Älykkäät kylät saivat työryhmän asialleen

Älykkäät kylät saivat työryhmän asialleen

Suomessa on otettu vahva ote Euroopan komission Smart Village -aloitteen jalkauttamiseksi: ensin polkaistiin pystyyn Suomen älykkäin kylä -kilpailu (2018-2020) ja vuoden alusta aloitti Maaseutuverkoston alla myös Älykkäät kylät -työryhmä (2019-2020) digiyhteiskunta-arjen asialla.

Älykkyys ja digitaalisuus ovat päivän ja huomisen sanoja. Suorastaan trendikkäitä, mutta siitä mainioita, että ne tarjoavat yhteisen kielen ja toimintakulttuurin paikasta riippumattomaan, eri aluetasot läpileikkaavaan kehittämiseen; kehittämiseen, joka yhdistää ihmisiä, asukkaita, toimijoita, tekijöitä, tarpeita ja ratkaisuja.

Työntö- ja vetotekijöitä

Digitalisaatio muuttaa tapojamme elää ja tehdä työtä, käyttää palveluja sekä osallistua ja vaikuttaa. Se tasoittaa alueellisia eroja ja ravistelee organisaatioita, yhteisöjä, alueita ja yhteiskuntaa niiden kaikilla tasoilla. Toisaalta älykkäiden ratkaisujen löytämiseen maaseudulla ajaa niin väestökehitys, palveluiden säilyminen, energia- ja logistiikkaratkaisut, infrakysymykset kuin kytkeytyminen digitaaliseen muutokseen.

Samaan aikaan kuntien rooli itsenäisinä palveluntuottajina ohenee ja erilaisten palveluntuotanto- ja kehittämisverkostojen merkitys kasvaa. Eletään ratkaisevia hetkiä opetella ajan toimintakulttuuri, jotta digitalisaatiosta saadaan hyvä renki kylään.

Piristävä päivitys profiilikuvaan

Työryhmän tavoitteena on kannustaa kyliä hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia elinvoimaisuuden edistämiseksi. Isommassa kuvassa kyse on kylistä kaupunkeihin ulottuvan älykkään alueen kehittämisestä. Euroopan komission aloitteen mukaisesti keskiössä ovat ihmiset, mutta tarpeidensa ohella myös siten, että heidät ja meidät saadaan kehityksen kyytiin.

Kylistä osa on jo hyvässä vauhdissa ja vahvassa etunojassa, kun taas joillekin ”älykäs kylä” voi olla juuri se kaivattu kannustin uuteen nousuun.

Hyvä kiertämään

Työryhmä herättelee toimintakulttuurin muutokseen, mutta se myös kerää ja jakaa tietoa nokkelista ratkaisuista sekä toimii itse kokeilujen käynnistäjänä. Olennainen osa toimintaa on myös strategisen, ohjelmallisen, poliittisen ja/tai rahoituksellisen tuen valmistelu ja varmistelu. Kansainvälistä keskustelua unohtamatta.

Toimintamalli on siis verkostomainen ja toimintatapa joustava. Tavoitteita toteutetaan osallistuen, jalkautuen, yhteistyöllä, keskustellen, kuunnellen, viestien, seminaarein, webinaarein sekä Älykkäin kylä -kilpailua tukien ja siitä ammentaen.

Me olemme se

Älykkäät kylät -työryhmän ytimen muodostavat Sami Tantarimäki (pj, Turun yliopiston Brahea-keskus), Lauri Hyttinen (/Juha-Matti Markkola, siht., Verkostopalvelut), Heli Siirilä (Levón-instituutti, Vaasan yliopisto), Minna Jaakkola (Netplaza Oy), Suvi Pesonen (Suomen Lähikoulut ry),
Sampo Juhajoki (Suomen 4H), Timo Vattulainen (Kolin koulu, Lieksan kaupunki) ja Veli-Matti Karppinen (Kainuun nuotta ry). Asiantuntemusta, näkemystä ja kokemusta löytyy niin eri puolilta Suomea teeman sisältöön ja maaseudun kehittämiseen liittyen. Nykäiskää hihasta ja tulkaa juttusille.

12.3.2019
Teksti: Sami TantarimäkiÄlykkäät kylät –työryhmän koordinaattori (samtantata@utu.fi)