Älykännykät viestikapuloiksi  maaseutuviestinnässä

Älykännykät viestikapuloiksi  maaseutuviestinnässä

Kerrankin tilaisuus, jossa sai räplätä kännyköitä oikein urakalla koko tapahtuman ajan. Keski-Suomessa järjestettiin nimittäin älykännykkätyöpajat, joissa paneuduttiin visuaalisen viestinnän saloihin. Onnistuneissa työpajoissa opeteltiin hyödyntämään kännykkää videoiden ja kuvien ottamisessa sekä niiden muokkaamisessa.

Työpajojen sarja kiersi ympäri Keski-Suomea Toivakassa, Jyväskylässä, Viitasaarella ja Jämsässä. Kouluttajana työpajoissa toimi Piilotetun aarteen Johanna Janhonen, joka on työskennellyt älykännyköiden parissa jo 2000-luvun alusta saakka. Hän pitää sosiaalisen median koulutuksia niin yrityksille kuin muillekin organisaatioille. 

Älykännykkätyöpajoille on kysyntää 

Työpajat herättivät kiinnostusta laajalti, sillä kaiken kaikkiaan työpajoissa oli lähes sata osallistujaa. Mukana oli monenlaisia osallistujia: hanketoimijoita, maaseudun kehittäjiä, yrittäjiä ja kuntien viestijöitä.

Tilaisuutta suunnitellessa pyrittiin valitsemaan mahdollisimman nykyaikainen viestinnän teema, josta osallistujat hyötyisivät omassa työssään. Tavoitteena oli auttaa ja innostaa hanke- ja yhdistysväkeä kertomaan toiminnastaan sekä maaseudun yrittäjiä uusien tuotteiden tai palveluiden markkinoinnissa. 

Työpajat järjesti Keski-Suomen Leader-ryhmien Sykettä-viestintähanke. Hankkeen tiedottaja Jenni Tiaisen mukaan älykännykkätyöpajat olivat oiva tapa antaa maaseudun toimijoille ideoita ja työkaluja viestintään. 

– Älykännykkä löytyy jokaiselta, mutta monella on vielä opettelua taidoissa käyttää erilaisia ominaisuuksia, kuten kuvankäsittelyä tai videoeditointia, kommentoi Tiainen. 

Rosoisuus kiinnostaa yleisöä 

Työpajoissa keskusteltiin esimerkiksi siitä, minkälaisia kuvia ja videoita yritysten kannattaa julkaista eri sosiaalisen median kanaviin. Älypuhelinten tekninen kehitys on mahdollistanut sen, että kuka tahansa voi julkaista kännykällä videoita nopeasti ja helposti. 

– Videot saavat olla rosoisia ja ne voivat olla sellaisena hyvinkin kiinnostavia, muistutti Johanna Janhonen moneen kertaan osallistujia. 

Tilaisuudesta kerätyn palautteen perusteella riman laskeminen omien videoiden ja kuvien julkaisemisessa jäi vahvasti myös osallistujien mieleen. Useat kommentoivatkin, että aikovat jatkossa hyödyntää oppimaansa ottamalla kuvia ja tekemällä videoita yhä rohkeammin. 

– Uskon, että työpaja rohkaisee osallistujia kokeilemaan uskaliaammin kännykän ominaisuuksia ja ottamaan videoita itse, iloitsee Tiainen. 

Osallistujat saivat kolme tuntia kestävän työpajan aikana runsaasti uutta tietoa sosiaalisesta mediasta ja käytännön vinkkejä mm. Facebook Live -lähetyksen tekemiseen. Opittavaa jäi kuitenkin vielä kovasti, sillä työpajan jälkeen useat mainitsivat, että tilaisuus olisi voinut olla vieläkin pidempi. 


Työpajojen innoittamana someasiantuntija Janhonen kirjoitti myös blogikirjoituksen aiheesta: Miten tehdään Facebook Live –lähetys.  Kyseisessä blogikirjoituksessa on myös tunnelmapaloja Keski-Suomessa järjestetyistä älykännykkätyöpajoista. 

Loppuun vielä kootusti neljä Janhosen mainitsemaa pointtia siitä, mitä tulee ottaa huomioon videota tehdessä: 

  1. Suunnittele & ideoi: kirjoita videon käsikirjoitus ranskalaisin viivoin
  2. Pohdi videon tavoitetta – yhdellä videolla tulisi olla vain yksi tavoite
  3. Laske rimaasi, ja aloita videoiden tuottaminen yksinkertaisesti – voit kehittää tyyliäsi pikkuhiljaa
  4. Aihetta pohtiessasi ajattele katsojien ongelmia tai kiinnostuksen kohteita, älä sitä, mitä SINÄ haluaisit kertoa

Innostavia hetkiä älykännyköiden parissa!

Teksti: Helmi Yli-Knuuttila / Sykettä-viestintähanke, Keski-Suomen Leader-ryhmät
Kuvat: Jenni Tiainen / Sykettä-viestintähanke, Keski-Suomen Leader-ryhmät