Neuvontatoimenpiteen arviointi

Neuvonta tuli uutena toimenpiteenä maaseutuohjelmaan 2014-2020. Arvioinnilla seurataan uuden järjestelmän toimivuutta.

Neuvonnan väliarviointi 2018

Neuvonta on tarpeellinen toimenpide, joka hyödyttää tiloja. Neuvonnan suosio vaihtelee kuitenkin suuresti ELY-keskusalueiden ja neuvonnan osa-alueiden välillä. Neuvontatoimenpiteen suosion vaihtelujen taustalla on sekä kysyntään (tilarakenne, tuotantosuunta, osa-aikaisten viljelijöiden määrä, tietoisuus neuvonnasta), tarjontaan (neuvojien määrä alueella, neuvojien osaamisalueet, neuvonnan markkinointi) että toimeenpanosäädöksistä johtuvia rakenteellisista tekijöistä (matka-ajan korvauksettomuus). Erityisesti neuvojien määrällä näyttää olevan merkitystä ELY-keskusalueella tapahtuneiden neuvontatapahtumien selittäjänä. Näin ollen neuvontarekisteri olisi hyvä avata, jotta uusia neuvojia saataisiin katvealueille ja -aloille. Lisäksi passiivisia neuvojia tulisi aktivoida ja rakenteellisiin kysymyksiin tulisi etsiä ratkaisuja, toteaa arvioinnin väliraportti.

Arvioinnin mukaan neuvontatoimenpide etenee hyvin. Vuoden 2018 loppuun mennessä Neuvo2020-maksatuksia on tehty 43 954 kappaletta ja neuvontakorvausta on maksettu noin 13,28 miljoonaa euroa. Neuvonnalle ohjelmakauden alussa allokoidusta 34 miljoonan euron kokonaisrahoituksesta on maksettu vuoden 2018 loppuun mennessä 39,1 %.

Tammikuussa 2019 Ruokaviraston neuvojarekisterissä oli 765 neuvojaa ja 199 palveluntuottajaorganisaatiota. Neuvojista 88 % on aktiivisia eli on antanut tilaneuvontaa ainakin kerran. Eniten aktiivisia neuvojia on kohdealoilla 4B (vesien ja maanhoidon edistäminen), 3A (eläinten hyvinvointi) sekä 2A (maatilojen kilpailukyvyn parantaminen).

Neuvontaa on käyttänyt Manner-Suomessa 16 459 yksittäistä tilaa eli 34 % vuonna 2018 viljelijätukia saaneista tiloista. Neuvotuista tiloista 50 % on kasvinviljelytiloja ja 48 % eläintiloja. Viljelijätukia saaneista taas 71 % on kasvinviljelytiloja ja 24 % eläintiloja. Eniten neuvottuja tiloja on ollut Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Vähiten neuvottuja tiloja on ollut Lapissa ja Kainuussa.

Maaseutuohjelman neuvontatoimenpiteen arviointi 2019

Neuvonnan väliarviointiraportti 2018 

Neuvonnan väliarviointi 2017

Neuvonnan arvioinnin väliraportin mukaan neuvontatoimenpide on lähtenyt rivakasti käyntiin, mutta
vauhtia tarvitaan lisää. Neuvontaa on vuoden 2016 loppuun mennessä annettu noin 17 000 kertaa yhteensä noin 10 500 tilalle. Neuvonnan osa-alueiden toteutuman välillä on kuitenkin suuria eroja.
Neuvontakäynneistä on ollut tiloille käytännön hyötyä. Viljelijät kokevat saaneensa lisää tietoa tilan
pitämiseen ja kehittämiseen, henkistä tukea valinnoille ja päätöksille sekä konkreettisia vinkkejä yksittäisiin, tilakohtaisiin kysymyksiin. Haastatelluilla asiantuntijoilla ei ollut vielä ohjelmakauden tässä vaiheessa tietoa neuvontakäyntien hyödyllisyydestä valvontaan.

Neuvontajärjestelmä toimii kohtalaisesti. Toimenpide on melko yksinkertainen ja byrokratiaa on kokoon nähden runsaasti. Tiedottaminen sen sijaan jakaa mielipiteet. Osan neuvojista mukaan neuvonnasta tiedotetaan tarpeeksi, osan mukaan liian vähän. Viestintäkanavina ovat pääosin lehtijutut, uutiskirjeet ja neuvontaorganisaatioiden omat tiedotuskanavat. Viljelijäkyselyssä yli kolmannes neuvontaa käyttämättömistä tiloista vastasi, ettei ole kuullut maaseutuohjelman neuvontatoimenpiteestä. Neuvonnan vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa toimenpiteen läpileikkaavan luonteen ja uutuuden vuoksi. Vuonna 2017 alkavaa talousneuvontaa kohtaan tiloilla on korkeat odotukset.

Neuvonnan väliarviointi 2017
Neuvonnan väliarvioinnin 2017 tiivistelmä

Tiedote: Viljelijä voi nyt saada edullista apua maatilan kilpailukyvyn kehittämiseen
Tiedote: Neuvonta auttaa viljelijän jaksamisessa - useampikin voisi hyödyntää