Karjan hyvinvointi – eläinlääkärin 7 tärppiä

Karjan hyvinvointi – eläinlääkärin 7 tärppiä

Kysyimme eläinlääkäri Virpi Kurkelalta muutaman yksinkertaisen vinkin karjan hyvinvoinnin varmistamiseksi. Päätyökseen Virpi huolehtii lypsykarjojen terveydenhuollosta ProAgria Oulussa. Lisäksi hän on luennoi eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista maidontuottajille, neuvojille ja eläinlääkäreille.

Moni asia on lopulta kiinni pelkästä hoksaamisesta ja vanhasta kunnon maalaisjärjestä. Tässä Virpin tärpit!

1. Varmista vesi

Myös juottovasikoilla pitää olla raikasta vettä tarjolla. Maitovasikkavaiheessa maito on
nimittäin vasikan rehu, ei juoma. Vasikan on opittava juomaan vettä mahdollisimman varhain –
se edistää myös karkearehun syöntiä ja kehittymistä märehtijäksi. Jos vedestä on puutetta, vähentää vasikka ja myös täysikasvuinenkaan nauta kuivan rehun syöntiä. Veden puute vaikeuttaa myös ripuloivan vasikan toipumista.

2. Huolehdi ternimaidosta

Koska vasikka syntyy ilman vasta-aineita, on sen saatava laadukasta ternimaitoa niin pian syntymän jälkeen kuin mahdollista.

Ternimaito ei imeydy kunnolla, jos vasikka saa ternimaitoa liian myöhään. Näin saattaa käydä, jos poikiminen tapahtuu iltayöstä – silloin tulee helposti lykättyä ternimaidon lypsämistä ja vasikan juottamista aamuun. Parempi vaihtoehto on hoitaa asia saman tien. Jos ei muuten, niin sulattamalla pakastettua ternimaitoa ja juottamalla riittävän suuri, usean litran annos laadukasta ternimaitoa vasikalle heti. Näin varmistat vasikalle hyvän vastustuskyvyn sairauksia vastaan.

Ternimaidon laatua voit tarkkailla edullisilla mittareilla. Kolostrometri on ominaispainomittari, jolla voit mitata ternimaidon vasta-ainepitoisuuden. Refraktometri puolestaan mittaa ternimaidon laatua optisesti. Hyvässä ternimaidossa vasta-aineita on yli 65 grammaa litrassa.

Muista mitata myös tarjoamasi maitoannoksen lämpötila. Lämmitysvaiheessa 41 astetta on hyvä lähtökohta, koska maito ehtii kuitenkin hieman jäähtyä ennen kuin vasikka saa sen.

3. Tee selkeät ruokintaohjeet

Kaikki muutokset eläinten oloissa aiheuttavat stressiä. Tee tarkat ruokintaohjeet ja huolehdi, että kaikki eläimiä ruokkivat noudattavat niitä ja ymmärtävät ne samalla tavalla – kauhallinen saattaa merkitä eri ihmisille eri asioita. Ohjeet kannattaakin käydä yhdessä läpi. Pääasia on, että eläimet ruokitaan säännöllisesti tasalaatuisella maidolla tai rehulla.

Suuri osa esimerkiksi vasikoiden ripuleista johtuu ruokintavirheistä. Pidä siksi huolta paitsi ruokinnan oikea-aikaisuudesta ja säännöllisyydestä, mutta myös rehun tasaisesta laadusta. Sama pätee muuten myös lypsylehmiin!

Vasikoiden onnistunut ruokinta parantaa vastustuskykyä ja kasvua sekä parantaa tuotosta myös aikuisena.

4. Käytä riittävästi kuivikkeita

Nauta arvostaa pehmeää makuualustaa, sillä parhaimmillaan se makaa yli puolet vuorokaudesta. Jos alusta on kova, tulee raskaalle eläimelle vaivoja.

Hyvä kuivitus merkitsee puhtaampia eläimiä sekä parempaa terveyttä ja elintarvikehygieniaa maidon laatua. Kuivitus parantaa myös navetan ilmanlaatua sitomalla kosteutta ja ammoniakkia.

Tee myös konttaustesti: pysyvätkö polvet kuivina? Jos eivät, lisää kuiviketta. Jos lannanpoistojärjestelmäsi menee tukkoon kuivikkeesta, saattaa olla järjestelmän uusimisen paikka.

5. Tarkkaile karjaa päivittäin

Käytä joka päivä tovi eläinten tarkkailuun. Jos näet jonkin eläimen tai koko karjan käyttäytyvän erikoisella tavalla, pohdi mistä se johtuu. Muutokset syömisessä, liikehdinnässä tai makaamisessa voivat olla merkkejä terveydellisestä ongelmasta. Useimmilla suomalaisilla tilallisilla on enemmän kuin riittävä kokemus ja osaaminen oikeiden johtopäätösten tekemiseen.

6. Käytä vieraita silmiä

Kun tilalla käy vieraita, kysy heiltä kommentteja. Helposti käy nimittäin niin, ettei näe metsää puilta. Esimerkiksi ilmanvaihtoon ja sen puutteisiin kiinnittää vieras helpommin huomiota kuin oma väki.

7. Käy kylässä

Vieraile muiden navetoissa ja käytä naapurin asiantuntemusta hyväksesi. Osallistu myös pienryhmäpäiviin, joissa voit saada uusia ideoita ja oppia toisilta. Samalla saat mukavan hengähdystauon arkisesta aherruksesta.