EIP-innovaatioryhmien esittelyt

Kaikki innovaatioryhmät parantavat maatalouden ja muun alkutuotannon tuottavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä. Toiminnassa yhdistyvät yrittäjien käytännönläheinen osaaminen ja asiantuntijoiden tietämys. Ryhmät ratkaisevat jonkin tunnistetun ongelman ja jakavat syntyneen innovaation yleisesti käyttöön.

Vuonna 2022 aloittaneet ryhmät

Farm Energy–Maatilojen energiayhteisö – Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Hankkeessa luodaan edellytykset sekä demonstroidaan maatilojen energiayhteisön toimintaa.

    BITUPROP-Biokaasulaitoksen tuottavuuden nosto prosessin optimoinnin avulla – Oulun yliopisto

    Hankkeen tavoitteena on luoda digitaalinen malli, joka optimoi biokaasun tuotantoprosessia energian, raaka-aineiden ja muiden apuaineiden kulutuksen suhteen.

      Kuvantamisella ja tekoälyllä kohti kasvien biomassa-, hiili- ja typpisyötteiden määritystä - Luonnonvarakeskus

      Hankkeessa kehitetään uusia työkaluja, joiden avulla viljelykasvien hiilensidontaa pystytään todentamaan aiempaa paremmin.

        Kotimaisia pölyttäjiä kaupallisille puutarhaviljelmille – Suomen Mehiläishoitajien Liitto SML ry

        Hankkeen tavoitteena on lisätä kotimaisten pölyttäjien käyttöä kasvihuoneissa ja kasvutunneleissa.

          Pientuottajien ja erikoiskasvien elektroninen jäljitettävyysjärjestelmä PiE-e-Trace - Luonnonvarakeskus

          Hankkeessa rakennetaan järjestelmä, jonka avulla tuottaja pystyy hallitsemaan omaa tuotetietoaan ja toimittajaverkostoaan hyödyntäen tilalla jo olevaa teknologiaa.

            eMuovi alustaekosysteemin kehittäminen – Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

            Hankkeen tavoitteena on kehittää digitaalinen alustaekosysteemi, jonka avulla maatilojen ja puutarhatuotannon käytöstä poistetut muovit saataisiin kustannustehokkaasti kiertoon, käsiteltäväksi ja uudelleen jalostettavaksi.

              Älysikala - Työtehoseura

              Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmä sikojen yksilökohtaiseen seurantaan sekä eläinten terveydestä ja tuotannosta saadun tiedon yhdistämiseen automaattisesti ja reaaliaikaisesti.

                DataSato – Datan ketterä hallinta työkoneista ja palveluista liiketoimintaan – Centria Ammattikorkeakoulu Oy

                Hankkeessa osoitetaan, kuinka eri IT-järjestelmissä oleva maatilan data saadaan laitteista, koneista ja palveluista viljelijän hallitsemaan datavarastoon ja sieltä monikäyttöiseksi osaksi tuotannon ja tuotteiden arvoketjuja.

                  Älyjuoma-automaatti – Hämeen Ammattikorkeakoulu Oy

                  Hankkeessa kehitetään tekniikka lehmien vedenkulutuksen seurantaan ja luodaan pohja välillisten ja välittömien hyvinvointihyötyjen todentamiseksi

                    Maatilan biokaasutuotannon kannattavuuden parantaminen skaalaamalla in situ –metanointi pilotilta maatilamittakaavaan – Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

                    Hankkeessa tutkitaan metanoinnin vaikutusta erityisesti keskikokoisen lypsykarjatilan biokaasutuotannon kannattavuuteen.

                      Kierrätyslannoitevalmisteiden hiilijalanjälkiohjeistuksen ja –laskurin kehittäminen – Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

                      • Hankkeessa laaditaan sidosryhmien kanssa yhteistyönä kierrätyslannoitevalmisteiden hiilijalanjäljen laskentaohjeistus sekä demo-laskuri.
                      • Hankkeen verkkosivut

                      Digiloikka lehmän ruokintaan – Wikli Group Oy

                      • Hankkeen tavoitteena on luoda automaattinen ruokintajärjestelmä, jossa seurataan lehmien terveyttä, lehmien saaman rehun laatua sekä näiden tietojen pohjalta pyritään tasapainottamaan mahdollisia muutoksia.
                      • Lisätietoa hankkeesta

                      Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi. Voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä tai parantava tuote – Suomen hevostietokeskus ry

                      • Hankkeessa kehitetään alkutuottajille eli tässä tapauksessa hevostalleille käyttöön hevosten suolistosairauksia hoitavaa ja ennaltaehkäisevää tuotetta.
                      • Hankkeen verkkosivut

