisyyteen. Kun kaikki tuntevat toisensa, se voi vauhdittaa päätöksentekoa ja edesauttaa suotuisia ratkaisuja. Koko kylä kasvattaa -mentaliteetti saattaa olla historiaa, mutta jotain siitäkin on jäljellä. Vieras auto kylätiellä huomataan, samoin jos iäkäs yksinasuja ei ole käynyt hakemassa postiaan. Maaseudulla vallitsee tietynlainen huolenpidon verkko. Toki tiiviissä yhteisössä on varjopuolensa. Anonymiteettiin tottunut kaupunkilainen hämmentyy, kun viikonloppuvieraista tiedetään kirjastossakin. Tiedän opettajia, jotka ostavat saunaoluensa kyläkaupan sijaan naapurikaupungin marketista, koska sana opettajan kaljoittelusta paisuisi muuten turhan suuriin mittoihin.

Edellä kuvattu harrastusmahdollisuuksien kirjo on monessa maaseutupitäjässä realismia. Muun muassa Euroopan Unionin maaseudun kehittämisrahoilla - ja runsailla talkoilla - on rakennettu laadukkaita urheiluhalleja ja -kenttiä ja monella pikkupaikkakunnalla on toimeliaita ja menestyviä urheiluseuroja ja -joukkueita. Mukaan harrastukseen pääsee usein heti, vaikka kesken kauden, ja uudet ideat otetaan lämmöllä vastaan.

Asioiden sujuvuus liittyy yhteisöllisyyteen. Kun kaikki tuntevat toisensa, se voi vauhdittaa päätöksentekoa ja edesauttaa suotuisia ratkaisuja.

Mitä enemmän kaupunkiasutus tiivistyy ja samalla myös laajenee, sitä vaikeampi on tavoittaa luonto. Maaseudulla metsä on lähellä ja tähtitaivas valosaasteen puuttuessa kirkas. Linnutkin livertelevät pidempiä värssyjä, kun niiden ei tarvitse liikenteen pauhun vuoksi typistää ilmaisuaan. Mahdollisuus lähteä koiran kanssa metsään omalta takapihalta houkuttaa monia.

Torsti Hyyryläisen mukaan eri kyselyissä havaitut maallemuuttotoiveet (aikeet) sopivat hyvin nykyiseen arvomaailmailmapiiriin, kuten suomalaisten luonnon arvostukseen ja kestävyyskysymyksiin. Maalle myös muutetaan koko ajan. Nettomuutos on kuitenkin usein edelleen negatiivinen. Lisäksi väestörakenteen epäedullisuus heikentää väestökehityksen muutosta maaseuduilla kokonaisuutena. Edellinen maallemuuttobuumi oli 2000-luvun alussa, ja se vaikuttaa kaupunkien läheisillä maaseuduilla edelleen.

- Suomessa muutetaan vilkkaasti, vuosittain noin 900 000 muuttoa. Taustasyyt ovat moninaisia ja yksilöllisiä. Myös maallemuuttoon on useita syitä ja erilaisia toiveita, millaista elämää siellä voisi elää.

Suomalaisen maaseudun kuva on jatkuvasti monipuolistunut. Hyyryläinen sanoo, että sosiaalinen media tarjoaa maaseudusta hyvin erilaista kuvastoa kuin vaikkapa 1960-luvulla maaseudusta ajateltiin. Erilaiset blogit ja Youtube-kanavat, joilla maallemuuttajat kertovat arjestaan idyllisin kuvin toimivat kuin matkailumainos. Juttusarjan toinen osa Tuhatkasvoinen maaseutu käsittelee juurikin maaseudun moninaisuutta.

- Maaseudulla elämisen tapojen kirjo on laaja, mikä varmasti lisää maaseudun vetovoimaa ihan uudenlaisten ihmisryhmien pirtaan. Vielä on varhaista sanoa, tuleeko maallemuutosta isompi trendi nuorten kaupunkilaisten keskuudessa, mutta on jo olemassa 30 – 40 -vuotiaita ihmisiä, joille maallekaipuu on todellinen.

Suomi mainitaan usein Pohjolan ja koko maailmankin mittakaavassa mobiilimaaksi. Mobiililiittymien verkosto on tiheä ja valokuitu vie tietoliikenneyhteydet syrjäisimpiinkin kolkkiin nopeasti. Työ onnistuu etänä.

- Arjen toimintojen spatiaalinen järjestyminen on muuttunut kauttaaltaan. Voit suorittaa opiskelututkinnon käymällä opiskelupaikkakunnalla ehkä kerran, muu hoituu etänä. Digitaalinen tiedonsiirto on kriittisen tärkeää infraa sekä maaseudulla pysyvästi asuville että monipaikkaisille, osa-aikaisille maaseudun asukkaille, Torsti Hyyryläinen sanoo.

Maalla moni asia on mutkatonta, kertovat kaupungista muuttaneet.

Edulliset asunnot on pakko mainita, kun maaseudun onnen takeista puhutaan. Suuren tontin, omakotitalon tai läpitalon kerrostalohuoneiston saa hyvin edullisesti eteläisen Suomen asutuskeskittymiin verrattuna.

- Asuntojen halpuus näkyy jo siinäkin, että ihmiset ostavat maaseututaajamista kerrostaloasuntoja loma-asunnoiksi. Tämä on jo trendi, Torsti Hyyryläinen kertoo.

Lisättäköön loppuun vielä tuore löytö kesäkuulta 2020. Ikikaiku-niminen säätiö on aloittanut työn, jonka myötä se aikoo yhdistää maaseudulle tyhjilleen jääneet maatilat ja maalle haluavat ihmiset. Säätiö haluaa mahdollistaa maalle omavaraisempaan elämään tahtoville unelman toteuttamisen ilman suuria pääomia. Kyse on myös kestävän elämäntavan ja siihen pyrkivien ihmisten suojelusta, säätiöstä viestitään. Aika näyttää, miten Ikikaiun toiminta ottaa tulta alleen. Ilmeisesti sen on tarkoitus toimia ikimetsiä suojelevan Luonnonperintösäätiön tavoin, kohteena vain ovat metsien sijaan maatilat.

Ehkä oma maaseutuonni on jatkossa mahdollinen yhä useammalle.

Muokkauspäivämäärä: 10.9.2020
Teksti: Kirsi Haapamatti