Maaseutu etsimme alykkainta kylaa lippu paakuva 200204 113822

Älykkäät kylät nyt ja tulevaisuudessa

Suomen älykkäin kylä -kilpailu on jatkunut jo lähes parin vuoden ajan. Kilpailussa on ollut seesteisiä vaiheita ja välillä taas vauhti on ollut huumaavakin. Alussa mukana oli suuri joukko kyliä, mutta ajan kuluessa osa on jäänyt enemmän seuraajan asemaan. Tällä hetkellä Suomen älykkäimmän kylän titteliä tavoittelee 15/16 kylää. Kisa tulee huipentumaan ensi syksyn Maaseutuparlamentissa, jossa tullaan julkistamaan, mikä kylä saa valovoimaisen Suomen älykkäin kylä – tittelin.

Näin virkamiehen näkökulmasta kilpailu on tuonut uskoa tekemiseen. Monesti olen kuullut lannistavaakin kommentointia ”kylätason puuhailusta” ja siitä, miten kylien kehittämisellä ei olisi oikeaa vaikuttavuutta. Kilpailun myötä, olen kuullut ja nähnyt sellaista tekemistä, niin voimakasta paloa ja uskoa omaan kylään ja niin konkreettista tekemistä ja tuloksia, että olen meinannut pakahtua ilosta ja ylpeydestä! Euroopan maaseutuverkoston ENRD:n Smart Villages –työryhmä 17 maan kansalaisineen vieraili meillä Suomessa viime vuoden lopulla. ENRD ja komissio ovat olleet innoissaan Suomen kilpailusta ja mukana olevista kylistä. Innoissaan he tuntuivat olevan myös tulevan kauden suunnitelmista. Suomen tämän vaiheen älykkäiden kylien kehittämisen hahmotelmat on nyt koottu ENRD:n julkaisuun.

Suomi näyttää mallia muille maille. Seuraavaksi työryhmässä kuulemme Puolan suunnitelmista, joista tulemme ottamaan myös kaiken mahdollisen opin irti.

Tulevalla kaudella älykkäät kylät saavat oman kehittämisvälineensä. Olen kuullut kritiikkiä, ettei kylä olisi sopiva rajaus tämän kehittämisvälineen nimikkeeksi, vaan pitäisi puhua laajemmin älykkäästä maaseudusta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kylä on kylä, vaikka voissa paistaisi.

Mikään ei tietysti estä nimittämästä välinettä älykkään maaseudun hankkeeksi. Esimerkiksi sellaiset pienet kunnat tai entiset kuntakeskukset, jotka eivät itseään kylänä näe, voisivat hakea rahoitusta älykkään maaseudun nimikkeellä ja päästä kuitenkin saman ”brändin” alle. Smart Villages –kokonaisuus etenee eri puolilla EU:ta ja esimerkiksi Vuolijoen kylä juuri ilmoitti, että he ovat kilpailun myötä löytäneet kumppanin Skotlannista ja suunnittelevat yhteistyötä jatkossakin. Vertaistuki ja yhteistyö myös rajat ylittäen tuo uusia mahdollisuuksia ja parhaillaan avaa uusia ovia tulevaisuuteen. Suomen Kylillä on kyläjaosto ja maakunnalliset kyläasiamiehet, jotka jo muodostavat laajan verkoston, jonka työ ja tekijät kannattaa ottaa mukaan kehittämistavoitteisiin.

Älykkäiden kylien ja älykkäiden maaseutujen hankkeilla on tarkoitus edistää kylän tai kunnan elinvoimaa hyvin konkreettisesti. Kylä tai kunta voi etsiä apua esim. oppilaitoksista tai tutkimuslaitoksista tai muusta asiantuntijaorganisaatiosta ja he yhdessä etsivät ratkaisuja haasteisiinsa ja rakentavat vastauksia. Kumppanina voi toki olla myös toinen kylä tai kunta. Hankkeessa voidaan ratkaista joku täsmähaaste tai siinä voidaan ratkaista useita haasteita, haaste kerrallaan. Hankkeessa on tarkoitus mahdollistaa rohkeatkin kokeilut ja jakaa niistä tietoa muille kylille ja kunnille, jotka tähän verkostoon mukaan lähtevät. Toisilta oppiminen ja kokemusten jakaminen lisää panostusten tehokkuutta.

Digitalisaatio tulee ja siitä on otettava kaikki irti. Digitalisaatio on myös älykkäiden kylien kehittämisessä tärkeässä asemassa – vaikkei kyse olekaan pelkästään siitä. Kaikki älykkäät ratkaisut rakentavat kylän tulevaisuutta - olivat ne sitten sosiaalisia, taloudellisia tai ympäristöön liittyviä. Älykäs sopeutuminen tuo omat mahdollisuutensa.

Miten kukin kylä tai kunta haluaa oman tulevaisuutensa rakentaa?

Muokkauspäivämäärä: 19.3.2020
Teksti: Marianne Selkäinaho