                      EIP maatalouden alkutuotannon tehostaminen ja turvaaminen uuden nanokuplateknologian avulla – Satakunnan ammattikorkeakoulu

                      Maatalouden alkutuotanto ja yritystoiminta tarvitsee uusia teknologisia ja digitaalisia ratkaisuja kilpailukykynsä turvaamiseen. Suomessa on kasvin- ja marjanviljelyyn erikoistuneita maatiloja, jotka käyttävät suuria määriä vettä kasteluvetenä. Kasteluveden käyttöön liittyvät kehittämistoimet luovat pohjaa suomalaisen maatalouden kasvulle ja kilpailukyvylle.

                      Hankkeen tavoitteena on kehittää teknologiaa, millä tuotetaan nanokokoluokan kaasukuplia kasteluveteen ja käytännön kokeilla tutkia teknologian toimivuutta ja soveltuvuutta kolmen EIP-innovaatioryhmässä mukana olevan alkutuotannon yrityksen kasvatukseen sekä nanokuplien vaikutusta kasteluvesijärjestelmän mikrobiologiaan. Samalla tuetaan elintarviketuotannon toimijoita vihreässä siirtymässä pellolta pöytään ja kemikaalikuorman pienentämisessä sekä hiilijalanjäljen minimoimisessa kemikaalittomalla teknologialla. Lisäksi tavoitteena on hygienian ja säilyvyyden parantaminen.

                      Hanketta varten on koottu maatalouden EIP-ryhmä, jonka muodostavat Satakunnan ammattikorkeakoulu, Suorahapetus Oy, Robbes Lilla Trägård Ab, Agrifutura Tomaatit Oy ja Nonre Oy. EIP-ryhmä kehittää uutta nanokokoluokan kaasukuplia tuottavaa teknologiaa sekä tutkii nanokuplien vaikutusta kasvien ja marjojen kasvunopeuteen ja kokonaiskasvuun.

                      Hankkeessa kehitettävä teknologia tähtää kaupallisen kasvihuonekasvatuksen tuottavuuden tehostamiseen, kemikaalien käytön vähentämiseen ja kasviterveyden parantamiseen. Kasvien juurille päätyvän veden happipitoisuus vaikuttaa oleellisesti kasvin hyvinvointiin, esim. immuniteetti, ravinteiden vastaanottokyky, satoisuus ja kasvunopeus. Tuottamalla veteen happea nanokuplien muodossa, voidaan kasvien kasvua ja tuottavuutta tehostaa huomattavasti, oletettavasti jopa kymmeniä prosentteja, joten vaikutus kasvatuspinta-alalta saatavaan saantoon on merkittävä. Tällä hankkeella luodaan järjestelmä, jollaista ei missään ole vielä käytetty parantamaan kasvin- tai marjankasvatusta. Hankeen aikana teoria siirtyy käyttöön.

                        Wood2Biogas – Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

                        Wood2Biogas kehittää teknologiaa biokaasulaitoksen energiatuotannon parantamiseksi

                        Wood2Biogas -hankkeessa haetaan ratkaisua maatalouden sivuvirtoja hyödyntävien biokaasulaitosten toiminta- ja kannattavuushaasteisiin laajentamalla biokaasutuotannon raaka-ainepohjaa tavanomaisista syötteistä puuenergiaan. Kehitettävässä ratkaisussa puuperäinen tuotekaasu syötetään biokaasulaitokseen ja kaasutusprosessin ohessa tuotetaan myös biohiiltä. Yhdistämällä puun kaasutusteknologiaa perinteiseen biokaasulaitosprosessiin biometaanituotantoa voidaan kasvattaa ilman, että mädätysjäännöksiä muodostuu lisää. Hankkeen pyrkimyksenä on luoda kestävä ja taloudellisesti kannattava synergiaratkaisuja tuottava kokonaiskonsepti

                        Lisätietoja hankkeen verkkosivuilta.

