CAP-katsaus: CAPiin luvassa siirtymäkausi

CAP-katsaus: CAPiin luvassa siirtymäkausi

Syyskuun loppu oli suomalaisen maaseudun ja maatalouden tähtihetkiä. Lähes kaikkien EU-maiden maatalousministerit vierailivat Suomessa EU-puheenjohtajuuskauden kokouksessa. He tutustuivat maitotilaan ja metsäkohteeseen Vihdissä. Epävirallisen ministerikokouksen keskusteluaiheena oli ilmastonmuutos ja maatalous.

Ministereiden onnistuneen kokouksen jälkeen saatiin myös vihiä siitä, miten tästä mennään eteenpäin. Väistyvä komissaari Phil Hogan vihjasi tuolloin, että CAP-uudistukseen on tulossa siirtymäkausi.

Maatalous- ja maaseutupiireissä on uumoiltu pitkään, että vuonna 2021 alkavaksi tarkoitettu uusi CAP-kausi myöhästyy tavoitellusta. Rahoituspäätökset puuttuvat ja uutta yhteistä maatalouspolitiikkaa ensisijaisesti määrittelevien perusasetusten käsittely on kesken niin neuvoston kuin Euroopan parlamentinkin puolella.

Komissio ei ole vielä antanut asetusehdotusta siirtymäkaudesta. Sitä odotellessa voimme hiukan pohtia, mitä tapahtui kuluvalle kaudelle tultaessa.

Viimeksi vuoden lykkäys

Kuluva EU:n rahoituskausi kattaa vuodet 2014-2020. Uutta yhteistä maatalouspolitiikkaa viherryttämistukineen ja kolmen kasvin vaatimuksineen on kuitenkin toteutettu vuodesta 2015. Uudistus venyi, mutta siitä huolimatta viimeiset reunaehdot tulivat niin myöhään, että toimeenpanolle tuli kova kiire.

Päätösten ketjua muistellessa pitää mennä vuoteen 2011 asti, jotta voi löytää kuluvan kauden alun. Tällöin annettiin ensin alkusyksystä rahoituskehysehdotus ja sitten perässä maatalouden asetusehdotukset lokakuussa 2011. Nämä asetusehdotukset ovat vastaavia, mitä komissio julkisti tulevaa kautta koskien viime kesäkuussa.

Asetusten käsittely kesti kesään 2013 asti, jolloin niistä saavutettiin poliittinen sopu jäsenmaiden ja parlamentin kesken. Tätä edelsi helmikuussa sopu koko EU:n rahoituksesta nykykaudelle. Varsinaiset asetukset valmistuivat jouluksi 2013, vain muutama viikko ennen uuden kauden alkua.

Uuden politiikan toimeenpanoon olisi pitänyt alkaa melkein heti, mutta alemman asteisia asetuksia ei tuolloin vielä ollut. Komissio esittikin tuolloin yhden vuoden siirtymäkautta. Niin myös toimittiin. Käytännössä se tarkoitti, että säännöt pidettiin kuta kuinkin ennallaan, mutta käyttöön saatiin jo uuden kauden rahat.

Viime kauden vaihteesta voimme päätellä ainakin sen, että päätöksenteko yhteispäätösmenettelyssä ottaa aikansa. Seuraavassa kauden vaihtumisessa vaikeuskerroin ei ole ainakaan helpottanut. Brexitin toteutuminen tuo oman haasteensa, kun yksi jäsenmaista ei tiedä, onko se mukana vai ei ja kuinka pitkään. Unionin sisällä kipunoi keskustelu oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta, eikä taakanjako jäsenmaiden kesken monella muullakaan politiikan alalla ole ihan helppoa. Tätä taustaa vasten ei ole yllätys, että komissio suunnittelee lykkäystä uuden kauden aloittamiseen.

EU:ssa komissiolla on lainsäädännön aloiteoikeus. Tämä tarkoittaa, että komissio valmistelee neuvoston ja Euroopan parlamentin ehdotukset. Asioita osaltaan mutkistaa myös se, että komissio on vaihtumassa. Onkin mielenkiintoista nähdä, mitä komissio mahdollisesti tulee lähiaikoina siirtymäkaudesta esittämään. Sen jälkeen voidaan arvioida, mitä siirtymäkausi tarkoittaisi Suomessa.

Esityksiä odotellessa voimme kuitenkin olla ylpeitä siitä, että Suomi on monessa asiassa esimerkillinen, edistynyt ja innovatiivinen maatalousmaa. Myös tulevaisuudessa.

4.11.2019
Teksti: Minna-Mari Kaila, Ruokaosaston osastopäällikkö, Maa- ja metsätalousministeriö