EU:n maaseuturahaston hankkeiden ja investointien valintakriteerien selvitys valmistui – valintakriteereillä varmistetaan vaikuttavien hankkeiden valinta

Luonnonvarakeskus selvitti kuluneen rahoituskauden, eli vuosien 2014–2020, maaseutuohjelman valintakriteereiden toimivuutta ja kehittämistarpeita. Selvitystä hyödynnetään ensi vuonna alkavan uuden EU:n rahoituskauden valmistelussa. Valintakriteereiden tehtävänä on varmistaa vaikuttavien hankkeiden valinta ja hakijoiden tasapuolinen kohtelu.

Selvityksessä tarkasteltiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020 toteuttavien toimenpiteiden rahoituksen valintakriteereitä ja arvioitiin niiden toimivuutta. Kohteena olivat ELY-keskuksista suoraan myönnettävät kehittämishanke- ja yritysrahoitukset, maatalouden rakennetuet sekä ei-tuotannollisista investoinneista kosteikkotuet.

Kehittämishanke- ja yritysrahoituksen toimenpiteissä ympäristö- ja ilmastoasioiden painotusta toivottiin lisää

Kehittämishankerahoituksen, kuten myös yrityksen perustamistuen kohdalla valintakriteerien painotuksia pidettiin keskimäärin varsin sopivina. Sen sijaan yritysten investointituissa tuettavan toimenpiteen tai yrityksen toimipaikan sijainnin kriteeriä pidettiin keskimäärin selkeästi liian pienenä, mutta yhteistyöhön liittyvän kriteerin painoarvoa selvästi liian suurena.

ELY-keskuskyselyn perusteella valintakriteereiden keskimääräinen toimivuus päätöksenteon tukena on ollut kohtuullisella tai suhteellisen hyvällä tasolla sekä kehittämishanke- että yritysrahoituksessa.

Kehittämishankerahoituksen arviointia helpottaisi valintakriteereiden lukumäärän lisääminen, mutta myös kriteerien pilkkominen pienempiin osiin, jolloin yhdessä kriteerissä arvioitavia asioita ei olisi niin monta ja kriteereiden sisällölliseltä päällekkäisyydeltä vältyttäisiin. Yritysrahoituksen kohdalla oleellisena koettuna heikkoutena on ollut valintakriteereihin liittyvän tiedon puuttuminen Hyrrä-hakemuslomakkeelta.

Niin yritys- kuin kehittämishankerahoituksen kohdalla ympäristö- ja ilmastovaikutusten painoarvon lisääminen valintakriteereissä sai kannatusta. Yritysrahoitukseen lisättäväksi valintakriteeriksi ehdotettiin tuettavan toimen tai kohteen kytköstä ohjelmaan ja alueelliseen maaseudun kehittämissuunnitelmaan, jollainen jo sisältyy kehittämishankerahoituksen valintakriteereihin.

Kosteikkotukien kehittämiseen tarvitaan lisää vaikuttavuuden tutkimusta

Nykyisellä rahoituskaudella kiinnostus kosteikkojen perustamiseen on edelleen kasvanut. Kosteikkotukia kohtaan on enemmän kiinnostusta kuin, mitä ohjelman kautta pystytään rahoittamaan.

Nykyisiä valintakriteereitä pidettiin pääsääntöisesti hyvinä ja selkeinä, joskin alueellisten näkökulmien huomiointiin toivottiin yleisesti parempia mahdollisuuksia. Toisaalta ELY-keskusten asiantuntijat näkivät hakubyrokratian yhtenä hankkeiden kompastuskivenä, ja pitivät tärkeinä hankehakujen yksinkertaistamista.

Koska kosteikkojen toimintaan vesiensuojelun keinona liittyy edelleen suurta vaihtelua, tarvitaan aihealueen osalta edelleen myös vaikuttavuustutkimusta.

Maatalouden investointituessa kannattavuus ja ilmastovaikutukset paremmin esille

Selvityksen perusteella nuoren viljelijän aloitustuen valintakriteerit ovat toimineet hyvin päätöksenteon tukena, ja niiden painotuksen koettiin olleen tarkoituksenmukainen. Tilan kehittämistoimia ja mahdollisuuksia kuvaavan kriteerin arviointi koettiin hankalimmaksi.

Maatilojen investointituessa valintakriteereitä on ollut käytössä kuusi. Ympäristövaikutuksilla oli suuri merkitys investointitukihakemuksissa, vaikka valintakriteereiden painotus suosi hankkeen taloudellista vaikutusta. Haastavimmaksi koettiin valintakriteeri, joka arvioi hankkeen vaikutuksia ohjelman muiden tavoitteiden toteutumiseen.

Aloitustukien osalta kehittämiskohteena tuodaan esiin kestävyystavoitteiden huomioon ottaminen valintakriteereissä. Investointituen kriteereihin ehdotetaan lisättäväksi oma kriteerinsä hankkeen suorille ja välillisille ilmastovaikutuksille. Muiden ympäristövaikutusten arviointiin jäisi jo käytössä ollut ympäristökriteeri sisältökuvaukseltaan päivitettynä.

Investointien taloudellisia vaikutuksia koskevaa valintakriteeriä ehdotetaan laajennettavaksi siten, että vaikutusta arvioitaessa yrityksen tuloksen lisäksi otettaisiin huomioon hankkeen kannattavuus.

Analyysin keskeiset viestit valintakriteereiden kehittämiseksi

  • Valintakriteerit ovat pääsääntöisesti palvelleet hyvin hankkeiden arviointia. Ohjausvaikutuksen voimakkuus riippuu käytettävissä olevien varojen niukkuudesta tai minimiehtojen tiukkuudesta. Tarkennuksia kriteereihin kannattaa kuitenkin tehdä.
  • Hakemuslomakkeessa tulisi kysyä nykyistä suoremmin juuri niitä asioita, joita päätöksentekijä pisteytyksessään käyttää. Muuten arviointiin uhkaa jäädä liikaa tulkinnanvaraisuutta, mikä on omiaan heikentämään päätösten osuvuutta ja hakijoiden yhdenvertaisuutta.
  • Kehittämishanke- ja yritysrahoituksessa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden konkretisointi ja niiden nostaminen omiksi kriteereikseen voisi edesauttaa kyseisten näkökulmien nykyistä merkittävämpää huomioimista sekä helpottaa niiden arviointia.
  • Maaseutunäkökulma ei aina välity päätöstilanteeseen asti niin, että päätöksentekijä kokisi pystyvänsä painottamaan sitä riittävästi. Ratkaisukeinoina tähän voisivat olla opastukset maaseutuvaikutusten arviointiin sekä tarkennukset ohjelman ja alueellisen suunnitelman mukaisuuden valintakriteeriin.

Materiaalit:

Lisätietoja:

Olli Voutilainen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, olli.voutilainen@luke.fi, p. +358 29 532 2402 (kehittämishanke- ja yritysrahoitus)

Anja Yli-Viikari, tutkija, Luonnonvarakeskus, anja.yli-viikari@luke.fi, p. +358 29 532 6662 (kosteikkotuet)

Olli Niskanen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, olli.niskanen@luke.fi, p. +358 29 532 6025 (maatalouden rakennetuet)

Muokkauspäivämäärä: 30.3.2022