                        Virtuaalisen oppimisympäristön tuottaminen nautojen terveydestä ja hyvinvoinnista – Arador Innovation ltd Oy

                        • Tavoitteena on kehittää uusi tapa välittää maataloustuottajille hyödyllistä tieteellistä tietoa nautojen terveydestä ja hyvinvoinnista virtuaalisen oppimisympäristön avulla.
                        • Hankkeen verkkosivut

                        UVC tekniikka mansikan kasvitautien torjunnassa – Luonnonvarakeskus

                        • Hankkeen tavoitteena on kehittää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytölle vaihtoehtoinen menetelmä, joka perustuu UVC-tekniikkaan.
                        • Hankkeen verkkosivut

                        Vuonna 2019 aloittaneet ryhmät

                        Hyvää karjalle – laatua säilörehuun sensoriseurannalla ja navetan mikrobit kuriin luonnonpeptideillä

                        Säilörehuvarastojen jatkuvatoiminen lämpötilan seuranta voidaan mallintaa lämpötilakartaksi ja käyttää rehun laadunseurannan työkaluna. Variksenmarjoissa elävistä bakteereista löydetty antibakteerinen proteiinin osa eli peptidi voi olla uusi keino lypsylehmien utaretulehduksen ehkäisemiseksi. Kansainvälinen digipaalitietokanta voi mahdollistaa uudenlaisen dig data -tutkimuksen tulevaisuudessa

                        Lisätietoa: Tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen, Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, Mittaustekniikan yksikkö, p. 050-5781403, pekka.t.kilpelainen@oulu.fi

                        Tutkijayliopettaja Ilpo Pölönen, Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Bio –tutkimusyksikkö, puh. 040 830 5984, e-mail: ilpo.polonen@hamk.fi

                        Lue lisää Hyvää karjalle – laatua säilörehuun sensoriseurannalla ja navetan mikrobit kuriin luonnonpeptideillä -hankkeesta

                        Robotiikka mansikan sadonkorjuussa

                        Innovaatioryhmä (EIP) kehittää vuosien 2019-2020 aikana hankkeessa robotiikkaan perustuvan mansikanpoimintakoneen prototyypin sekä sen valmistamisen ja käytön kustannusarviot. Tavoitteena on, että hankkeen jälkeen joku kaupallinen toimija pystyisi ottamaan vastuun teknologian kaupallistamisesta.

                        Lue lisää Robotiikka mansikan sadonkorjuussa-hankkeesta

                        DigiTomkku: Big data -testipedit langattomille antureille tomaatin ja kurkun tuotantoon

                        Langaton tiedonkeruu, esineiden Internet (IoT) ja suurten datamassojen analysointi tekoälypohjaisilla menetelmillä on kasvihuoneviljelyn tulevaisuutta. Niiden avulla saadaan vastauksia liiketoiminnallisiin kysymyksiin, joihin ei pystytä vastaamaan datan nykymäärillä. Mutta oppimishaaste analyysitulosten tulkitsemisen osalta on kasvihuoneyrittäjien mukaan niin iso, että harvat kasvihuonefirmat siitä yksin selviytyvät.

                        Lue lisää Digitomkku-hankkeesta

                        Tuorehakekonsepti maatilamittakaavassa

                        Hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida tuorehakekonsepti maatilamittakaavaan. Ensiksi tavoitteena on selvittää, millä edellytyksillä ja teknologiaratkaisuilla tuorehakkeen polttoa voidaan soveltaa kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti maatilakokoluokassa. Samalla suunnitellaan toimivia tuorehakekonsepteja.

                        Lisätietoja: projektipäällikkö Risto Lauhanen, SeAMK Ruoka, risto.lauhanen(at)seamk.fi

                        Lie lisää Tuorehakekonsepti maatilamittakaavassa -hankkeesta

                        Vuonna 2018 aloittaneet ryhmät

                        Digipaali-hanke kehittää palvelua, jolla voidaan kerätä tietoja paaleista. Paalattaessa paaliin liitetään tunnistin, jonka avulla se voidaan jäljittää. Hanke testaa digitaalista paalivarastoa, jonka avulla tuottaja voi suunnitella toimintaansa sekä seurata laatua ja hävikkiä. Yhteen koottuna tieto olisi arvokasta ”big dataa” tutkimukselle.

                        Lisätiedot: Ilpo Pölönen, Hämeen ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@hamk.fi

                        Lue lisää Digipaali-hankkeesta

                        Älyrehu-hankkeessa haetaan hyötyjä karjatiloille, joille rehun hankkiminen voi muodostaa puolet tuotantokustannuksista. Tilalla itse tuotetun rehun laatua pyritään parantamaan ja siten vähentämään ostorehun tarvetta. Kehitteillä on mittausjärjestelmä, jolla tuottaja voi seurata yksittäisen lehmän hyvinvointia, ja määritellä ruokintaa sen mukaan.

