Yrittäjyys

Maaseutuohjelmalla kehitetään moni eri tavoin maaseudun yrittäjyyttä. Yritystukien lisäksi elinkeinoja edistetään hankkeiden avulla ja yrittäjien osaamista tuetaan koulutuksen ja viestinnän keinoin.

Yritysrahoitus kirittää kasvuhakuisia ja uudistumishaluisia yrityksiä

Maaseudun yritysrahoitus vahvistaa maaseudun elinvoimaisuutta monipuolistamalla ja uudistamalla yrittäjyyttä. Rahoituksella on huomattava vaikutus maaseutualueiden pienten ja keskisuurten yritysten uudistumiselle ja kilpailukyvylle sekä työllisyydelle.

Suomalaisyritykset ovat tehneet EU:n maaseuturahastosta saamallaan 350 miljoonan euron tuella ja yksityisellä rahoituksellaan noin 1,4 miljardin euron investoinnit vuosina 2015–2021. EU:n maaseuturahasto on rahoittanut esimerkiksi elintarvikealan, matkailun ja metallialan yritysten investointeja. Kaiken kaikkiaan rahoitusta on saanut 5600 yritystä.

Rahoitus auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa

Rahoituksen saajien joukossa on useita kasvuhakuisia pk-yrityksiä, jotka ovat merkittäviä työllistäjiä ja suuntaavat kansainvälisille markkinoille. Verrattain pienikin tuki on saanut kasvavia yrityksiä investoimaan ja toimimaan uuden teknologian myötä ympäristöystävällisemmin. Ilman maaseudun yritysrahoitusta suurin osa näistä tehdyistä investoinneista olisi todennäköisesti jäänyt toteutumatta tai ne olisivat toteutuneet pienempinä.

Maaseutuohjelman rahoitusta myönnetään vain elinvoimaisille yrityksille. Maaseutuohjelman tukia saaneet yritykset ovatkin selvinneet talouden notkahduksista verrokkeja paremmin.

Yritysrahoituksella on positiivisia vaikutuksia aluetalouteen

Maaseudun yritysrahoituksen aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Yritysrahoituksesta 60 % kohdistuu harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Tutkimuksen mukaan rahoitusta saaneet yritykset saavat aikaan työpaikkoja myös niissä alueen yrityksissä, jotka eivät ole saaneet rahoitusta. Yritykset hankintaketjuineen tuovat verotuloja alueelle.

Vuosina 2007–2014 maaseutuohjelman rahoitus myötävaikutti noin 6 500 uuden työpaikan syntymiseen. Nyt meneillään olevalla ohjelmakaudella 2014–2022 on yritystukien avulla jo tähän mennessä syntynyt maaseutuyrityksiin yli 6300 uutta työpaikkaa.

Noin 40 prosenttia suomalaisyrityksistä sijaitsee maaseudulla. Palveluala on suurin työllistäjä, ja palveluyritysten käyttäjinä ovat niin vakituiset kuin vapaa-ajan asukkaat, matkailijat ja muut maaseudulla pistäytyjät.

Koulutus vahvistaa maaseudun yrittäjien osaamista

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitettavat koulutus- ja tiedotushankkeet parantavat yrittäjien osaamista ja levittävät uusinta tietoa käytännön toimijoiden käytettäväksi.

Vuosina 2015–2021 maaseutuohjelman hankkeissa on koulutettu yli 47 000 henkilöä, joista 53 % on viljelijöitä tai maataloustuotteita jalostavia tai myyviä pk-yrittäjiä. Toiseksi suurin koulutuksiin osallistunut ryhmä ovat metsäyrittäjät ja muut metsäalan toimijat, joita on osallistunut koulutuksiin lähes 14 000 henkilöä eli 29 % koulutusten osallistujista. Lisäksi koulutuksiin on osallistunut muita maaseudun mikro- tai pienyrittäjiä sekä asukkaita.

Koulutushankkeet parantavat yrittäjien osaamista muun muassa yrityksen johtamiseen, markkinointiin, ympäristönhoitoon ja energiatehokkuuteen liittyen. Esimerkiksi viljelijöitä on koulutettu ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta sekä uusiutuvan energian käytöstä.

Laajemmalle kohdejoukolle suunnattujen tiedonvälityshankkeiden teemoja ovat olleet muun muassa kestävä maa- ja metsätalous, pellon vesitalous ja kasvukunto sekä uusiutuvan energian käytön lisääminen.

Uusi osaaminen parantaa maatilojen ja muiden yritysten kilpailukykyä ja luo edellytyksiä yritystoiminnan kehittämiselle. Yritykset voivat koulutuksen myötä ottaa käyttöön uusimpia, tehokkaampia menetelmiä. Uudet tiedot ja taidot luovat pohjaa myös innovaatioiden syntymiselle.

Yhteistyöhankkeet ratkaisevat yhteisiä haasteita

Maaseutuohjelmasta on rahoitettu noin 350 erilaista yritysten yhteistyöhanketta. Näissä hankkeissa yrittäjät ovat kehittäneet esimerkiksi digitaalisia työkaluja yhteiseen käyttöön, yhteisiä tapahtumia tai yhteistä markkinointia. Esimerkiksi hevosalan ja matkailualan mikroyritykset ovat olleet aktiivisesti yhteistyöhankkeissa mukana.

Muokkauspäivämäärä: 26.10.2022

Tämä on karuselli, jossa on artikkeleita. Navigoi edellisen ja seuraavan painikkeen avulla.