Asioiden katsomista Euroopan vinkkelistä

Asioiden katsomista Euroopan vinkkelistä

Tervehdys Brysselistä, Euroopan pääkaupungista! Olin kahden viikon ajan työvaihdossa Euroopan maaseutuverkoston (ENRD) Contact Point –yksikössä. Siinä missä oma verkostopalvelut-yksikköni koordinoi Suomen maaseutuverkostoa, Contact Point tekee samaa eurooppalaisella tasolla. ENRD Contact Point toimii Euroopan komission alaisuudessa.

ENRD Contact Pointilaisia on yhteensä 18 ja he työskentelevät neljässä eri tiimissä: johto/tukitoiminnot, verkostoituminen, tiedon kerääminen ja viestintä. Itse olin mukana verkostotiimissä ja välillä piipahdin puoli päivää istumassa viereisessä huoneessa viestinnän kanssa.

Työvaihto oli erinomainen kokemus, jonka tärkeintä antia oli yksinkertaisesti päästä katsomaan hetken aikaa asioita Euroopan näkökulmasta. Oli myös mukava päästä tutustumaan paremmin Contact Pointin työtehtäviin ja työntekijöihin ja vaihtaa ajatuksia monista ajankohtaisista teemoista. 

Työvaihtoni ajaksi Contact Point oli vuokrannut minulle hurmaavan asunnon noin 20 minuutin kävelymatkan päässä toimistolta. Contact Pointin toimisto sijaitsi Brysselin EU-alueella.

Työmatkalta asunnon ja ENRD-toimiston väliltä. Parlamentarium-rakennuksen toinen puoli.

Tapahtumien suunnittelua
ja viestintää

Osallistuin Contact Pointissa Kyproksella marraskuussa järjestettyyn Euroopan maaseutuverkostojen (NRN) tapaamisen suunnitteluun. Tapaamiset on tarkoitettu EU-maiden maaseutuverkostoyksiköille (National Support Unit, NSU) ja ne järjestetään yleensä yhteistyössä jonkin jäsenmaan kanssa. Tapahtumien suunnitelmat hyväksytetään aina erikseen komission väellä.

Useat jäsenmaat ilmoittavat yleensä innokkuutensa NRN-tapaamisen tai teemaryhmien työpajojen järjestämiseen. Contact Point pitää taulukkoa kaikista tapaamisen tai työpajan järjestäneistä ja sellaisten järjestämiseen halukkaista. Suomessa NRN-tapaaminen järjestettiin viime kesänä Jyväskylässä innovaatioleirinä ja yhden teemaryhmän työpaja keväällä.

Kyproksen NRN-tapaamisen yhteydessä järjestettiin Social inclusion –työpaja, jonka valmistelut olivat myös vauhdissa. Työpajan verkossa tehtävään ennakkovalmisteluun käytettiin suomalaista Wiima-työkalua, jota esiteltiin Euroopalle Jyväskylän innovaatioleirin yhteydessä.

Tapahtumajärjestämisen lisäksi työvaihtoni aikana pääsin tutustumaan viestintäasioihin. Sain muun muassa kunnian olla ensimmäisenä testaamassa uutta, interaktiivista tietokantaa Leader-ryhmille. Laitoin mielessäni suomalaisen Leader-ryhmän työntekijän saappaat jalkaan ja annoin palautetta siitä, mitkä asiat tietokannassa toimivat ja mitkä tuntuvat hankalilta. Kävin viestinnän kanssa myös läpi muita ENRD-verkkosivuston sivuja ja mahdollisia muutostoiveita niihin liittyen.

Yksi tärkeä asia työvaihdossa oli päästä tökkimään eteenpäin mahdollista ENRD:n viestintätyöpajaa. Jyväskylän innovaatioleirillä saimme alkuun eurooppalaisen viestintäverkoston toiminnan ja nyt asian kanssa on syytä ottaa askeleita.   

Fika toi
ripauksen ruotsalaisuutta

 Kun ruotsalaiset pitävät fikan, he kokoontuvat palaveriin – yleensä tarjoilujen äärelle – ja käyvät läpi asioita. ENRD Contact pointin uusi tiiminvetäjä Michael Gregory oli muutama kuukausi sitten tuonut ruotsalaisilta adoptoidun fikan jokaiseen CP:nkin torstaiaamuun.

Fikassa koko yksikkö pääsi yhdessä puimaan ajankohtaisia asioita. Tiiminvetäjä Michael kertoi seminaarikuulumisia Unkarista ja se innoitti yleisemminkin keskusteluun Unkarin verkostotoiminnasta. Fikassa keskusteltiin myös siitä, että Contact Pointin väelle on esitetty toiveita olla enemmän läsnä henkilökohtaisesti Twitterissä. Fikassa julistettiinkin joulun tienoille kestävä yksikönsisäinen kilpailu: aktiivisin ja eniten seuraajia haalinut palkitaan yllätyspalkinnolla. Jotta Twitteriä taitamattomatkin pääsisivät alkuun, pidin seuraavana aamuna Twitter-klinikan.

 

Viimeisen työpäivän Suomi100-tunnelmia. Gaya Ducceschini (vas.) ja David Lamb kuuluvat verkostoitumistiimiin.

Pieni mutta
mutkikas Belgia

Kävin työvaihtoni aikana myös tutustumassa yhden päivän kumpaankin Belgian maaseutuverkostoyksikköön. Ensimmäisenä piipahdin Flandersin verkostoyksikön päämajassa, joka sijaitsi Brysselissä Flandersin hallintorakennuksissa. Oli erikoista, miten keskellä ranskankielistä Brysseliä kieli yhtäkkiä vaihtuikin flaamiksi, joka käytännössä on siis hollantia.

Flanders on hyvin tiheään asuttu osa pohjoista Belgiaa. Maaseutua ei Flandersiin mahdu kovinkaan paljon. Maaseutuverkostoyksikössä, Flandersin osavaltion palkkalistoilla työskenteli kolme työntekijää ja heidän toimintansa kohdistui aika paljon maanviljelyyn liittyviin toimiin. 

Valloniassa maaseutua on enemmän ja asutus on harvempaa. Valloniassa puhutaan ranskaa, yhtä pientä saksankielistä kulmaa lukuun ottamatta. Vallonian verkostoyksikkö, toisin kuin Flandersissa ja meillä Suomessakin, on yksityinen yritys, jolta Vallonian hallitus ostaa palvelut.

 

Innovaatioiden tie -tapahtumassa kuultiin tilalliselta, miten hänen innovaationsa syntyi.

Vallonian maaseutuverkostoyksikön kanssa pääsin syvälle belgialaiselle maaseudulle ja tutustumaan heidän Innovaatioiden tie –ohjelmaansa. Innovaatioiden tiellä pyritään selvittämään, miten maatalouden innovaatiot saavat alkunsa: mikä oli ongelma ja miten ja mistä innovaation aikaan saanut tuottaja alkoi etsiä ratkaisua.

Kun työvaihdon jälkeen istahdin omalle tuolilleni Seinäjoella, olin saanut rutkasti uusia ideoita, näkökulmia ja innostusta. Ei mikään turha reissu.

Teksti: Sinikka Torssonen / Verkostopalvelut
Kuvat: Sinikka Torssonen