Yhteiskuva

SuomiAreenassa keskusteltiin hyvästä elämästä monipaikkaistuvassa Suomessa

Osana SuomiAreena-tapahtumaa keskusteltiin hyvästä elämästä monipaikkaistuvassa Suomessa. Keskustelu järjestettiin keskiviikkona 14.7. klo. 10-10:45. Keskustelun tallenne on katsottavissa alta löytyvästä linkistä.

Arkemme ja elämämme on irtaantumassa paikasta. Teemme työtä, harrastamme, asumme ja opiskelemme eri paikoissa. Viihdymme sekä kaupungissa että maaseudulla. Onko monipaikkaisuus meille mahdollisuus syödä ja säästää kakku: rakastaa monia paikkoja samaan aikaan?

SuomiAreenan Hyvää elämää monipaikkaistuvassa Suomessa –keskustelun aiheena oli monipaikkainen Suomi nyt ja tulevaisuudessa. Mitä kaikkea monipaikkaisuus on ja minkälaisia mahdollisuuksia se meille tarjoaa? Mitä se tarkoittaa työelämän ja esimerkiksi opiskelun osalta? Entä mitä monipaikkaisuus merkitsee pienelle, harvaan asutun maaseudun kunnalle? Kiinnostaako se nuoria? Keskustelussa syvennyttiin kokemuksiin monipaikkaisuudesta ja siihen liittyvästä yhteisöllisyyden muodon muutoksesta sekä digitalisaation kaksiosaisesta merkityksestä - sen haasteista ja mahdollisuuksista.

Keskustelun juonsi luovan alan yrittäjä ja somevaikuttaja Inari Fernández. Keskusteluun osallistuivat yrittäjä Jenni Levävaara, tutkimusprofessori Hilkka Vihinen, filosofian tohtori ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Pekka Sauri, Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva sekä aluekehitysasiantuntija Aleksi Koivisto.

Keskustelun järjestäjinä toimivat maaseutupolitiikan neuvosto, maaseutuverkosto, Suomen 4H-liitto ry, Suomen Kylät ry, Brahea-keskus, Kainuun Nuotta ry ja Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

Monipaikkaisuus on merkittävä ilmiö

Monipaikkaisuus ei ole uusi ilmiö, mutta kulunut vuosi ja sen tuoma työelämän sekä opiskelun murros ovat vahvistaneet sitä. Hilkka Vihisen mukaan monipaikkaisuus tarkoittaa sitä, että oleskellaan ja liikutaan säännöllisesti oman arkiympäristön ulkopuolella. Monipaikkaisuus ilmenee eri muodoissa, liittyen esimerkiksi työssäkäyntiin, opiskeluun, vapaa-aikaan tai perherakenteisiin. Monipaikkaisuus on merkittävä ilmiö. Se koskettaa jopa kolmea miljoonaa henkilöä.

”Tulisi ymmärtää, että yhteiskunnasta ei enää tule yksipaikkaista. Meidän tulee löytää keinot monipaikkaisuuden edistämiseksi.” (Hilkka Vihinen)

Lisääntynyt monipaikkaisuus vaatii uudenlaisia tapoja järjestää esimerkiksi palveluja. Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva totesi, että on käytävä aktiivista keskustelua monipaikkaisten ihmisten kanssa ja huomioitava heidän tarpeensa. Hyvinvointi- ja matkailualan yrittäjä Jenni Levävaara vetosi, että valtion on mahdollistettava toimivat yhteydet eri paikkoihin. Aluekehittämisen asiantuntija Aleksi Koivisto toi esille, että nuoret ovat monipaikkaisia esimerkiksi opiskelun kautta. Hän totesi, että osalle nuorista paikkariippumaton, joustava työ on jopa palkkaa tärkeämpi seikka työelämässä. Filosofian tohtori ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Pekka Sauri totesi, että työelämän monipaikkaisuus voi myös olla kahtia jakavaa. Suuri määrä työpaikoista on edelleen paikkasidonnaisia. On pidettävä huolta siitä, että myös paikkasidonnaiset työt hyötyvät digitalisaation luomista mahdollisuuksista. Niina Kuuva pohti, voisiko paikkasidonnaisiakin töitä tehdä monipaikkaisesti esimerkiksi työkierron kautta. Nämä ja muut keskustelussa syntyneet oivallukset voit katsoa myös jälkikäteen MTV-palvelusta.

Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että meidän tulee pystyä yhdessä paremmin ymmärtämään monipaikkaisuutta, sen eri muotoja ja väestöryhmiä. Väestötilastointia monipaikkaisuuden osalta on kehitettävä ja tartuttava globaaleihinkin mahdollisuuksiin. Nyt on aika uusille virkistäville ideoille.

Tiesithän, että keskustelu monipaikkaisuudesta jatkuu valtakunnallisessa Maaseutuparlamentti -tapahtumassa 28.-30.9.? Laitathan päivämäärät ylös! Keskusteluun voi osallistua myös sosiaalisessa mediassa hashtageilla #maapuhuu ja #monipaikkaisuus.

Jäikö suora lähetys katsomatta? Ei hätää! Keskustelun ja eri näkökulmien kohtaamisessa syntyneet oivallukset voit katsoa myös jälkikäteen MTV-palvelusta.

Muokkauspäivämäärä: 3.9.2021