EU:n pitkän aikavälin visio: vahvoja, verkottuneita, selviytymiskykyisiä ja vauraita maaseutualueita

Komissio julkaisi kesällä tiedonannon EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisioksi. Siinä määritellään alueiden sekä kohtaamia haasteita että esitellään niille tarjolla olevia lupaavia mahdollisuuksia. Visiossa on identifioitu EU:n maaseutualueiden haasteita ja mahdollisuuksia. Visio perustuu ennakointiin sekä laajaan kansalaisten ja maaseutualueiden toimijoiden kanssa käytyyn konsultaation, johon osallistui myös suomalaisia toimijoita.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on todennut, että komissio kehittää maaseutualueille pitkän aikavälin vision (avautuu uudessa välilehdessä), jotta alueet voivat hyödyntää potentiaaliaan parhaalla mahdollisella tavalla ja löytämään omat ainutlaatuiset asiat, väestörakenteen muutoksesta laajakaistayhteyksien saatavuuteen, huomioiden köyhyysriski ja palvelujen rajoitettu saatavuus. Tämä olisi tehtävä tiiviissä yhteistyössä maaseudulla asuvien ihmisten sekä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa.

Euroopan komissio esitti kesäkuun lopussa Euroopan maaseutualuiden pitkän aikavälin vision, jossa on tunnistettu maaseutualueiden kohtaamat haasteet ja huolenaiheet sekä korostettu joitakin lupaavimpia mahdollisuuksia, joita näillä alueilla on tarjolla. Ennakoinnin ja kansalaisten ja muiden maaseutualueiden toimijoiden kanssa käytyjen laajojen kuulemisten perusteella visio ehdottaa maaseutusopimusta ja maaseutua koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa, joiden tarkoituksena on tehdä EU:n maaseutualueista vahvempia, kytkeytyneempiä, kestävämpiä ja vauraampia.

Komission tiedonannossa kerrotaan maaseutualueiden nykytila sekä maaseutualueiden haasteita, trendeistä ja mahdollisuuksista. Tiedonannon ydin on maaseutualueiden visio vuoteen 2040. Tiedonannossa esitetään myös EU:n maaseutualueiden toimintasuunnitelma (engl. EU rural action plan) ja siihen kuuluvat lippulaiva-aloitteet, joiden avulla vision toteutumista tullaan seuraamaan.

EU:n maaseutualueiden nykytila

Euroopan maaseutualueilla asuu pysyvästi 137 miljoonaa ihmistä, ja maaseutualueet kattavat 80 % EU: n alueesta. Nämä alueet tuottavat korkealaatuisia elintarvikkeita ja muita tärkeitä hyödykkeitä. Maaseutualueilla on tärkeä rooli luonnonvarojen hoidon varmistamisessa ja ilmastovaikutusten lieventämisessä ja ratkaiseva rooli siirtymisessä vihreään ja kestävään Eurooppaan. Erityiset sosioekonomiset tekijät myötävaikuttavat tähän.

Työmahdollisuuksien keskittyminen kaupunkialueille on johtanut työvoiman ulosvirtaukseen ja tällä on

on negatiivinen vaikutus väestörakenteeseen etenkin syrjäisillä maaseutualueilla. Keskittyminen on aiheuttanut noidankehän, jossa peruspalvelujen saatavuus vähenee ja digitaalinen kuilu kasvaa.

Näistä haasteista huolimatta maaseudulla on monia mahdollisuuksia. Näihin kuuluu maaseutualueiden rooli tasapainoisen alueellisen tason varmistamisessa, ruuan tuottaminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen, vaihtoehtojen löytäminen fossiilisille polttoaineille ja kiertotalouden kehittäminen. Monet ekosysteemipalvelut (ruoka, rehu, raaka-aineet, veden sääntely, biologinen monimuotoisuus jne.) ovat riippuvaisia maaseudusta ja syntyvät maaseudulla.

Lisäksi, covid-19-kriisi voi tuoda merkittäviä muutoksia yhteiskuntaan joista maaseutualueet voisivat hyötyä. Esimerkkinä etätöiden yleistyminen ja muut uudet toiminnan ja työnteon tavat. Jatkotoimet Euroopan tasolla tukevat maaseudun toimintaa ja asukkaat hyötyvät tulevista mahdollisuuksista. Tarkoitus on varmistaa, että maaseudun asukkaita ei "jätetä". EU: n kansalaisten osallistumisen varmistaminen on erityisen tärkeää elvytyssuunnitelman yhteydessä.

Maaseutualueiden visio vuoteen 2040

Komission visiossa kuvataan maaseutualueiden kehityssuuntia, haasteita ja mahdollisuuksia mm. vihreässä siirtymässä. Komissio yksilöi toiminta-aloja, joilla tähdätään vahvempiin, verkottuneisiin, selviytymiskykyisiin ja vauraampiin maaseutualueisiin ja -yhteisöihin.

