Pari vuotta sitten aloittaneet maaseudun innovaatioryhmät ovat tuottaneet mainioita tuloksia

Vuonna 2017 aloittaneiden maaseudun innovaatioryhmien parin vuoden taival lähestyy loppuaan. Matkan aikana tuloksia syntyi, vastauksia saatiin ja ongelmia ratkaistiin uusien innovaatioiden avulla.

Maaseudun innovaatioryhmät (EIP-ryhmät) parantavat maatalouden ja muun alkutuotannon tuottavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä. Toiminnassa yhdistyvät yrittäjien käytännönläheinen osaaminen ja muiden asiantuntijoiden tietämys. Vuonna 2017 viisi eri EIP-ryhmää tarttui tuumasta toimeen ja pyrki ratkaisemaan hankkeellaan tunnistettuja ongelmia uusilla innovaatioilla, joista olisi myös hyötyä laajemmassa skaalassa. Minkälaisia tuloksia on siis syntynyt matkan aikana?

EIP-hanke BioRaEE keskittyy kierrätyslannoitteiden mahdollisuuksiin. Lähtökohtana hankkeelle toimi viljelijöiden tarpeet lannoitteille ja heille järjestettiinkin kysely heti hankkeen alussa. Selkeän kysynnän perusteella viljelijöille kasattiin kierrätyslannoitus -opas, joka kertoi tuotteiden käytön ja viljelysuunnittelun perusperiaatteita. Vuonna 2018 kasvukaudella aloitetut käytännön pelto- ja kasvihuonekokeet valituilla kierrätyslannoitteilla jatkui tänä kesänä ja tuloksia odotetaan saapuvaksi syksyllä. Jatkoaikaa hankkeelle haettiin, jotta syksyllä saatavat kenttäkokeiden tulokset saadaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Hanke on ollut hyvin ajan hermoilla ja vastannut kentältä tulleisiin toiveisiin.

Kaurabuumi ei näytä hidastuvan ja EIP-hanke Laatukaura haluaakin hyödyntää kauran tuotannosta muodostuneiden sivujakeiden käytön tuoden niille arvonlisäystä polttamisen sijaan. Ensimmäinen vuosi ei tuottanut haluttuja tuloksia, missä sivujakeet käsiteltiin termomekaanisen prosessin avulla. Autohydrolyysi vaihdettiin ekstruusio -tekniikkaan, jonka avulla materiaalia saatiin käsiteltyä suurempia määriä jatkuvatoimisena prosessina. Kuitenkin olkinäytteet tukkivat niitä käsittelevän Planetary Roller Ekstruuderin, joten muutosta tarvittiin. Merkittävän parannuksen toi kalkkiveden lisääminen massaan, jolloin saatiin tavoiteltu materiaali. Syksystä on tulossa kiireinen, sillä tälle tavoitetulle materiaalille järjestetään astiakokeet ja tehdään selvitystyötä, miten sitä voitaisiin tuottaa tilatasolla.

Isossakyrössä Sippolan tilalla laitettiin pyörät pyörimään pari vuotta sitten, jotta uusi nykyaikainen automatisoitu kuivuri saataisiin tilalle. EIP-hankkeeseen lähdettiin mukaan sillä silmällä, että lopputuloksena syntyisi kaupallinen tuote eikä vain paperia arkistoon. Kovan rakennusrupeaman jälkeen kuivuria päästiin testaamaan syksyllä 2017. Mittaustuloksista opittiin, mitä piti muuttaa ja vuonna 2018 syksyllä tehtiin uudet mittaustulokset. Hankkeen lopputulokset ovatkin tuottaneet hyvää tulosta, sillä rahaa sekä aikaa on säästetty ja viljan laatu on parempaa, kuten hankkeen tavoitteissa suunniteltiin.

EIP-hanke Mikä data haluaa yhdistää peltojen hajanaista dataa yhteen pakettiin ja parantaa sen avulla peltojen viljelyä. Hankkeelle vuosi 2017 meni harjoittelun parissa, jolloin opittiin mitä dataa pitää kerätä ja miten. Droonilentoja ja muita testejä tehtiin pelloille viikoittain, joista kerättiin dataa. Jotta nämä pelloilta kerätyt datat pääsevät hyödylliseen käyttöön, siirretään viljelijöitä koskettavat datat Peltodata -palveluun. Sen kehittäminen onkin tulevana syksynä tapetilla, ja tarkoituksena on saada Peltodata -palvelu toimimaan mahdollisimman hyvin. Lisäksi syksyllä analysoidaan lisää datoja ja pohdinnassa on ravinnevaihtelut ja miten niihin löydettäisiin hyvä korrelaatio datojen välille. Hankkeen parissa syntyneet tulokset ovat olleet positiivisia ja maatalouden datalähtöiselle toiminnalle tulevaisuus näyttää valoisalta.

Hukkaura on viljatilalaisten viheliäinen riesa, jonka tunnistamiseen EIP-hanke Hukkakaura haluaa löytyy ratkaisun pienoishelikoptereiden kuvista. Vaikka vuoden 2018 kesä oli sään kannalta ideaali, ongelmaksi nousi se, ettei drooni pystynyt lentämään tarpeeksi matalalla automatisoituna. Ratkaisuksi hankkeelle ostettiin täksi kesä oma drooni, joka pystyy lentämään automatisoituneena 10 metrin korkeudessa. Myös GPS tuotti ylimääräistä päänvaivaa, koska sen erilaiset rajoitukset hankaloittivat prosessia ja todettiin, ettei perus- GPS:n tarkkuus riitä. Droonien kova hinta myös pohdituttaa kuin myös se, että kuka pystyisi tarjoamaan palvelua, jossa pienoishelikopteria lennätettäisiin pellolla. Hankkeessa ei oltu päästy missään vaiheessa helpolla ja tekniset ongelmat tulivat yllätyksenä. Droonien käyttö voi kuitenkin tarjota potentiaalisen vaihtoehdon tulevaisuuden viljelijöille, jos siihen saadaan yhdistettyä muita ominaisuuksia kuin kuvaaminen, kuten ruiskutusmahdollisuus tietyissä kohdissa oleville hukkakauroille.