                        Lisätietoa: Tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen, Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, Mittaustekniikan yksikkö, p. 050-5781403, pekka.t.kilpelainen@oulu.fi

                        Lue lisää Älyrehu-hankkeesta

                        Kuvaa nautaa -hanke hyödyntää lämpökuvausta eläinten hyvinvoinnin seuraamisessa. Lämpökuvaus voidaan tehdä eläimelle stressittömällä tavalla, ja sillä saadaan tietoa sairauksista varhaisessa vaiheessa ennen kuin eläin oireilee silmin nähden tai sen tuotanto laskee. Lämpökuvien tulkitsemiseksi niiden tietoja verrataan eläinlääkäreiden havaintoihin. Tavoitteena on rakentaa tuottajien käyttöön soveltuva aplikaatio.

                        Lisätiedot: Projektipäällikkö Salla Ruuska, Savonia-ammattikorkeakoulu: etunimi.sukunimi (at) savonia.fi

                        Lue lisää Kuvaa nautaa-hankkeesta

                        Vuonna 2017 aloittaneet ryhmät

                        Sippolan tilalla kehitellään ja rakennetaan nykyaikaista automatisoitua kuivuria, johon asennetaan uudenlainen kosteudenmittauslaitteisto. Tuloksena odotetaan tasalaatuisempaa viljaa, jonka kuivattamiseen kuluu vähemmän energiaa ja viljelijän aikaa.

                        Lisätiedot: Maatilayhtymä Sippola, mtysippola (at) netikka.fi

                        Lue lisää: Viljankuivaamon kosteudenpoistoprosessin, energiankäytön ja ohjauksen kehittäminen

                        Minihelikopterin käyttöä ja sen kasvintunnistusta kehitetään löytämään pellon hukkakauraesiintymät. Kopterikuvien avulla hukkakauraesiintymät voidaan paikantaa, eikä pellolla tarvitse kävellä umpimähkään.

                        Lisätiedot: Esa Tyystjärvi, etunimi.sukunimi@utu.fi

                        Lue lisää: Hukkakauran ja muiden rikkakasvien tunnistaminen minihelikopterikuvista

                        MIKÄ-DATA-hanke johdattelee viljelijöitä kohti täsmäviljelyä ja kokoaa tarvittavaa dataa. Täsmäviljelyä varten tarvitaan hyvin tarkkaa tietoa pellon kunnosta, esimerkiksi maalajeista, maastomuodoista, ravinnemääristä ja ph-arvoista. Kun tätä tietoa hyödynnetään tuotantopanosten ja -toimien kohdentamiseen kasvuston ja pellon ominaisuuksien perusteella, vähenee ympäristökuormitus ja työ tehostuu.

                        Lisätiedot: projektipäällikkö Petri Linna, Tampereen teknillinen yliopisto, petri.linna (at) tut.fi

                        Lue lisää: Maatalouden liiketoiminnan kehittäminen älykkäällä data-analytiikalla (MIKÄ-DATA)

                        Laatukaura-hankkeessa tutkitaan ja selvitetään, miten kaurantuotannossa syntyvästä kasvimassasta saataisiin tuotettua käyttökelpoisia raaka-aineita, joita voitaisiin käyttää esimerkiksi maanparannusaineena ja rehuna. Tarkoituksena on, että hankkeen tulokset näkyvät tulevina vuosina kauranviljelijän arjessa: sivujakeen jalostukseen on saatavilla laitteita ja kauranviljelyn kannattavuus paranee, kun myös sivujakeet saadaan hyötykäyttöön.
                        Lisätiedot: Veli Hietaniemi, Luonnonvarakeskus, veli.hietaniemi (at) luke.fi

                        Lue lisää: Laatukauran tuotanto ja siitä syntyvän kasvimassan hyötykäyttö termomekaanisen prosessin avulla (Laatukaura)

                        BioRaEE – Biokaasusta ravinteita, energiaa ja elinkeinoja -hanke keskittyy kierrätysannoitteiden mahdollisuuksiin. Hankkeen lähtökohtana ovat viljelijöiden tarpeet. Viljelijät pääsevät kertomaan kierrätyslannoitteisiin liittyvät toiveensa haastatteluissa ja kyselytutkimuksissa. Yhdessä tutkijoiden kanssa viljelijät testaavat kierrätyslannoitteiden vaikutusta satoon viljoilla, nurmella ja kasvihuonekurkulla ja vertaavat tuloksia muihin lannoitteisiin. Kierrätyslannoitteiden käyttöön laaditaan entistä parempaa ohjeistusta. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan teknologioita, joilla kierrätyslannoitteita on tehokkainta tuottaa.
                        Lisätiedot: tutkija Heidi Rintamäki, Suomen ympäristökeskus, heidi.rintamaki (at) ymparisto.fi

                        Hankkeen loppuraportti:
                        Koko versio
                        Tiivistetty versio

                        Lue lisää: Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle

                        Muokkauspäivämäärä: 12.7.2022