Neuvo2020 hyödyttää viljelijöitä

Neuvonta on tarpeellinen toimenpide. Neuvonta on hyödyttänyt viljelijöitä erityisesti käytännön ongelmiin pureutumisessa ja näiden ratkaisuissa, viljelysuunnittelussa sekä tilan tulevaisuuden suunnittelussa. Neuvonnan suosio vaihtelee kuitenkin suuresti ELY-keskusalueiden, tuotantosuuntien ja neuvonnan osa-alueiden välillä. Vielä suurempi osa tiloista tulisi saada neuvontatoimenpiteen piiriin, toteaa vastavalmistunut arvioinnin loppuraportti.

Maa- ja metsätalousministeriön tilaama neuvontatoimenpiteen arviointi käynnistettiin vuonna 2016, ja se toteutettiin kolmessa osassa. Kolmivuotisen arvioinnin toteutti aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI yhdessä Avaintaito Osuuskunta Suomen kanssa.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa neuvontatoimenpiteeseen on osoitettu yhteensä 34 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Vuoden 2018 loppuun mennessä Neuvo2020-maksatuksia on tehty
43 954 kappaletta ja neuvontakorvausta on maksettu noin 13,28 miljoonaa euroa eli 39,1 % toimenpiteen kokonaisrahoituksesta.

Neuvontaa annetaan 38 aihealueesta yhdeksällä kohdealalla. Aihealueiden kiinnostavuudessa ja siten neuvontatapahtumissa kohdealoittain on suurta hajontaa. Suuri osa neuvontatapahtumista liittyy ympäristö- ja eläinten hyvinvointitukien tukiehtoihin sekä maatilojen kilpailukykyyn. Vuonna 2017 alkanut kilpailukykyneuvonta kiinnostaa viljelijöitä erittäin paljon, ja sen osalta ohjelmakauden tavoitteet on jo ylitetty reilusti.

Neuvontaa on käyttänyt Manner-Suomessa 16 459 yksittäistä tilaa eli 34 % vuonna 2018 viljelijätukia saaneista tiloista. Koko Manner-Suomen alueella eläintilat (erityisesti lypsykarjatilat) ovat kiinnostuneimpia neuvonnasta, vaikka viljelijätukia saaneista valtaosa on kasvinviljelytiloja. Eniten neuvottuja tiloja on ollut Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa, vähiten puolestaan Lapissa ja Kainuussa. Suhteutettuna viljelijätukia saaneiden tilojen määriin ELY-keskusalueilla, eniten neuvontaa ovat käyttäneet Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Savon tilat.

Ruokaviraston hallinnoimaan Neuvo2020-neuvojarekisteriin on hyväksytty hakemusten perusteella 765 neuvojaa. Eniten tilaneuvojia on ympäristö- ja kilpailukykyosioissa, kun taas vähiten neuvojia on energia- ja luomuosioissa. Neuvojista noin yhdeksän kymenestä on käyttänyt neuvontaoikeuttaan. Neuvojarekisteriin hyväksyttyjä tilaneuvojia on määrällisesti eniten Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Vähiten neuvojia on Satakunnassa, Lapissa ja Kainuussa. Ruokavirasto avasi helmikuussa 2019 jatkuvan neuvojahaun, jonka odotetaan helpottavan tilannetta.

Viljelijät ovat pääosin tyytyväisiä saamaansa neuvontaan, jonka suurimpana hyötynä he pitivät käytännön apua maatilan ongelmiin tai haasteisiin. Neuvonta hyödyttänyt viljelijöitä erityisesti tukiehtojen noudattamisessa, viljelysuunnittelussa sekä tilan tulevaisuuden suunnittelussa.

Neuvontajärjestelmä toimii suhteellisen hyvin, mutta Hyrrän puutteellisuudet, neuvontakorvauksen ehdot ja hallinnollinen taakka nähtiin järjestelmän heikkouksina. Ruokaviraston tulisi kehittää Hyrrän toimintoja ja tarkastella korvauksen rakennetta eri osa-alueilla ELY-keskusten maksajien kanssa. Neuvonnan vähäinen hallinnollinen taakka viljelijälle on positiivista. Neuvontaan liittyvää hallinnollista taakkaa hallinnolle ja palveluntuottajille tulisi kuitenkin tarkastella ja pyrkiä vähentämään. Neuvonnan viestintään ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä, mutta lisää tiedottamista viljelijöille kaivataan erityisesti Neuvo2020-neuvonnan mahdollisista aiheista, erityisesti talousneuvonnan sisällöistä. Neuvojille puolestaan tulisi viestiä tehostetummin täydennyskoulutusmahdollisuuksista sekä hallinnollisista muutoksista. Lisäksi Neuvojien täydennyskoulutus vaatii lisähuomiota, erityisesti kun jatkuva neuvojahaku on otettu käyttöön.

Uudella ohjelmakaudella neuvonta ja tutkimus tulisi olla tiiviimmin yhteistyössä, jotta uusi tieto saataisiin nopeasti leviämään käytäntöön. Lisäksi neuvonnan rooli maaseudun innovaatioekosysteemissä sekä maaseutuohjelman innovaatiota levittävänä ja tukevana toimenpiteenä tulisi selkeyttää ja vahvistaa. Neuvonnan rahoitus tulisi varmistaa myös uudella ohjelmakaudella sekä ohjelmakausien välissä.

Tutustu raporttiin.


Lisätietoja antavat neuvotteleva virkamies Tiina Malm puh. 029 516 2428 sekä arvioitsija Sari Rannanpää puh. 050 523 6872.

17.4.2019