Visio ja toimintasuunnitelma koostuvat neljästä toiminta-alueesta, joita lippulaiva-aloitteet tukevat ja mahdollistavat:

1) Vahvemmat maaseutualueet – ml. vaikutusvaltaiset ja elinvoimaiset yhteisöt, parempi palveluiden saatavuus sekä sosiaaliset innovaatiot
Maaseutualueiden pitäisi olla vaikutusvaltaisten ja elinvoimaisten paikallisyhteisöjen koti. Osallistava politiikka- ja päätöksentekoprosessi ovat avainasemassa räätälöityjen, paikkaan perustuvien ja integroitujen poliittisten ratkaisujen ja investointien kehittämisessä. Mukana prosessissa tulee olla laaja joukko sidosryhmiä ja verkostoja sekä kaikki hallinnon tasot.

Palvelujen tarjontaan ja saavutettavuuteen olisi kehitettävä innovatiivisia ratkaisuja, joissa hyödynnetään mahdollisimman paljon digitaalisten työkalujen tarjoamia mahdollisuuksia ja kannustetaan voimakkaasti sosiaalisiin innovaatioihin.

2) Maaseutualueiden yhteydet– ml. paremmat digitaaliset yhteydet, liikenteen parantaminen ja uudet liikkumisen muodot


Maaseutualueiden tulevaisuuden kehitys riippuu siitä, miten hyvin ne ovat yhteyksissä toisiinsa sekä kaupunkeihin. Tämä lisää niiden saavutettavuutta ja parantaa paikallisten yhteisöjen pääsyä laajempaan palveluvalikoimaan.

Digitaalisten infrastruktuurien eli laajakaistayhteyksien parantaminen sekä julkisen liikenteen palvelujen ja yhteyksien ylläpitäminen tai parantaminen ovat olennaisia, jotta voidaan varmistaa paremmat yhteydet EU: n maaseutualueille.

3) Selviytymiskykyiset maaseutualueet, jotka edistävät hyvinvointia - ml. ympäristöresilienssi, ilmastotoimet, sosiaalinen selviytymiskyky

Maaseutualueet voivat olla ja niiden pitäisi olla keskeisessä asemassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa. Luonnonvarojen säilyttäminen, maisemien, myös kulttuuristen, ennallistaminen, maanviljelyn viherryttäminen ja toimitusketjujen lyhentäminen tekevät maaseutualueista kestävämpiä ilmastonmuutokselle, luonnonmullistuksille ja talouskriiseille.

Maaseutualueilla on ekosysteemejä suojaavien palvelujen ja hiilineutraaliuden ratkaisujen tarjoajina keskeinen rooli kestävässä bio- ja kiertotaloudessa.
Tiedonannossa todetaan myös, että maaseutualueiden sosiaalisen selviytymiskyvyn parantaminen edellyttää yhteiskuntiemme taitojen ja monimuotoisuuden täysimittaista hyödyntämistä. Kaikkien olisi voitava päästä uudelleen- ja täydennyskoulutukseen, mikä avaa mahdollisuuden laadukkaisiin työpaikkoihin ja mahdollisuuksiin.

4) Vauraat maaseutualueet – ml. taloudellisen toiminnan monipuolistaminen, maatalouselintarviketoiminta ja maatilamatkailu

Maaseutualueet voivat tulla vauraammiksi monipuolistamalla taloudellista toimintaansa uusille aloille, joilla on myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen, ja parantamalla maatalouden ja maatalouselintarvikkeiden lisäarvoa.

Taloudellisen toiminnan monipuolistamisen olisi perustuttava kestäviin paikallisiin talousstrategioihin, mukaan lukien toimet, jotka houkuttelevat yrityksiä ja lisäävät digitaalista lukutaitoa. Näin pystytään säilyttämään ja tuottamaan lisäarvoa maaseudulla ja maataloudessa. Komission mukaan maa- ja metsätalouden sekä kalastuksen on säilytettävä tärkeä taloudellinen asemansa. Tiedonannossa korostetaan myös lyhyitä toimitusketjuja ja tuottajaorganisaatioiden roolia.

EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio pitää sisällään myös maaseutusopimuksen ja maaseutuvision toimeenpanosuunnitelman. Toimeenpanosuunnitelmassa on mukana lippulaivahankkeita, joiden toteutumista komissio tulee seuraamaan. Tärkeimpinä vision toteuttamisvälineinä ovat maaseuturahasto ja rakennerahastot.

Lisätietoa englanniksi komission sivuilta (uusi välilehti).

Muokkauspäivämäärä: 2.9.2021

Tämä on karuselli, jossa on artikkeleita. Navigoi edellisen ja seuraavan painikkeen avulla.